Mustasotilaskärpänen pystyy luontaisesti hävittämään erilaisia jätteitä, jopa homemyrkkyjä ja lääkeaineita. Kuinka biohajoavia sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää hyönteisten ruokinnassa – toimisivatko sivuvirrat esimerkiksi hyönteisten ravintona? Insect Savo -hankkeessa testattiin, voidaanko mädätettyjä biomassoja käyttää mustasotilaskärpästen toukkien ruokinnassa.
Märkämädätys
Hankkeessa testattiin ensimmäisenä märkämädätystä Ympäristötekniikan laboratoriossa. Tutkittavana materiaalina käytettiin kuitusavea, joka on metsäteollisuuden tuotantolaitoksella muodostuvaa hyötykäyttökelpoista kuitu- ja siistauslietettä.Tutkimuksissa yhtä kuitusavisarjaa mädätettiin kaksi viikkoa ja toista sarjaa viisi viikkoa. Kuitusavea hyödynnetään yleisesti jo muun muassa maankäyttötarkoituksessa, esimerkiksi kaatopaikkojen pintarakenteessa sekä liikuntapaikoilla.
KUVA 1. Märkämädätyksessä käytetty panoskoepullo ja kaasupussit (kuva: Iida Pulkkinen)
Kokeessa pidempi mädätys varmisti orgaanisen aineen kokonaisvaltaisemman hajoamisen. Lyhyempi mädätysaika kuitenkin voi taata sen, ettei orgaaninen aines hajoa täysin, jolloin hyönteisille jää enemmän käyttökelpoisia yhdisteitä. Jäljelle jäänyttä mädätysjäännöstä testattiin Luonnonvarakeskuksella mustasotilaskärpästen ruokinnassa. Märkämädätysjäännöksen kuiva-ainepitoisuus oli hyvin matala, minkä vuoksi se ei sellaisenaan ollut ihanteellista ravintoa mustasotilaskärpästen toukille. Jäännös tarvitsee seostamista muihin materiaaleihin. Matalan kuiva-ainepitoisuuden vuoksi kuivamädätys on soveltuvampi menetelmä hyönteisten ravinnon tuottamistarkoitukseen.
Kuivamädätys
Kuivamädätyksessä kokeiltiin eri materiaalien mädätystä. Ensimmäisessä kokeessa reaktorisäiliöön laitettiin säilörehua ja pieni määrä aiemmasta mädätyskokeesta jäänyttä mädätysjäännöstä. Erilliseen säiliöön laitettiin ymppiä (eli biokaasulaitoksen siivilöityä mädätettä) ja vettä. Ymppi-vesiseosta käytettiin perkolaattinesteenä, eli sillä kasteltiin mädätettävää biomassaa. Perkolaattinestettä kierrätettiin säännöllisin välein reaktorisäiliöön kaasuntuoton tehostamiseksi (kuva 2). Ylimääräinen neste suotautuu reaktorimassasta takaisin erilliseen säiliöön.
Toisessa kokeessa käytettiin kuitusavea, jonka seassa oli hieman kaupan poistosalaattia. Kolmannessa kokeessa käytettiin tuoretta nurmea. Testauksessa käytetyt materiaalit soveltuivat hyvin mädätettäväksi hankkeessa rakennetussa kuivamädätyslaitteistossa.
KUVA 2. Reaktorisäiliöt, joissa perkolaattinestettä kierrätettiin säännöllisin välein kaasuntuoton tehostamiseksi (kuva: Iida Pulkkinen)
Mustasotilaskärpästen toukkien ruokintakokeet ovat vielä kesken. Kokeet valmistuvat syystalven 2020 aikana. Tutkimustuloksista tiedotetaan ensisijaisesti Insect Savo -hankkeen sivuilla osoitteessa https://insectsavo.savonia.fi/ sekä hankkeen Facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/Insect-Savo-hanke-358995934821214/.
Kaisa Hyvönen
TKI-asiantuntija
Taustatiedot: Iida Pulkkinen, testausinsinööri