Teknologiaa laitumille

Maatiloilla on nykyään yhä enemmän teknologiaa: peltotyökoneet kulkevat lähes itsekseen ja navetoissa on monenlaista automatisoitua laitetta helpottamassa karjanhoitoa. Laitumilla teknologiaa ei ole ollut kovinkaan paljon verrattuna muihin maatilan osa-alueisiin, mutta tämä on hiljalleen muuttumassa sekä meillä että maailmalla. Kotimainen suunnannäyttäjä

Mäski sopii mustasotilaskärpäsen kasvatukseen

Suomen elintarviketeollisuudesta syntyy noin 250 miljoonaa kilogrammaa sivuvirtaa. Lisäksi syntyy yli 1000 miljoonaa kiloa ruokaan liittyviä biojätteitä. Samaan aikaan eläinvalkuaisaineiden maailmanlaajuinen kysyntä eläimille ja ihmisille kasvaa, kun taas ilmastonmuutos voi johtaa sadon vähenemiseen pinta-alayksikköä kohti. Maailmanlaajuista maataloustuotantoa on lisättävä 70–100%

Hyönteisten käytön markkinaselvitys sekä hyönteishuoneen kehittäminen – ketkä ostavat eläinkaupoista hyönteisiä, millaiset kasvatuslaitteistot hyönteisille on Peltoniemessä?

InsectSavo-hankkeen kirjoittamien postausten tavoitteena on lisätä osaamista ja keskustelua hyönteistuotteista, kehittää hyönteisten parissa tehtävää yhteistyötä sekä tuotantoketjua eläinten rehuksi. Tässä postauksessa kerrotaan kyselytutkimuksen tulos hyönteisten käytöstä lemmikkeläinkaupoissa sekä kurkistetaan Peltoniemelle kehitettyyn hyönteishuoneeseen. Hyönteisten käytön markkinaselvitys toteutettiin Pohjois-Savon alueen eläinkaupoille Puhelinhaastattelulla

Paistettuja termiittejä, kiertotaloutta ja kauneudenhoitoa; näin hyönteisiä hyödynnetään maailmalla

Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti keväällä 2021 Suomeen saapuneille ulkomaalaisille kielikahvilan, jossa opeteltiin suomen kieltä. Kielikahvilaa piti Kaja Rahkeman yhdessä Kukka-Maaria Raatikaisen kanssa. InsectSavo-hanke osallistui kielikahvilaan ja kysyi osallistujilta heidän kokemuksiaan hyönteisten käytöstä omassa kotimaassaan ihmisten ruokana, kiertotaloudessa, eläinten ruokana ja kosmetiikassa. Kielikahvilaan

Kännykkäsovelluksista apua maatalouden töihin

Mitä kännykkäsovelluksia maataloudessa käytetään? Millaisia sovelluksia maatalousyrittäjät toivovat? Ryhdyimme etsimään vastauksia näihin kysymyksiin agrologiopintojemme Ideasta hankkeeksi -opintojaksolla SavoFarm 4.0 -hankkeessa. Työmme tarkoitus oli kartoittaa mahdollisimman paljon kännykkäsovelluksia, joita voitaisiin käyttää apuna maatalouden töissä nautakarja- sekä viljelypuolella. Haasteita kännykkäsovellusten etsintään toivat

Hyönteisiä lemmikeille ja tuotantoeläimille

AgriFuture-blogissa julkaistaan kirjoituksia InsectSavo-hankkeen tuloksista. Niiden tavoite on lisätä sekä keskustelua hyönteistuotteista että hyönteisten parissa tehtävää yhteistyötä. Tämä blogikirjoitus on tiivistelmä markkinatutkimuksista hyönteisten käytöstä lemmikkieläimille koko Suomen alueella sekä hyönteisiä valmistavalle teollisuudelle Pohjois-Savossa. InsectSavo-hanke selvitti markkinoita yhdessä MiniEines-hankkeen kanssa vuoden 2020

Maistuuko hyönteiselintarvike ihmisten ravintona?

Kuluttajien halukkuus käyttää ruokahyönteisiä AgriFuture-blogissa julkaistaan kirjoituksia InsectSavo-hankkeen tuloksista. Tekstien tavoitteena on herättää keskustelua siitä, miten hyönteisiä voitaisiin hyödyntää ihmisten ravintona ja miten hyönteisten parissa tehtävää yhteistyötä voitaisiin lisätä. Tämä blogiteksti on tiivistelmä hyönteisistä tehdyistä markkinaselvityksistä sekä kurkistus hyönteisruokien tuotekehittelyyn.

Biohajoavat sivuvirrat hyönteisten ravintona

Mustasotilaskärpänen pystyy luontaisesti hävittämään erilaisia jätteitä, jopa homemyrkkyjä ja lääkeaineita. Kuinka biohajoavia sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää hyönteisten ruokinnassa – toimisivatko sivuvirrat esimerkiksi hyönteisten ravintona? Insect Savo -hankkeessa testattiin, voidaanko mädätettyjä biomassoja käyttää mustasotilaskärpästen toukkien ruokinnassa. Märkämädätys Hankkeessa testattiin ensimmäisenä märkämädätystä Ympäristötekniikan

Vakava tapaturma muuttaa tilan turvallisuuskulttuuria ja korostaa verkostojen tärkeyttä

Keväällä 2019 Maitotaipaleen tilalla arki muuttui radikaalisti, kun tilan emäntä joutui pitkälle sairaslomalle työtapaturman takia. Hieho oli juuri poikinut, kun Titta Pehkonen meni tavalliseen tapaansa siirtämään syntynyttä vasikkaa, jotta emä saadaan lypsettyä. Pian hieho kuitenkin vauhkoontui ja puski Pehkosta rajusti