AgriFuture Iisalmi – Ajankohtaista luonnonvara-alalta Iisalmesta

Hevosenlanta lannoitteena ja lannoitevalmisteen raaka-aineena lainsäädännön näkökulmasta

Hevosenlantaa voi myydä tai luovuttaa hevostilalta eteenpäin sellaisenaan tai esimerkiksi kompostoituna. Jos lanta on tuotteistettu ja sitä markkinoidaan, siitä tulee lain näkökulmasta lannoitevalmistetta, jonka on täytettävä lainsäädännön asettamat laatuvaatimukset, ja sille on laadittava tuoteseloste.

Lannoitevalmiste voi olla joko ainoastaan hevosenlantaa tai kuivikelantaa tai useamman ainesosan, esimerkiksi hevosenlannan ja jonkin muun lannoiteaineksen tai maanparannusaineen, seosta. Lantaa tai lannoitevalmistetta, jota ei ole käsitelty Ruokaviraston hyväksymässä laitoksessa, saa käyttää lannoitteena maa- ja puutarhataloudessa.

Lannan kompostointiin ja kompostointia odottavan lannan säilyttämiseen käytettävän alustan tai säiliön on oltava vesitiivis ravinnevalumien hillitsemiseksi. Lannan varastointitila ei voi sijoittua pohjavesialueelle, jollei ole erikseen osoitettu, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Lantala tai muu varastointipaikka ei saa myöskään sijaita tulvanalaisella alueella tai alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta tai -lähteestä. Myös etäisyys vesistöihin on oltava vähintään 50 metriä ja valtaojiin vähintään 25 metriä.

Kun hevosenlantaa käytetään lannoitteena, siitä on tehtävä vähintään viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa nitraattiasetuksessa määrättyjen ravinteiden, kokonaisfosforin, liukoisen typen ja kokonaistypen, pitoisuudet määritellään. Lannoituksen suunnittelussa ja ravinnemäärien laskennassa voidaan käyttää joko lanta-analyysiin perustuvia ravinnepitoisuuksia tai nitraattiasetuksessa määritettyjä taulukkoarvoja.

Tilalla lannoitteena käytettävä tai sieltä muualle luovutettava tai myytävä lanta tai lannoitevalmiste ei saa koskaan aiheuttaa vakavan tartuntataudin leviämisriskiä eikä hukkakauran leviämisen vaaraa. Hevostilallinen on velvollinen pitämään luovuttamastaan lannasta kirjaa ulkopuoliselle jatkokäsittelijälle, kuten mullan tai lannoitevalmisteen valmistajalle.

Koska hevosenlanta luokitellaan lainsäädännössä jätteeksi, lantaa pois tilalta muualla kompostoitavaksi kuljetettaessa lannan kuljettajalla täytyy olla jätteenkuljetuslupa. Lantaa käsiteltäväksi vastaanottavalla laitoksella tulee olla laitoshyväksyntä toiminnan harjoittamiseen.

Vähäinen määrä heinää kuivikelannan joukossa ei haittaa kompostoitumisprosessia. (Kuva: Siiri Markkanen)

Kompostoidun lannan käyttö lannoitevalmisteen raaka-aineena

Jotta kompostoitua hevosenlantaa voidaan käyttää lannoitevalmisteen raaka-aineena, sen tulee olla kompostoitu laitoksessa, jossa kompostoimaton lanta ja kompostoitu lopputuote eivät pääse kosketuksiin keskenään. Jos kompostointiprosessi ei ole suljettu, kompostoitua massaa tulee jälkikypsyttää kuuden kuukauden ajan.

Kompostimassan lämpötila tulee kauttaaltaan olla kompostoitumisprosessin aikana vähintään joko 55 celsiusastetta 7 päivän ajan, 60 astetta 5 päivän ajan, 65 astetta 3 päivän ajan, 70 astetta vähintään yhden päivän ajan tai 70 astetta vähintään 60 minuutin ajan, kun kompostoitavan massan palakoko on enintään 12 mm. Näistä lämpötilavaatimuksista hyväksynnän saanut kompostointilaitos voi poiketa tietyin ehdoin.

Lannoitevalmisteen raaka-aineena käytettävä komposti saa vuoden 2027 loppuun asti sisältää yli 2 mm:n kokoisia epäpuhtauksia enintään 10 g yhtä kuiva-ainekiloa kohti. Niistä epäpuhtauksista enintään puolet saa olla lasia, metallia tai muovia. Vuonna 2028 säännökset tiukentuvat ja epäpuhtauksien määrät saavat olla enintään puolet tällä hetkellä sallituista enimmäismääristä.

Ennen kompostin käyttämistä lannoitevalmisteen raaka-aineena tulee myös varmistua siitä, että massa on riittävän stabiilia ja sen hygieeninen laatu on riittävän hyvä. Stabiilius määritellään mittaamalla massan hiilidioksidintuotto tai hapenottokyky riittävän alhaiseksi. Salmonella spp -bakteeria ei saa esiintyä kompostoidusta massasta otetussa 25 g:n tai 25 ml:n näytteessä. Escherichia coli– tai Enterecoccaceae-bakteeria saa olla enintään 1 000 pmy 1 g:ssa tai 1 ml:ssa.

Myytävien lannoitevalmisteiden laatuvaatimukset

Myytävän lannoitteen tai maanparannusaineen on täytettävä lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset laatuvaatimukset. Valmisteen ominaisuudet ja pitoisuudet tulee olla tutkittu pätevillä menetelmillä.

Orgaanisen lannoitteen tulee sisältää vähintään 10 % painosta orgaanista hiiltä, vähintään 1 % yhtä tärkeimmistä pääravinteista, eli typpeä, fosforia tai kaliumia, ja kaikkia pääravinteita, eli typpeä, fosforia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia ja rikkiä, yhteensä vähintään 2 %.

Jos lannoitevalmiste sisältää orgaanisten ainesosien, eli esimerkiksi hevosenlannan, lisäksi myös yhtä tai useampaa epäorgaanista ainesosaa, se luokitellaan orgaaniseksi kivennäislannoitteeksi.

Orgaanisen kivennäislannoitteen tulee sisältää orgaanista hiiltä ja yhtä tärkeimmistä pääravinteista yhtä paljon kuin pelkästään orgaanisia ainesosia sisältävän lannoitteen, mutta pääravinteiden kokonaispitoisuuden on oltava korkeampi, 7 % kiinteässä muodossa olevan lannoitteen massasta. Kiinteässä orgaanisessa maanparannusaineessa on kuiva-ainetta vähintään 15 % ja orgaanista hiiltä vähintään 7,5 %.

Orgaanista ainesta sisältävälle lannoitevalmisteelle asetetut bakteerien enimmäismäärät ovat samat kuin sen raaka-aineena käytettävällä kompostoidulla lannalla. Haitallisille raskasmetalleille on myös määritetty enimmäispitoisuudet, jotka eivät saa lannoitevalmisteissa ylittyä.

Lannoitevalmisteelle on aina laadittava tuoteseloste, josta ilmenevät seuraavat asiat:

valmisteen määrä (massa tai tilavuus)
kadmiumpitoisuus
luettelo kaikista ainesosista
käyttöohje
lannoitevalmisteen valmistaneen laitoksen tunnistenumero

Käyttöohjeen tulee sisältää tiedot käyttömääristä ja käytön rajoituksista, käyttöajankohdasta ja -tiheydestä, sekä luettelon käyttökohteeksi sopivista kasveista. Lannoitevalmisteen sisältämät hivenravinteet saa ilmoittaa tuoteselosteessa vain, jos niiden pitoisuudet ylittävät tietyt raja-arvot.

Lähde: Hevosenlannan kompostoinnin taustaselvitys, kirjallisuuskatsaus. Airaksinen, S., Suomen Hevostietokeskus ry (2024). https://laari.info/wp-content/uploads/2024/09/htk-hevosenlannan-kompostoinnin-taustaselvitys-savonialle-kikkare.pdf.

Teksti on tuotettu osana Ideasta hankkeeksi -opintojaksoa, jossa eri hankkeet voivat tarjota osaprojekteja. Tämän projektitehtävän toimeksiantajana toimi Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi -hanke. Hanke toimii ajalla 1.3.2024 – 28.2.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulun ruokajärjestelmän ja bio- ja kiertotalouden tiimit yhteistyössä.

Tekijät:
Kaisa Rossi
Agrologiopiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Hyvönen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kompostoidun hevosenlannan kypsyyden ja laadun määrittäminen

Raa’alla lantakompostilla voi olla negatiivinen vaikutus viljely- tai puutarhakasvien kasvuun, joten on tärkeää varmistua kompostin kypsyydestä ennen sen käyttämistä lannoitteena. Epäkypsä kompostimassa sisältää kasveille myrkyllisiä rasvahappoja sekä mikrobeja, jotka kilpailevat ravinteista kasvien kanssa haitaten niiden kasvua. Hevosenlantakompostin käytettävyyteen lannoitteena vaikuttavat kypsyyden lisäksi esimerkiksi sen hygieeninen laatu ja ravinnepitoisuudet.

Kompostimassan kypsyyttä ja laatua ei pystytä luotettavasti mittaamaan yksittäisellä laitteella tai menetelmällä. Määrityksessä käytetään useampia eri testausmenetelmiä, joiden tuloksia arvioidaan kokonaisuutena. Testejä varten on tärkeää ottaa mahdollisimman edustavat näytteet tutkittavasta massasta.

Kompostoimaton hevosenlanta lannoitteena saattaa rajoittaa kasvien kasvua. (Kuva: Siiri Markkanen)

Kompostimassan lämpötila ja happamuus

Kompostoitavan massan lämpötilan mittaaminen voidaan toteuttaa useilla erilaisilla, automaattisesti tai manuaalisesti luettavilla mittareilla. Olennaista luotettavassa lämpötilamittauksessa on, että tilavuudeltaan suurta massaa mitataan useammasta eri kohdasta ja esimerkiksi riittävän syvältä, jotta tulos on kattava ja koko massaa edustava. Kompostoitumisen aikana lämpötila nousee, ja valmiin kompostin lämpötila taas on laskenut jälleen lähelle ympäristön lämpötilaa. Lämpötilan lasku voi kuitenkin kertoa myös esimerkiksi massan sekoittamisen tai kastelun tarpeesta, koska kompostoitumisprosessissa olennaiset mikro-organismit tarvitsevat toimiakseen happea ja vettä.

Kompostoitumisprosessin etenemistä voidaan seurata myös mittaamalla lantamassan pH-arvoa. PH-arvon määritys tehdään uuttamalla kompostinäyte veteen ja mittaamalla seoksen arvo käyttäen pH-liuskaa tai tarkempaa sähköistä pH-mittaria. pH-arvo voi olla alhainen kompostoinnin alkuvaiheessa, mutta kypsän kompostin pH-arvo nousee ja on neutraali tai hieman korkeampi. Jos kompostoitava massa on hapanta vielä pitkän ajan jälkeen, se voi olla merkki hapettomista olosuhteista. Myös turpeen käyttö kuivikkeena saattaa aiheuttaa sen, että kuivikelannan pH-arvo on matalampi, sillä turve itsessään on hapanta.

Kosteuden ja kuiva-ainepitoisuuden määrittäminen

Kompostoitavan lantamassan sopiva kosteus on olennaista kompostoitumisprosessin kannalta, koska kompostoitumisessa tärkeät mikro-organismit hyödyntävät liukoisessa muodossa olevia ravinteita. Liiallinen märkyys puolestaan aiheuttaa sen, että vesi täyttää ilmatilan, jolloin massassa ei ole riittävästi happea. Kompostin sekoittaminen kompostoitumisprosessin aikana kuivattaa massaa. Tarvittaessa kuivaa lantaa voidaan kastella joko prosessin alussa tai kompostoitumisen aikana.

Yksinkertaisimmillaan kompostimassan kosteutta voi testata ottamalla sitä nyrkkiin ja puristamalla sitä. Jos massasta ei puristettaessa irtoa vettä mutta käsi jää hieman kosteaksi, kosteus on sopiva. Kompostin kuiva-ainepitoisuus voidaan määrittää tarkasti kuivaamalla näytettä yön yli 101–105 celsiusasteen lämpötilassa ja jäähdyttämällä se sellaisissa olosuhteissa, joissa se ei pääse kostumaan. Kuiva-ainepitoisuus voidaan laskea suhteuttamalla näytteen alkuperäinen paino kuivatun näytteen painoon.

Lannoitteena käytettävän kompostin on oltava riittävän stabiilia

Yksi menetelmä kompostimassan kypsyyden arviointiin on massan hapenkulutuksen ja hiilidioksidituotannon mittaaminen. Kompostin kypsymisen aikana kaasujenvaihto vähenee. Hiilidioksidintuotto ja hapenkulutus ovat keskenään verrannollisia, joten riittää, että toista niistä mitataan. Mittauksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että massan kosteus on sopiva ja mittaus tehdään sopivissa olosuhteissa. Kaasujenvaihtoa pystytään määrittelemään erilaisilla menetelmillä, esimerkiksi kaasuanalysaattorilla tai kaasunilmaisinputkilla mittaamalla.

Lantakompostille on määritetty stabiiliuskriteerit, joiden avulla voidaan varmistua siitä, että komposti on riittävän kypsää käytettäväksi lannoitevalmisteen raaka-aineena. Lannoitteen raaka-aineena käytettävän kompostin hiilidioksidintuotto tai hapenkulutus tulee olla riittävän alhainen (enintään 3 mg CO2-C/g VS/vrk tai enintään 5 mmol O2/kg orgaanista ainesta/h) ja kasvivaste riittävän hyvä, vähintään 70 %. Maanparannusaineen raaka-aineena kompostin riittävän stabiiliuden määritelmä on hieman väljempi (enintään 6 mg CO2-C/g VS/vrk tai 25 mmol O2/kg orgaanista ainesta/h), eikä kasvivastetta tarvitse välttämättä mitata.

Kasvivaste eli fytotoksisuusindeksi määritellään testaamalla kompostimassan vaikutusta siementen itämiseen ja juuren kasvuun. Raaka kompostimassa on fytotoksista, eli se haittaa kasvien kasvua. Hyvä kasvivaste kertoo siitä, että kompostimassan fytotoksiset yhdisteet ovat hajonneet.

Nitraatti- ja ammoniumtypen suhde kertoo lantakompostin kypsyydestä

Liukoista typpeä on lantakompostissa kahdessa eri muodossa, ammoniumtyppenä ja nitraattityppenä. Ammoniumtypen ja nitraattitypen suhde voidaan määritellä veteen uutetusta kompostinäytteestä testiliuskalla tai tarkemmalla mittarilla. Kun kompostoitumisprosessi on käynnissä, liukoinen typpi on pääasiassa ammoniumtyppeä, joka muuttuu kompostin kypsyessä hapettumisen seurauksena nitraateiksi. Kypsässä kompostissa suurin osa liukoisesta typestä on nitraattityppeä, ja ammoniumtypen suurempi osuus voi kertoa kompostimassan olevan vielä raakaa.

Kompostin käytettävyyttä lannoitteena tai maanparannusaineen raaka-aineena voidaan tutkia tekemällä itävyyskoe. On myös tärkeää varmistua siitä, ettei valmis lantakomposti sisällä itämiskykyisiä rikkakasvien, kuten hukkakauran siemeniä. Itävyyskokeessa vähintään kolmen eri kasvin siemeniä kylvetään kompostin ja mullan seokseen. Niiden itävyyttä ja kasvua verrataan ilman kompostin käyttöä, muuten samoissa olosuhteissa kylvettyjen siementen itävyyteen ja kasvuun. Jos itävyyden todetaan olevan alentunut, komposti voi olla vielä raakaa.

Tekijät:
Kaisa Rossi
Agrologiopiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Hyvönen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kompostoidun hevosenlannan käyttö lannoitteena kasvinviljelyssä

Lannoituksella tavoitellaan pelto- ja puutarhaviljelyssä määrältään ja laadultaan parempaa satoa. Lannoitteiden käytössä on aina otettava huomioon niitä koskevat rajoitukset ja määräykset. Lannoitteet eivät saa aiheuttaa vakavan tartuntataudin vaaraa tai sisältää itämiskykyisiä rikkakasvien siemeniä.

Lannoitteen mahdolliseen käyttömäärään vaikuttavat esimerkiksi viljelylohkon maalaji sekä maan ravinnepitoisuus. Viljeltävän kasvin ravinnetarve ja lannoitteena käytettävän lannan sisältämät ravinnemäärät ovat myös huomioon otettavia asioita lannoituksen suunnittelussa. Kompostoitu hevosenlanta sisältää esimerkiksi naudan kuivikelantaan verrattuna vähemmän typpeä, ja hevosenlantakompostin lisänä kannattaakin usein käyttää täydentävää typpilannoitusta.

Huoli hukkakauran leviämisestä saattaa rajoittaa hevosenlannan käyttöä lannoitteena. (Kuva: Siiri Markkanen)

Kompostointi parantaa hevosen kuivikelannan ominaisuuksia lannoitteena

Kompostointi parantaa hevosen kuivikelannan käyttömahdollisuuksia lannoitteena ja lannoitevalmisteen raaka-aineena. Pitkälle kompostoitunut hevosenlanta on hygieenistä, kunhan lämpötila on kompostoitumisprosessin aikana noussut riittävän korkealle. Lisäksi se on ravinteikkaampaa kompostoimattomaan lantaan verrattuna. Ravinteet ovat kypsässä lantakompostissa sellaisessa muodossa, että kasvien on mahdollista hyödyntää niitä.

Raa’an hevosenlantakompostin käyttämistä lannoitteena kannattaa välttää, sillä kypsymätön komposti on fytotoksista, eli se sisältää kasvien kasvua haittaavia yhdisteitä sekä hajoamatonta hiiltä, joka sitoo itseensä lannan sisältämää typpeä estäen kasveja hyödyntämästä sitä. Raaka komposti voi myös olla hygieeniseltä laadultaan huonoa eli sisältää haitallisia taudinaiheuttajia. Lisäksi raaka hevosenlanta voi aiheuttaa rikkakasvien leviämisen vaaraa, sillä osa niiden siemenistä selviää itämiskykyisenä kulkeutuessaan hevosen ruoansulatuskanavan läpi.

Koska hajoamaton hiili aiheuttaa liukoisen typen immobilisoitumista, lannoitteena käytettävässä lantakompostissa tavoitellaan mahdollisimman alhaista hiilityppisuhdetta. Hiilen määrä suhteessa ravinteiden määrään vaihtelee kuivikelannan sisältämän kuivikkeen materiaalin ja määrän mukaan. Runsaammin kuiviketta sisältävä kuivikelanta sisältää enemmän hiiltä suhteessa ravinteiden määrään. Kompostoituminen hajottaa hiiltä laskien hiilityppisuhdetta, mutta kiinnittämällä huomiota lannan joukkoon päätyvän kuivikkeen määrään voidaan vaikuttaa myös kompostoidun lopputuotteen hiili-typpisuhteeseen.

Kompostoidun hevosenlannan hyödyntäminen peltoviljelyssä

Lainsäädännössä asetetut rajoitukset lannoitukselle ja lannoitteiden sisältämien ravinteiden määrille tulee ottaa huomioon myös hevosenlantakompostia käytettäessä. Kokonaistypen enimmäismäärä on aina 170 kg hehtaarille, mutta liukoisen typen suurin sallittu määrä riippuu peltolohkon maalajista ja lannoitettavasta viljelykasvista. Fosforin enimmäismäärään vaikuttavat peltolohkon maalaji ja viljavuusluokka.

Eräässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin hevosenlantakompostin käyttämistä lannoitteena niin väkilannoitukseen, typpilisällä täydennettyyn hevosenlantakompostilannoitukseen kuin lannoittamatta jättämiseen, selvitettiin lannoituksen vaikutusta suojaviljan ja nurmen kasvuun. Tutkimuksessa suurin viljasato saatiin lantakompostia ja typpilisää käyttämällä, toiseksi paras väkilannoituksella. Pelkkää hevosenlantakompostia käyttämällä sato jäi tuntuvasti pienemmäksi, mutta oli kuitenkin huomattavasti lannoittamatta jättämistä parempi.

Suurimmat nurmisadot seuraavana vuonna saatiin niiltä peltoaloilta, joilla hevosenlantakompostia ja typpilisää tai pelkkää lantakompostia oli käytetty. Hevosenlantakompostin käytön todettiin parantaneen satoa lannoittamattomuuteen verrattuna. Satotasoon lantakompostin arvioitiin vaikuttaneen parantamalla peltomaan ravinteikkuutta, huokoisuutta ja vedenpidätyskykyä sekä lisäämällä hajottajamikrobistoa maaperään.

Onko kompostoitu hevosenlanta riski hukkakauran leviämiselle?

Rikkakasvien siemeniä voi päätyä hevosenlantaan esimerkiksi kuivikkeiden mukana, mutta myös hevosen syömän rehun seassa. Vaikka hukkakauran siementen itävyyden on todettu vähentyvän kulkeutuessaan hevosen ruoansulatuskanavan läpi, noin kolmannes siemenistä säilyy itämiskykyisinä. Hevosenlannan kompostoinnin on tutkimuksessa huomattu tuhoavan hukkakauran siemenet kokonaan, kunhan kompostointiprosessin aikana lämpötila on riittävän korkea (55:n ja 65 celsiusasteen välillä) tarpeeksi pitkään ja kompostoitava lantamassa on riittävän kosteaa.

Hukkakauran leviämiseen liittyvää riskiä voi tallinpitäjänä tai hevosenomistajana vähentää varmistumalla siitä, ettei hevosen rehuna käytettävä kaura sisällä hukkakauraa. Kauraa ostettaessa kannattaa tarkistaa, onko myyjä kirjattu hukkakaurarekisteriin. Hukkakauran leviäminen pelloille on suuri riski erityisesti siementuotantotiloille, sillä hukkakauran esiintyminen tilan pelloilla haittaa merkittävästi toimintaa ja voi jopa estää kauran siemenviljan tuottamisen kokonaan, jos rikkakasvia havaitaan useammilla lohkoilla. Eniten hukkakauraa esiintyy Uudellamaalla, johon verrattuna Pohjois-Savossa ja lähialueilla hukkakauran saastuttama osuus viljelyalasta on pieni.

Hevosenlantakomposti lannoitteena puutarhaviljelyssä

Tutkimuksissa on saatu hyviä satoja useilla eri puutarhakasveilla lannoittamalla niitä kompostoidulla hevosenlannalla. Tuoreena syötävien vihannesten lannoituskäytössä on erityisen tärkeää, että lantakomposti on erittäin hygieenistä, eikä lannoite tai lannoitevalmiste saa muutenkaan koskaan aiheuttaa tartuntataudin leviämisen vaaraa. Ulkomailla tutkituista hevosenlantakompostinäytteistä on löydetty myös antibioottiresistenttejä bakteereja.

Hyvin kompostoitunutta hevosenlantaa on turvallista käyttää lannoitteena myös tuoreena syötävien vihannesten viljelyssä. (Kuva: Siiri Markkanen)

Kompostoidun hevosenlannan käytön lannoitteena on huomattu kasvattavan sadon määrää ja edistävän kasvien kasvua. Lannoitteena hevosenlantakomposti toimii ainakin kurkun, porkkanan, tomaatin, paprikan ja kaalin viljelyssä. Lantakomposti parantaa kasvualustan ravinteikkuutta ja muita ominaisuuksia myös puutarhaviljelyä ajatellen.

Kompostoimaton hevosenlanta voi sisältää taudinaiheuttajia ja loisia. Epähygieenistä lannoitusta käyttäen kasvatettujen vihannesten syöminen voi aiheuttaa sairastumisia. Haitallisten taudinaiheuttajien, kuten salmonella- ja kolibakteerien on todettu tuhoutuneen kompostoitumisprossin aikana, kunhan kompostoitavan massan lämpötila nousee prosessin aikana riittävän korkealle.

Streptokokkibakteerit tuhoutuvat lantakompostista mikrobitoiminnan vaikutuksesta alle kahdessa vuorokaudessa. Koska hevosenlannan huolellinen kompostointi tuhoaa bakteerit, ehkäistään lannan kompostoimisella ennen lannoitekäyttöä myös antibioottiresistenssien bakteerien kulkeutumista ympäristöön. Myös esimerkiksi hevosten loishäätölääkityksessä käytettävän ivermektiinin pitoisuuden lantamassassa on todettu puoliintuneen kompostoitumisen aikana 3,6 vuorokauden kuluessa.

Tekijät:
Kaisa Rossi
Agrologiopiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Hyvönen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Sorkanhoitopäivä tilallisen silmin

Timo Kaarakainen pitää Hakoniemen maitotilaa Vieremällä yhdessä vaimonsa ja poikansa kanssa. Tila on perustettu vuonna 1997, ja robottinavetassa on 176 lypsävää lehmää.

Sorkkahoitaja käy tilalla parin kuukauden välein ja hoitaa karjan sorkat pienissä erissä. Sorkanhoitajana toimii Milla Kaikkonen, joka on käynyt tilalla jo melkein toistakymmentä vuotta. Heillä on käytössä Faban sorkanhoito-ohjelmaa, joka kertoo, mitkä lehmistä on hoidettu ja milloin.

Tilalla on löydetty toimivat ratkaisut sorkanhoitopäiviin, jolloin sorkanhoitopukki viedään robottinavetan käytävälle ja aidoista rakennetaan kuja, mihin mahtuu yksi lehmä odottamaan vuoroaan. Kuja estää lehmän turhan liikkumisen. Hakoniemen tilalla lehmiä ohjaa kaksi työntekijää sujuvien ja turvallisten siirtojen edistämiseksi. Uutuutena tilalle on hankittu kevytaitakujaan paluunestoportti, jotta lehmät eivät voi peruuttaa pois.

Tilalliset pystyvät itsekin hoitamaan akuutit sorkanhoitoa vaativat tapaukset. Tätä varten heiltä löytyy oma sorkanhoitopenkki. Kaarakaisten poika Aleksi on käynyt sorkanhoitokurssin, ja kiireisempinä sesonkiaikoina sorkanhoito onnistuu myös Timolta poikansa avustuksella. Tilalla on lisäksi lääkkeen luovutussopimus, jolloin tilalla voidaan säilyttää pieniä määriä kipulääkettä hätätapauksia varten.

Timon mielestä sorkanhoitopäivien toimivuutta voitaisiin kehittää lehmien entistä sujuvammalla tunnistuksella. Lehmillä voisi olla jonkinlainen tunnistin, jotta ylimääräistä aikaa ei menisi lehmien etsimiseen navetasta. Navettateknologia on kehittynyt vuosien varrella sen verran, että tämä voisi tulevaisuudessa olla mahdollista, mutta Timo ei kuitenkaan tällä hetkellä koe apuvälinettä täysin välttämättömäksi.

Tekijät:
Meri Makkonen ja Pauliina Kervinen, Savonia-ammattikorkeakoulun 4. vuoden ja 5. vuoden agrologiopiskelijat sekä Krista Jauhiainen, TYKKÄÄ-hankkeen projektipäällikkö

Kuva:
Milla Kaikkonen

Artikkeli on tuotettu TYKKÄÄ-hankkeessa
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Kohti onnistunutta sorkanhoitopäivää

Positiivinen asenne ja hyvä valmistautuminen ovat avainasioita onnistuneeseen sorkanhoitopäivään. Yrittäjän aktiivisuus ja ajoissa tehdyt valmistelutyöt lisäävät sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia.

Reilut kymmenen vuotta alalla työskennellyt sorkanhoitaja Milla Kaikkonen kertoo, että hyvä kommunikaatio viljelijän ja sorkanhoitajan välillä on tärkeää. Yhteistyöllä, positiivisella asenteella ja hyvällä valmistautumisella päästään pitkälle kohti onnistunutta hoitopäivää.

Sorkanhoitajan näkökulmasta työtä helpottaa, jos tilalla on katsottu jo edellisenä päivänä valmiiksi, mihin sorkanhoitopenkki asetetaan ja varmistettu esteetön kulku sinne. Yleensä sorkanhoitaja ja tilallinen ovat yhteydessä toisiinsa ennen varsinaista hoitopäivää.

Talviaikaan on hyvä huomioida, että lumityöt on tehty valmiiksi ja liukkauden torjunnasta on huolehdittu hiekoittamalla. Työskentelypaikan ollessa kunnossa sorkanhoitajat pääsevät aloittamaan työnsä heti.

Valmiiksi mietityt paikat ja riittävä määrä aitoja auttavat sujuvassa ja turvallisessa työskentelyssä. Aitoja tarvitaan sekä eläinten siirtoa että erittelyä varten. Aidoilla voidaan luoda odottelutiloja, joihin mahtuu esimerkiksi 2–10 eläintä kerrallaan.

Sujuva eläinten siirto nopeuttaa päivän kulkua. Hyvien etukäteisvalmistelujen ja riittävien apukäsien avulla seuraava eläin on aina valmiina käsittelyyn, kun edellinen on valmis. Navetan rakenne vaikuttaa myös aina siihen, miten sujuvaksi eläinliikenne on mahdollista järjestää.

Sorkanhoitajan toive on, että tilalliset olisivat päivässä mukana heti aamusta alkaen. Kaksi henkilöä tilalta olisi ideaalitilanne, mutta yksikin käsipari on hyvä. Eläimet voivat siirtotilanteissa riehaantua ja tässä tilallisista on suuri apu, koska he tuntevat omat eläimensä parhaiten. Eläinten sujuva ja rauhallinen liikkuminen lisää niin ihmisten kuin eläintenkin turvallisuutta. Isoilla tiloilla sorkanhoitopäivät ovat pitkiä ja kahvi- ja ruokatauot tuovat hetken hengähdystauon myös sorkanhoitajalle.

Kaikkonen näkee, että sorkanhoidon tärkeys ja merkitys ovat kasvaneet vuosien varrella. Tilalliset ovat entistä tietoisempia sorkkaterveyden positiivisista vaikutuksista ja haluavat panostaa siihen. Sorkanhoitopäiviä on tilasta riippuen 1–3 kappaletta vuodessa eläintä kohden. Sorkanhoitajan asiakaskunta on vakiintunutta ja vuosien saatossa tilalliset tulevat tutuiksi. Pitkissä asiakassuhteissa syntyy myös vahva keskinäinen luottamussuhde. Sorkanhoitopäivä voi olla pitkä ja raskaskin, mutta hyvällä yhteistyöllä siitä selvitään mallikkaasti.

Tekijät:
Anu Helkala ja Minna Käck, Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat ja Krista Jauhiainen, TYKKÄÄ-hankkeen projektipäällikkö

Kuva:
Milla Kaikkonen

Artikkeli on tuotettu TYKKÄÄ-hankkeessa
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Hevosten tarkkailua tekoälyllä ja sovelluksista apua satuloiden sovitukseen – ÄlyAgrin hevosnaiset Equitanassa, osa 3

Hevosten hyvinvointia ja sen seurantaa edistetään digitaalisilla, teknologiaan sekä älyteknologiaan pohjautuvilla ratkaisuilla. Niillä pyritään myös keventämään hevosympäristöjen työrutiineja. Monia aloja koskettava työvoimapula huolestuttaa Keski-Euroopassa hevostalleja, ja tähän huoleen vastaamaan on kehitetty uusia teknologiainnovaatioita. Nämä kaksi paljon puhututtavaa teemaa, hevosten hyvinvointi ja työvoimapulaan vastaaminen, näkyivät keväällä 2023 järjestetyssä Equitana-messuilla tuotekehittäjien messupisteillä. ÄlyAgri-hanke paneutui messuvierailullaan erityisesti uusiin digitaalisiin, teknologia- sekä älyteknologiaratkaisuihin. Hinnoittelultaan nämä ratkaisut ovat yksittäisistä sadoista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Useat ratkaisut olivat uusia innovaatioita, ja niiden tuotekehitys jatkuu aktiivisesti.

Equitana-messujen ensimmäisessä blogijulkaisussa paneuduimme hevosen ruokinnan automatisointiin. Toinen julkaisu käsitteli tallin ja hevosympäristöjen siivoamiseen käytettäviä välineitä ja kolmanteen julkaisuun on poimittu eri teemojen, kuten satulan sovituksen sekä hevosen lihaksiston, hoitoon tarkoitettuja laitteita.

Suolahoitoja on tehty tutkimusten mukaan ihmisille jo keskiajalta saakka. Myöhemmin hevostenkin hengitysteiden ja ihon hoitoon on otettu käyttöön suola- ja yrttihoitoja. Turvalle laitettavalle laitteelle voidaan lisätä myös lääkeaineita. Kokonaisvaltaista hoitoa tehdään trailereissa tai erillisissä hoitohuoneissa, joissa laitteella höyrytetään esimerkiksi pienijakoista suolaa hengitysilmaan. Equitanassa näitä laitteita tarjoavia yrityksiä olivat muun muassa Pferde Inhalation, Hippomed. Laitteita löytyy eri hintaluokista. Useimpien laitteiden hinta oli messuilla muutamien satasten ja noin tuhannen euron välillä.

Hevosen hengitysteiden hoitoon tarkoitettujen laitteiden valmistajia oli messuilla useita.

Traileriin asennettava hoitolaite, jossa hevonen seisoo seinän toisella puolella. Putki puhaltaa hengitysilmaan höyrymäisessä muodossa olevan hoidossa käytettävän aineen, esimerkiksi suolan.

Kuvasta on pääteltävissä, että samaa laitetta voi käyttää höyryhengittämiseen sekä heinien höyryttämiseen.

Lämmittävillä, värisevillä ja magneettisilla ominaisuuksilla varustettujen loimien ja jalkasuojien tarkoitus on hoitaa hevosten lihaksistoa, verenkiertoa sekä edistää aineenvaihduntaa. Valmistajia oli messuilla useita, muun muassa Bemer, Equimag, Sport Innovation ja Activomed. Equimag on kehittänyt kädessä pidettävän hoitosauvan, jonka tarkoitus on hoitaa kohdistetusti esimerkiksi hevosen silmää. Hoitosauvan väitetään aktivoivan silmän ja sen ympäristön verenkiertoa. Novafonin pienikokoisella hoitolaitteella pyritään tärinän ja ääniaaltojen avulla helpottamaan lihaksistossa olevia kireyksiä ja kiputiloja.

Erilaisia lihasten, verenkierron ja aineenvaihdunnan hoitokäyttöön tarkoitettuja loimia ja suojia löytyy useilta eri valmistajilta.

Equimaqin esite kuvaa, miten kokonaisvaltaisesti hevosta pyritään laitteilla hoitamaan.

Hevosen kokonaisvaltainen hoitohuone, jossa lamppujen on tarkoitus hoitaa lihaksistoa ja höyryn hengitystä.

Novafonin hoitosauvan tarkoitus on hoitaa hevosen lihaksistoa.

Ecodri ja Summerwind pyrkivät ratkaisemaan loimien ja satulahuopien kuivatushaastetta erityisesti niillä talleilla, joissa ei ole erillistä varusteiden kuivaushuonetta. Telineiden kokomitoitus on valmistajasta ja telineestä riippuen kahdelle neljälle loimelle. Ecodri kulkee pyörien päällä, eli sitä voi kuljettaa käytävällä. Sähkönkulutus on valmistajan mukaan pieni. Summerwind sijoitetaan yhteen paikkaan. Sen telineet pystytään kippaamaan alas, minkä tarkoituksena on helpottaa loimien ja satulahuopien ripustamista. Summerwindin valmistajan mukaan kehitystyö jatkuu laitteessa, sillä sen huonona puolena on vielä toistaiseksi suuri sähkönkulutus. Esimerkiksi Ecodrin neljälle loimelle mitoitetun telineen hinta oli messuilla noin 1800 €.

TrustMe Professional ja Horseshape pyrkivät auttamaan hevostenomistajia sopivan satulan löytämisessä, satulan sovittamisessa sekä olemassa olevan satulan sopivuuden seurannassa. Molemmilla yrityksillä on oma puhelimeen ladattava applikaatio. TrustMe Professional mittaa vatupassimaisesti satulan etu- ja takakaaren välistä korkeuseroa ja näyttää puhelimen näytöltä mittaustuloksen ja sen perusteella joko vihreällä tai punaisella valolla, sopiiko satula hevoselle vai ei. Applikaatio tallentaa hevosen aiempia mittaustuloksia, mikä auttaa hevosen selän muuttumisen seurannassa.

Horseshapen sovelluksella hevosen selästä skannataan puhelimella 3D-kuva. Tarkan kuvan tarkoitus on auttaa satulavalinnan arvioimisessa, sillä puhelinta liikuttamalla voi arvioida hevosen selän muotoja eri suunnista sovelluksella näkyvästä kuvasta. Hevosen selän muotojen muutoksia voi tarkastella muotilla, joka tehdään kunkin hevosen selän skannaamisen tulosten perusteella yksilöllisesti. Muotin avulla satulan sopivuutta voi arvioida ilman, että hevosen tarvitsee olla paikan päällä. Tulevaisuuden tavoitteena on, että sovellus oppisi antamaan ehdotuksen sopivasta satulasta 3D-kuvatulle selälle selän yksilöllisten piirteiden mukaisesti.

Sovellusten hinnat vaihtelevat kymmenistä euroista satoihin euroihin. Hinta muodostuu sen mukaan, kuinka monelle hevoselle sovellusta käytetään tai onko kyseessä esimerkiksi satulansovittaja. Valmistajat muistuttivat, että isompien yritysten, kuten ratsastuskoulujen, kannattaa kysyä tarjous.

Katso TrusMe Professionalin ja Horseshapen videohaastattelut ÄlyAgri-hankkeen kanavalta Vimeosta:

Horseshape smart 3D scan app

TrustMe Professional

Kaikki Equitana-messuilla tehdyt videohaastattelut löytyvät Vimeosta ÄlyAgri-hankkeen kanavalta.

ACARiS-videovalvontajärjestelmä käyttää tekoälyä, ja sen kerrotaan tunnistavan, mikäli hevosen käytöksessä ilmenee karsinassa jotain normaalista poikkeavaa, esimerkiksi ähkytilanne tai varsominen. Yhtä kameraa voi käyttää vain yhdellä hevosella. Kameran valo on punainen, joten se ei häiritse hämäränäköä. Käyttöönoton alussa tekoäly opettelee seinään kiinnitettävän kameran kautta noin kymmenen päivän ajan hevosen normaaleja karsinakäyttäytymisen vaiheita, kuten syömistä, juomista ja makaamista. Tekoälyn väitetään tunnistavan hevosen erilaiset käyttäytymisvaiheet ja kirjaavan tiedot sovellukseen. Valmistaja kertoo, että käyttöönoton alkuvaiheen opettelun jälkeen tekoäly tunnistaa hevosen poikkeavat käyttäytymiset karsinassa. Poikkeavissa tilanteissa tekoäly tekee hälytyksen hevosenomistajan puhelimeen laitteen oman sovelluksen kautta. Kameraa voi käyttää hevosen turvallisuuden tarkkailussa, ja sen kerrotaan hälyttävän, mikäli joku tuntematon henkilö menee karsinaan normaalista poikkeavaan aikaan. ACARiS on tehnyt yhteistyötä yliopistojen kanssa. Videovalvontajärjestelmällä voidaan jo tunnistaa lehmän liikkeistä sen ontuminen.

Katso ACARiSen videohaastattelu ÄlyAgri-hankkeen kanavalta Vimeosta:

ACARiS

Equitana-messuilla riitti nähtävää. Kolme päivää aktiivista kiertelyä, tutkimista ja tiedustelua ei meinannut riittää. Osassa messupisteistä myös kielimuuri saattoi vaikeuttaa ymmärtämistä puolin ja toisin. Alla on listattuna lisää laitteita, joista emme ennättäneet tiedustella tarkempia tietoja sekä muutamia muita mieleen painuneita huomioita, jotka eivät liity digitaalisuuteen tai teknologiaan.

Horsemapp: Applikaatio, joka yhdistää hevosihmiset digitaalisesti. Toistaiseksi sovellus toimii vain Saksassa. Sovelluksesta löytyy palveluntarjoajat, kuten kengittäjät ja hevosklinikat, ja siellä voit tehdä hevoskauppaa sekä jakaa tietoa hevosista ja niiden kanssa koetuista erityisistä hetkistä.
Bejola: Ilmankosteutuslaite, jonka sumutusominaisuudella viilennetään hevostilojen sisäilmaa kuumalla säällä sekä sidotaan ilmassa olevaa pölyä, bakteereja ja viruksia. Sumutus heikentää lentävien hyönteisten lentokykyä, eli laite vähentää siten tallin hyönteisiä. Sumutuksessa voi käyttää vettä, tuoksuja sekä desinfiointiainetta. Bejolalta on tulossa sovellus hevosen aktiivisuuden seurantaan.
eHorses: Sivusto, jossa voi käydä maailmanlaajuista hevoskauppaa, etsiä töitä, ratsastuslomia sekä paljon muuta.
Equitano.net: Selaimella toimiva sähköinen tallin hallintojärjestelmä. Sen tarkoituksena on kerätä yhteen paikkaan muun muassa asiakashallinta, työaikakirjanpito sekä hevosten hoitopäiväkirja.
Anusan Medical GmbH: Laite hevosen kehon mittaamiseen ja analysointiin.

Impressionpad mittaa satulan sopivuuden hevoselle ja ratsastajalle. Ratsastuksen jälkeen katsotaan tyynyistä, onko niiden sisällä oleva massa tasainen vai onko niissä painaumia. Pohdittiin messujen jälkeen, olisikohan kätevää yhdistää tällainen ja satulan sovitukseen tarkoitettujen sovellusten käyttö, koska sovelluksilla ei mitata satulan sopivuutta ratsastajalle.

Erään messupisteen henkilökunta kertoi, että Keski-Euroopassa on alettu puhua aiempaa enemmän hevosten virikkeistä ja virikkeellistämisestä erityisesti vuodesta 2022 alkaen. Messuilla oli paljon erilaisia hevosille tarkoitettuja virikkeitä. Kuvissa muutamia niistä.

Lehner Agrar esitteli messuilla speltistä tehtyä kuivikepellettiä. Kyseinen kuivike yllätti imukyvyllään.

Equitana-messuilla haastateltiin tuotevalmistajia, joiden kehittämät digitaaliset ja teknologisetratkaisut helpottavat tallin arkea ja edistävät hevosen hyvinvointia. Haastattelut videoitiin. Videot löydät Vimeosta ÄlyAgri-kanavalta.

Matkan toteutti ÄlyAgri-verkostohanke, jota rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö Pohjois-Savon liiton kautta. ÄlyAgri toimii älymaatalouden ja sen edistämisen niin tutkimuksen, kehityksen, innovaatioiden kuin opetuksen parissa.

Kuuntele Spotifysta Laari-podcastkanavalta ÄlyAgri-hankkeen hevosnaisten mietteitä Equitana-messuilta.

Teksti ja kuvat:
Kaisa Hyvönen, TKI-asiantuntija
Krista Jauhiainen, projektiasiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Huomioithan, että välillä messuilla tuli vastaan kielimuuri. Tarkistathan siksi tarkat tiedot kunkin laitteen valmistajalta, mikäli kiinnostuit laitteesta enemmän.

Akkumoottoreista apua hauislihaksille tallin ja sen ympäristöjen siivouksessa – ÄlyAgrin hevosnaiset Equitanassa, osa 2

Hevosten hyvinvointia ja sen seurantaa edistetään digitaalisilla, teknologiaan sekä älyteknologiaan pohjautuvilla ratkaisuilla. Niillä pyritään myös keventämään hevosympäristöjen työrutiineja. Monia aloja koskettava työvoimapula huolestuttaa Keski-Euroopassa hevostalleja, ja tähän huoleen vastatakseen on kehitetty uusia teknologiainnovaatioita. Nämä kaksi paljon puhututtavaa teemaa, hevosten hyvinvointi ja työvoimapulaan vastaaminen, näkyivät keväällä 2023 järjestetyssä Equitana-messuilla tuotekehittäjien messupisteillä. ÄlyAgri-hanke paneutui messuvierailullaan erityisesti uusiin digitaalisiin, teknologia- sekä älyteknologiaratkaisuihin. Hinnoittelultaan nämä ratkaisut ovat yksittäisistä sadoista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Useat ratkaisut olivat uusia innovaatioita ja niiden tuotekehitys jatkuu aktiivisesti.

Equitana-messujen ensimmäisessä blogijulkaisussa paneuduimme hevosen ruokinnan automatisointiin. Toinen julkaisu käsittelee tallin ja hevosympäristöjen siivoamiseen käytettäviä välineitä ja kolmanteen julkaisuun on poimittu eri teemojen, kuten satulan sovituksen sekä hevosen lihaksiston hoitoon tarkoitettuja laitteita.

Lannan, kuivikkeen, rehujen ja paalien kuljettamista voidaan keventää akkukäyttöisillä kärryillä. Erilaisia sähköakulla toimivia kärryjä, kuten kotti-, paali- ja rehukärryjä, valmistavat useat eri yritykset. Equitanassa valmistajia olivat muun muassa Equitrend, Kneilmann, Platz-Max ja PowerPac. Selkeimpiä eroavaisuuksia eri kärryjen välillä olivat valmistajien materiaalivalinnat, kärryjen käyttöominaisuudet, renkaiden koko sekä kärryjen käyttöaika yhdellä latauksella. Messuilla oli nähtävillä myös suurikokoisia kottikärryjä, joiden kyydissä voi seistä. Tällaisen kottikärryn hinta oli messuilla noin 5 000 €. Ilman päältä ajettavaa ominaisuutta olevien kottikärryjen hinnat vaihtelivat noin 2000–5000 €:n välillä.

Monet hevosympäristöt puhdistuvat edelleen lihasvoimin. Sähköllä ladattavalla akkumoottorilla varustettu kottikärry keventää kuormien liikuttamista esimerkiksi karsinan tai pihaton ja lantalan välillä.

Kottikärryn kaltaisia välineitä oli myös renkaiden sijaan telaketjuilla varustettuina.

Moottoreita on lisätty myös muihin kuljetuskäytössä oleviin kärryihin, kuten rehu- ja paalikärryihin. Paalikärryt eivät sisältäneet laitetta, jolla nostaa paali kärryyn ja siitä pois.

Materiaalivalintojen eroavaisuudet näkyivät erityisesti kottikärryjen koppaosassa, jota saa muovisena, alumiinisena sekä muista metallivalmisteista valmistettuna. Koppaosia on saatavilla eri kokoisina. Esimerkiksi Kneilmannin kottikärryyn pystyy valitsemaan koppaosan 300–500 litran välillä. Kyseisen valmistajan kärryn kantavuus on 400 kilogrammaa.

Kottikärryjen käyttötoiminnot olivat eri valmistajien laitteissa erilaisia. Erimerkiksi joidenkin valmistajien kottikärryn liikkumista pystyi ohjaamaan eteen- ja taaksepäin yhdellä peukalon liikkeellä. Samalla peukalon liikkeellä pystyi säätämään myös nopeutta. Toisissa laitteissa oli erikseen eteen ja taakse kulkusuunnan valintanappi, jota painettiin ensin ennen kuin ryhdyttiin kaasulla liikuttamaan kottikärryä. Joissain laitteissa vauhtia pystyi napin painalluksella rajaamaan valitsemalla vauhdin joko kilpikonnan tai jäniksen kuvan mukaan. Näissä kaasun käyttö toimi joko peukalolla tai kääntämällä ikään kuin mopon kaasukahvaa. Muutamien kottikärryjen kippaamista on helpotettu lisäämällä niihin poljin, joka jalalla painamalla avustaa kallistamisessa. Toisissa laitteissa oli automaattinen jarru, joka pysäytti kärryn myös alamäessä, toisissa oli erillinen jarrukahva. Kärryt eivät siten pääse karkaamaan alamäessä.

“Hello! We are from Finland. How does this machine work in autumn or winter, when there is a lot of mud or snow on the ground, air temperature can be even minus 30 celcius degree and everthing is frozen?”

Renkaiden koko vaihteli eri valmistajien välillä. Tiedustelimme valmistajilta, miten laitteet toimivat suomalaisissa olosuhteissa, jossa syksyisin voi olla upottavaa mutaa, talvisin lunta ja jäätä sekä kovaa pakkasta. Valmistajat ovat huomioineet eri käyttöolosuhteita. Renkaiden irrotettavilla ketjuilla pyritään parantamaan pitoa jäällä ja lumessa. Ketjut eivät välttämättä ole jatkuvassa käytössä kovin hyväksi tallin lattialle. Useimpien kärryjen käyttöajan kerrottiin olevan yhdellä latauksella noin 5–7 tuntia.

Katso videohaastattelu Kneilmannin TeMax Akku Dumperista ÄlyAgri-hankkeen kanavalta Vimeosta tästä linkistä: ÄlyAgri – TeMax

Clever Equine Solutions sp. Z o.o:n inspiraationa uuden lantaimurin valmistamiseen on ollut halu auttaa hevosalaa sen työvoimapulassa. Uudella innovaatiolla pyritään keventämään tallin siivoamisen fyysistä työtä. Kyseisen lantaimurin käyttöönotto ei vaadi imurin putkistojen vetämistä tallin ulko- tai sisäseinälle, sillä Easy Manure Cleaner toimii sähköakulla ja liikkuu renkaiden päällä. Lantaimuria liikutetaan kaukosäätimellä ja sen koon sanotaan riittävän jopa 20 hevosen tallin siivoamiseen saakka. Imurin letkuun voi liittää erilaisia imupäitä käyttötarpeen mukaisesti. Koneen akun kerrotaan kestävän kerrallaan 2 tuntia.

Renkaiden päällä olevaa lantaimuria liikutetaan kaukosäätimellä. Imurin tyhjentämisessä tarvitaan traktoria.

HIT Aktivstallin uusi innovaatio, lannankeräysrobotti, kerää tarha-alueilta sonnat automaattisesti. Tarhaa kuvaava kamera tunnistaa sontakasat tarhassa ja lähettää robotin noutamaan ne. Robotti kulkee tarhaan aitojen alapuolelta ja saa kerrallaan kuljetettua enimmillään noin kolme sontakasaa. Robotti ajaa sontakasan päälle tallomatta sitä renkailla, poimii kasan talikkomaisilla piikeillään sekä lakaisuharjalla ja vie sen jälkeen sonnat lantalaan. Robotilla on oma latausasema, jonne se menee automaattisesti akun vähentyessä. Robotti toimii nykyisillä ominaisuuksillaan vain kuivilla ja tasaisilla alustoilla. Alustalla ei saa olla nurmea, koska robotin siivouspiikit jäävät jumiin heinään. Valmistaja kertoi, ettei toimivuutta ole vielä testattu lumisissa olosuhteissa. Lannankeräysrobotin tuotekehitystyö jatkuu aktiivisesti. Robotin hinta oli messuilla noin 25 000 € sisältäen tarhaa kuvaavan kameran. Yksi kamera kuvaa vain tietyn kokoisen alueen eli mikäli alue on isompi, tarvitaan silloin useampi kamera.

Talvipakkasilla ja lumisissa olosuhteissa tarhojen siivous on haasteellista, koska sontapallerot jäätyvät ja katoavat lumen sekaan. Siksi olisi kätevää, että sonnat saisi kerättyä aina tuoreeltaan pois tarhoista. Ihmisvoimin tätä ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. HIT Aktivstallin uutta lannankeräysrobottia ei ole vielä testattu lumisissa olosuhteissa.

Tarhojen ja laitumien siivousta pyritään helpottamaan bensa- tai akkumoottorilla toimivilla siivouskoneilla, joita voi vetää auton tai mönkijän perässä. Perässä vedettävien siivouskoneiden valmistajia ovat muun muassa C & C Complet ja Kneilmann. Esimerkiksi Kneilmannin lannankeruukoneen hintaluokka on noin 5000–7000 €. Valmistajan bensamoottorilla toimiva siivouskone on akkumoottorillista konetta edullisempi. Tarhojen ja muiden hevosympäristöjen, kuten kulkuväylien, siivoukseen Rampelmann & Spliethoff on valmistanut lantaimurin, jota voi vetää myös esimerkiksi mönkijän perässä.

Lantaimurin tarkoitus on helpottaa hevosympäristöjen siivoustyötä.

Kuuntele Spotifysta Laari-podcastkanavalta ÄlyAgri-hankkeen hevosnaisten mietteitä Equitana-messuilta: https://open.spotify.com/episode/7IWiRnY6peiWmT6zwaXw91?si=BO1aJ4q-TMCeq-kX_ytvGw

Teksti ja kuvat:
Kaisa Hyvönen, TKI-asiantuntija
Krista Jauhiainen, projektiasiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Huomioithan, että välillä messuilla tuli vastaan kielimuuri. Tarkistathan siksi tarkat tiedot kunkin laitteen valmistajalta, mikäli kiinnostuit laitteesta enemmän.

Hevosten ruokinta-automaateilla turvotetaan väkirehut vesipyörteellä, laitetaan kuivaheinän pölyäminen kuriin automaattisella kastelulla ja lisätään ruokintakertoja ajastimilla – ÄlyAgrin hevosnaiset Equitanassa, osa 1

Edellä mainitut kaksi runsaasti keskustelua herättävää teemaa, hevosten hyvinvointi ja työvoimapulan ratkominen, näkyivät tuotekehittäjien messupisteillä keväällä 2023 järjestetyillä Equitana-messuilla. ÄlyAgri-hanke paneutui messuvierailullaan erityisesti uusiin digitaalisiin teknologia- sekä älyteknologiaratkaisuihin. Hinnoittelultaan ne olivat yksittäisistä sadoista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Useat ratkaisut olivat uusia innovaatioita, ja niiden tuotekehitys jatkuu aktiivisesti.

Equitana-messujen ensimmäisessä blogijulkaisussa paneudumme hevosen ruokinnan automatisointiin. Toinen julkaisu käsittelee tallin ja hevosympäristöjen siivoamiseen käytettäviä välineitä ja kolmanteen julkaisuun on poimittu laitteita eri teemoittain, esimerkiksi satulan sovitukseen ja hevosen lihaksiston hoitoon liittyen.

“Hello! We are from Finland. How does this machine work in autumn or in winter, when there is lots of mud or snow on the ground, air temperature can be even minus 30 degrees Celsius and everything is frozen?”

Ajastimella toimivat ruokinta-automaatit mahdollistavat useammat ruokintakerrat päivässä, kuin pelkästään ihmisvoimin voidaan toteuttaa. Useat suomalaiset hevosten omistajat jo tuntevatkin Heinätin-automaatin, joka iloksemme näkyi myös Equitanan messuosastolla. Heinättimen lisäksi ajastimella toimivia ruokinta-automaatteja tarjoavat muun muassa B&B Equipment, HIT Aktivstall, Huesker ja Hau Pferdesport.

Hevosten kekseliäisyys asettaa omanlaisiaan ratkaistavia haasteita automaattien suunnittelijoille. Esimerkiksi Hueskerin korsirehuruokinta-automaatin nousevia ja laskeutuvia verhoseiniä on pitänyt jatkokehittää, sillä hevoset ovat saattaneet työntää päänsä edessä olevien verhoseinien välistä päästäkseen syömään heinää. Automaattia on nyt muokattu aiemmista versioista, eikä hevonen saa enää ujutettua päätään laskeutuneen verhoseinän sivusta heinäkatokseen. Automaatin hintaluokka oli messuilla noin 10 000 €.

*Kun hevosten ruokinnan voi hoitaa käytävän puolelta ilman tarvetta hevosen karsinaan tai pihattoon menemiselle, työ on entistä sujuvampaa ja turvallisempaa. Kuvassa HAU Hay Box automated.*

Uusimpana ominaisuutena ruokinta-automaateissa oli korsi- ja väkirehujen kastelun automatisointi. Korsirehuautomaatin kasteluominaisuudella pyritään vähentämään heinän pölyämistä. Siinä vesi sumuttuu heinään seinästä, joka nousee ja laskee ajastimen mukaisesti. Tällaisia ratkaisuja löytyi messuilta 3 000–6 000 €:n hintaluokkaan, ja esimerkiksi automaatin koko vaikutti hintaan.

Hyvin moni hevosten omistajista suosii ruokinnassa kuivaa heinää. Vaikka heinä olisi hyvin varastoitu ja laadultaan hyvää, se voi silti pölistä. Kastelemalla heinää vedellä ennen ruokintaa vähennetään heinän pölyä. Kasteluominaisuuden sisältävän automaatin tarkoitus on vastata tähän tarpeeseen. Kuvassa olevan automaatin alaosassa on pystysuuntaisia puomeja, joiden välistä hevonen syö. Puomeja pystyi halutessaan irrottamaan puomia pyörittämällä.

Väkirehujen automaattisen kastelun tarkoitus on saada poistettua rehujen turvotukseen kuuluva työvaihe. Karsinaan sijoitettava automaatti ja siihen tuleva veden virtaus ajastetaan siten, että virtauksen pyörteen tavoitellaan sekoittavan kupissa oleva rehu. Tällaisten ratkaisujen hintaluokaksi kerrottiin messuilla noin 1 000–2 000 €.

Monia hevosten väkirehuja tulee turvottaa vedellä ennen ruokintaa. Tämä työvaihe on perinteisesti hoidettu käsi- ja ämpärivoimin. Nykyään on tarjolla automaatteja, joiden tarkoitus on automatisoida työvaihe. Automatisointi vähentää ämpäreille ja niiden kuivaukseen tarvittavaa tilantarvetta.

Pihattoon sijoitettavaa väkirehua lämpimällä vedellä turvottavaa ruokinta-automaattia suositellaan erityisesti jo iäkkäämmille hevosille, mutta myös niille hevosille, joiden hampaiden kunto on heikentynyt tai joilla on ongelmia vatsan kanssa.

Yksilöllistä ja muusta laumasta poikkeavaa ruokintaa tarvitsevien hevosten pitäminen pihatossa voi toisinaan olla haasteellista. Laite tunnistaa hevosen harjaan tai kaulapantaan kiinnitetyn yksilöllisen tunnistesirun avulla ja valmistaa noin parissa minuutissa vedellä pehmennetyn ruuan. Valmistusprosessin aikana laite pudottaa automaatin käytävällä odottelevalle hevoselle rehua, jota ei tarvitse sekoittaa veden kanssa. Kyseessä on uusi innovaatio, eikä automaattia ole vielä testattu pakkasolosuhteissa. Laitetta valmistaa HIT Aktivstall, ja laitteen senhetkisen hinnan kerrottiin olevan noin 20 000–30 000 €.

Aktiivipihattoon sijoitettava ruokinta-automaatti, jossa lämpimällä vedellä voidaan pehmentää rehua.

Automaatti lämmittää vettä automaattisesti ja johtaa sen putken alapuolella olevaa vesijohtoa pitkin rehuun.

Kun rehun pehmittämisprosessi on ohi, luukku aukeaa ja hevonen pääsee syömään.

Nuveq ja GG-Technik valmistavat heinien höyrytyslaitteita. GG-Technikin pieneen konttiin mahtuu yksi pyöröpaali kerrallaan, kun taas Nuveqin tuote on mitoitettu pienpaalien höyrytykseen sopivaksi.

VDMJ Machineryn Stable Boy on heinän ja kuivikeoljen levitin, jota käytetään pienkuormaajalla. Levittimessä voi käyttää suorakaiteen muotoisia paaleja. Levitin pilkkoo oljen irtonaiseksi ja kevyeksi. Laitteeseen on saatavilla erilaisia malleja; perusmallissa levitin pudottaa heinän tai oljen suoraan alapuolelle. Lisälaitteilla levittimeen saadaan kuljetin, jolla heinä tai olki pudotetaan laitteen sivusta, jolloin pienkuormaajalla voi ajaa koko ajan suoraan.

Equitana-messuilla haastateltiin tuotevalmistajia, joiden kehittämät digitaaliset ja teknologiset ratkaisut helpottavat tallin arkea ja edistävät hevosen hyvinvointia. Haastattelut videoitiin. Videot löydät Vimeosta ÄlyAgri-kanavalta.

Kuuntele Spotifysta Laari-podcast-kanavalta ÄlyAgri-hankkeen hevosnaisten mietteitä Equitana-messuilta.

Teksti ja kuvat:
Kaisa Hyvönen, TKI-asiantuntija
Krista Jauhiainen, projektiasiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Huomioithan, että välillä messuilla tuli vastaan kielimuuri. Tarkistathan siksi tarkat tiedot kunkin laitteen valmistajalta, mikäli kiinnostuit laitteesta enemmän.

Tanskalainen johtamismalli Suomeen ”Discussion Group -toimintaa yli rajojen” -hankkeen kautta

Aktiiviset ja kehittyvät maitotilojen yrittäjät ovat tottuneet hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä mutta myös jakamaan omaa osaamistaan ja kokemuksiaan. Yrittäjältä yrittäjälle -tiedonvaihto on toimivaa, mutta yleensä prosessiin on osallistunut erilaisia asiantuntijoita esim. pienryhmien asiantuntijoina. Discussion Group -hankkeessa haluttiin kehittää ja parantaa suoraan yrittäjältä yrittäjälle tapahtuvaa tiedonvaihtoa, erityisesti tärkeissä strategiaan ja liiketoimintaosaamisen kasvuun liittyvissä teemoissa. Mallia otettiin Tanskasta.

Hankkeen tavoitteena oli koota kehittämishaluisia maitotilayrittäjiä yhteen ja työstää heidän yritystoimintansa kehittämisen tueksi Tanskassa käytössä oleva toisilta oppimisen ja tiedonvaihdon ryhmätoimintamalli Discussion Group. Ajatuksena oli myös kytkeä yrittäjät keskenään valtakunnalliseen yhteistyöhön, ylläpitää kehityshakuisuutta ja tulevaisuuden uskoa sekä kehittää osaamista.

Korona hieman sotki hanketta ja sen aikatauluja, mutta muutosten jälkeen saatiin 2 pienryhmän toiminta ja kokoontumiset toteutettua suunnitellusti. Hankkeeseen osallistui 11 maitotilaa Pohjois-Savosta ja lähimaakunnista, ja pienryhmissä oli 5–6 yrittäjää per ryhmä. Suomalaisen mallin tarkentamiseksi järjestettiin lisäksi Tanskan-matka 17.–20.1.2023.

Discussion Group -ryhmän yrittäjät vaihtavat ajatuksia tilakatselmuksen aikana. Kuva: Leea Holmi

Miten toiminta jatkuu?

Kesäkuussa rekisteröidään tuotemerkki Discussion group – yrittäjältä yrittäjälle ja perustetaan erillinen yhdistys hallinnoimaan tuotemerkkiä ja koordinoimaan toimintaa ja yhteistyötä. Maitoyrittäjät ry vastaa yhdistyksen toiminnasta ja koordinoi osaamista, toiminnan sisältöä sekä ryhmien ja niiden jäsenten määrää. Yhdistyksessä ovat mukana ne tahot, joilla itsellään on fasilitaattori (Maitoyrittäjät ry, Savonia-ammattikorkeakoulu, A&R Luomala Oy, Nautasuomi Oy).

Hanketta hallinnoi Savonia-ammattikorkeakoulu, ja toteutus tapahtui yhteistyössä Maitoyrittäjät ry:n ja Nautasuomi Oy:n kanssa. Hankkeen toteutusaika oli 1.1.2019– 30.6.2023 ja rahoituksesta vastasivat EMR-rakennerahasto, Nautasuomi Oy sekä mukana olevat yrittäjät.

Mika Repo
Projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

KV-farmari-hanke toi kansainvälisten työharjoittelujen myötä uutta tietoa maatiloille

Maitotilayrittäjillä on entistä suurempi tarve hakea uutta tietoa yrityksensä kehittämiseksi. Tehokkain oppimisen tapa on learning by doing, sillä tieto on helpointa ottaa haltuun itse tekemällä. KV-farmari-hanke käynnistettiin keväällä 2019 päätavoitteena tukea maatalousyrittäjien tiedonhankintaa ulkomaille suuntautuvien työharjoittelujen muodossa.

Koronapandemia hiljensi hanketta merkittävästi, mutta senkin aikana toimintaa oli mm. etäyhteyden kautta toimineen kansainvälisen benchmarkkausryhmän muodossa. Lisäksi järjestettiin englannin kielen preppauksia ja kuultiin eri maiden maidontuotantoa valottavia asiantuntijapuheenvuoroja. Syksystä 2022 alkaen pystyttiin taas järjestämään noin viikon mittaisia harjoittelujaksoja ulkomaisille tiloille. Kohdemaita olivat Tanska, Hollanti, Kanada, USA ja Itävalta. Näiden viikkojen aikana muut hankkeessa mukana olevat yrittäjät seurasivat harjoittelua etänä WhatsApp-ryhmässä sekä kommentoivat ja keskustelivat esille tulleista toimintatavoista. Harjoittelun jälkeen kokemuksia jaettiin verkkokokoontumisissa.

Mallia, jossa yksi yrittäjä jalkautuu tiedonhakuun ja välittää tiedon vuorovaikutuksessa muille yrittäjille, kehitetään varmasti edelleen. Hanke on saanut ennätyksellisen positiivista palautetta maatalousyrittäjiltä: yrittäjät ovat saaneet konkreettista tekemistä, kokemista ja omin silmin näkemistä.

Harjoitteluiden yhteydessä tuli ilmi asioita, joista yrittäjät halusivat erityisesti uutta tietoa. Näistä teemoista tuotettiin erilaisia tulosjulkaisuja:

Miten toiminta jatkuu?

Hankkeessa toteutettuja englannin kielen preppauksia järjestetään jatkossa Oulun ammattikorkeakoulun johdolla avoimen AMK:n kursseina. Työharjoittelut ulkomaisiin tilakohteisiin ovat mahdollisia hankkeen jälkeen omakustannehintaan, jolloin yrittäjät maksavat itse matkansa, majoituksensa ym. Hankkeen verkkosivut päivitetään kesäkuun aikana, ja aiheesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä hankkeen jälkeenkin oheisen verkkosivun kautta: https://kvfarmari.savonia.fi/

Hankkeen päätoteutti 1.2.2019–30.6.2023 Savonia-ammattikorkeakoulua yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun, Riveria-koulutuskuntayhtymän ja Kainuun ammattiopiston kanssa.

Mika Repo
Projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

« edellinen