Timo Kaarakainen pitää Hakoniemen maitotilaa Vieremällä yhdessä vaimonsa ja poikansa kanssa. Tila on perustettu vuonna 1997, ja robottinavetassa on 176 lypsävää lehmää.
Sorkkahoitaja käy tilalla parin kuukauden välein ja hoitaa karjan sorkat pienissä erissä. Sorkanhoitajana toimii Milla Kaikkonen, joka on käynyt tilalla jo melkein toistakymmentä vuotta. Heillä on käytössä Faban sorkanhoito-ohjelmaa, joka kertoo, mitkä lehmistä on hoidettu ja milloin.
Tilalla on löydetty toimivat ratkaisut sorkanhoitopäiviin, jolloin sorkanhoitopukki viedään robottinavetan käytävälle ja aidoista rakennetaan kuja, mihin mahtuu yksi lehmä odottamaan vuoroaan. Kuja estää lehmän turhan liikkumisen. Hakoniemen tilalla lehmiä ohjaa kaksi työntekijää sujuvien ja turvallisten siirtojen edistämiseksi. Uutuutena tilalle on hankittu kevytaitakujaan paluunestoportti, jotta lehmät eivät voi peruuttaa pois.
Tilalliset pystyvät itsekin hoitamaan akuutit sorkanhoitoa vaativat tapaukset. Tätä varten heiltä löytyy oma sorkanhoitopenkki. Kaarakaisten poika Aleksi on käynyt sorkanhoitokurssin, ja kiireisempinä sesonkiaikoina sorkanhoito onnistuu myös Timolta poikansa avustuksella. Tilalla on lisäksi lääkkeen luovutussopimus, jolloin tilalla voidaan säilyttää pieniä määriä kipulääkettä hätätapauksia varten.
Timon mielestä sorkanhoitopäivien toimivuutta voitaisiin kehittää lehmien entistä sujuvammalla tunnistuksella. Lehmillä voisi olla jonkinlainen tunnistin, jotta ylimääräistä aikaa ei menisi lehmien etsimiseen navetasta. Navettateknologia on kehittynyt vuosien varrella sen verran, että tämä voisi tulevaisuudessa olla mahdollista, mutta Timo ei kuitenkaan tällä hetkellä koe apuvälinettä täysin välttämättömäksi.
Tekijät: Meri Makkonen ja Pauliina Kervinen, Savonia-ammattikorkeakoulun 4. vuoden ja 5. vuoden agrologiopiskelijat sekä Krista Jauhiainen, TYKKÄÄ-hankkeen projektipäällikkö
Kuva: Milla Kaikkonen
Artikkeli on tuotettu TYKKÄÄ-hankkeessa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin
Positiivinen asenne ja hyvä valmistautuminen ovat avainasioita onnistuneeseen sorkanhoitopäivään. Yrittäjän aktiivisuus ja ajoissa tehdyt valmistelutyöt lisäävät sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia.
Reilut kymmenen vuotta alalla työskennellyt sorkanhoitaja Milla Kaikkonen kertoo, että hyvä kommunikaatio viljelijän ja sorkanhoitajan välillä on tärkeää. Yhteistyöllä, positiivisella asenteella ja hyvällä valmistautumisella päästään pitkälle kohti onnistunutta hoitopäivää.
Sorkanhoitajan näkökulmasta työtä helpottaa, jos tilalla on katsottu jo edellisenä päivänä valmiiksi, mihin sorkanhoitopenkki asetetaan ja varmistettu esteetön kulku sinne. Yleensä sorkanhoitaja ja tilallinen ovat yhteydessä toisiinsa ennen varsinaista hoitopäivää.
Talviaikaan on hyvä huomioida, että lumityöt on tehty valmiiksi ja liukkauden torjunnasta on huolehdittu hiekoittamalla. Työskentelypaikan ollessa kunnossa sorkanhoitajat pääsevät aloittamaan työnsä heti.
Valmiiksi mietityt paikat ja riittävä määrä aitoja auttavat sujuvassa ja turvallisessa työskentelyssä. Aitoja tarvitaan sekä eläinten siirtoa että erittelyä varten. Aidoilla voidaan luoda odottelutiloja, joihin mahtuu esimerkiksi 2–10 eläintä kerrallaan.
Sujuva eläinten siirto nopeuttaa päivän kulkua. Hyvien etukäteisvalmistelujen ja riittävien apukäsien avulla seuraava eläin on aina valmiina käsittelyyn, kun edellinen on valmis. Navetan rakenne vaikuttaa myös aina siihen, miten sujuvaksi eläinliikenne on mahdollista järjestää.
Sorkanhoitajan toive on, että tilalliset olisivat päivässä mukana heti aamusta alkaen. Kaksi henkilöä tilalta olisi ideaalitilanne, mutta yksikin käsipari on hyvä. Eläimet voivat siirtotilanteissa riehaantua ja tässä tilallisista on suuri apu, koska he tuntevat omat eläimensä parhaiten. Eläinten sujuva ja rauhallinen liikkuminen lisää niin ihmisten kuin eläintenkin turvallisuutta. Isoilla tiloilla sorkanhoitopäivät ovat pitkiä ja kahvi- ja ruokatauot tuovat hetken hengähdystauon myös sorkanhoitajalle.
Kaikkonen näkee, että sorkanhoidon tärkeys ja merkitys ovat kasvaneet vuosien varrella. Tilalliset ovat entistä tietoisempia sorkkaterveyden positiivisista vaikutuksista ja haluavat panostaa siihen. Sorkanhoitopäiviä on tilasta riippuen 1–3 kappaletta vuodessa eläintä kohden. Sorkanhoitajan asiakaskunta on vakiintunutta ja vuosien saatossa tilalliset tulevat tutuiksi. Pitkissä asiakassuhteissa syntyy myös vahva keskinäinen luottamussuhde. Sorkanhoitopäivä voi olla pitkä ja raskaskin, mutta hyvällä yhteistyöllä siitä selvitään mallikkaasti.
Tekijät: Anu Helkala ja Minna Käck, Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat ja Krista Jauhiainen, TYKKÄÄ-hankkeen projektipäällikkö
Kuva: Milla Kaikkonen
Artikkeli on tuotettu TYKKÄÄ-hankkeessa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin
Hevosten hyvinvointia ja sen seurantaa edistetään digitaalisilla, teknologiaan sekä älyteknologiaan pohjautuvilla ratkaisuilla. Niillä pyritään myös keventämään hevosympäristöjen työrutiineja. Monia aloja koskettava työvoimapula huolestuttaa Keski-Euroopassa hevostalleja, ja tähän huoleen vastaamaan on kehitetty uusia teknologiainnovaatioita. Nämä kaksi paljon puhututtavaa teemaa, hevosten hyvinvointi ja työvoimapulaan vastaaminen, näkyivät keväällä 2023 järjestetyssä Equitana-messuilla tuotekehittäjien messupisteillä. ÄlyAgri-hanke paneutui messuvierailullaan erityisesti uusiin digitaalisiin, teknologia- sekä älyteknologiaratkaisuihin. Hinnoittelultaan nämä ratkaisut ovat yksittäisistä sadoista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Useat ratkaisut olivat uusia innovaatioita, ja niiden tuotekehitys jatkuu aktiivisesti.
Equitana-messujen ensimmäisessä blogijulkaisussa paneuduimme hevosen ruokinnan automatisointiin. Toinen julkaisu käsitteli tallin ja hevosympäristöjen siivoamiseen käytettäviä välineitä ja kolmanteen julkaisuun on poimittu eri teemojen, kuten satulan sovituksen sekä hevosen lihaksiston, hoitoon tarkoitettuja laitteita.
Suolahoitoja on tehty tutkimusten mukaan ihmisille jo keskiajalta saakka. Myöhemmin hevostenkin hengitysteiden ja ihon hoitoon on otettu käyttöön suola- ja yrttihoitoja. Turvalle laitettavalle laitteelle voidaan lisätä myös lääkeaineita. Kokonaisvaltaista hoitoa tehdään trailereissa tai erillisissä hoitohuoneissa, joissa laitteella höyrytetään esimerkiksi pienijakoista suolaa hengitysilmaan. Equitanassa näitä laitteita tarjoavia yrityksiä olivat muun muassa Pferde Inhalation, Hippomed. Laitteita löytyy eri hintaluokista. Useimpien laitteiden hinta oli messuilla muutamien satasten ja noin tuhannen euron välillä.
Hevosen hengitysteiden hoitoon tarkoitettujen laitteiden valmistajia oli messuilla useita.Traileriin asennettava hoitolaite, jossa hevonen seisoo seinän toisella puolella. Putki puhaltaa hengitysilmaan höyrymäisessä muodossa olevan hoidossa käytettävän aineen, esimerkiksi suolan.Kuvasta on pääteltävissä, että samaa laitetta voi käyttää höyryhengittämiseen sekä heinien höyryttämiseen.
Lämmittävillä, värisevillä ja magneettisilla ominaisuuksilla varustettujen loimien ja jalkasuojien tarkoitus on hoitaa hevosten lihaksistoa, verenkiertoa sekä edistää aineenvaihduntaa. Valmistajia oli messuilla useita, muun muassa Bemer, Equimag, Sport Innovation ja Activomed. Equimag on kehittänyt kädessä pidettävän hoitosauvan, jonka tarkoitus on hoitaa kohdistetusti esimerkiksi hevosen silmää. Hoitosauvan väitetään aktivoivan silmän ja sen ympäristön verenkiertoa. Novafonin pienikokoisella hoitolaitteella pyritään tärinän ja ääniaaltojen avulla helpottamaan lihaksistossa olevia kireyksiä ja kiputiloja.
Erilaisia lihasten, verenkierron ja aineenvaihdunnan hoitokäyttöön tarkoitettuja loimia ja suojia löytyy useilta eri valmistajilta.Equimaqin esite kuvaa, miten kokonaisvaltaisesti hevosta pyritään laitteilla hoitamaan.Hevosen kokonaisvaltainen hoitohuone, jossa lamppujen on tarkoitus hoitaa lihaksistoa ja höyryn hengitystä.Novafonin hoitosauvan tarkoitus on hoitaa hevosen lihaksistoa.
Ecodri ja Summerwind pyrkivät ratkaisemaan loimien ja satulahuopien kuivatushaastetta erityisesti niillä talleilla, joissa ei ole erillistä varusteiden kuivaushuonetta. Telineiden kokomitoitus on valmistajasta ja telineestä riippuen kahdelle neljälle loimelle. Ecodri kulkee pyörien päällä, eli sitä voi kuljettaa käytävällä. Sähkönkulutus on valmistajan mukaan pieni. Summerwind sijoitetaan yhteen paikkaan. Sen telineet pystytään kippaamaan alas, minkä tarkoituksena on helpottaa loimien ja satulahuopien ripustamista. Summerwindin valmistajan mukaan kehitystyö jatkuu laitteessa, sillä sen huonona puolena on vielä toistaiseksi suuri sähkönkulutus. Esimerkiksi Ecodrin neljälle loimelle mitoitetun telineen hinta oli messuilla noin 1800 €.
TrustMe Professional ja Horseshape pyrkivät auttamaan hevostenomistajia sopivan satulan löytämisessä, satulan sovittamisessa sekä olemassa olevan satulan sopivuuden seurannassa. Molemmilla yrityksillä on oma puhelimeen ladattava applikaatio. TrustMe Professional mittaa vatupassimaisesti satulan etu- ja takakaaren välistä korkeuseroa ja näyttää puhelimen näytöltä mittaustuloksen ja sen perusteella joko vihreällä tai punaisella valolla, sopiiko satula hevoselle vai ei. Applikaatio tallentaa hevosen aiempia mittaustuloksia, mikä auttaa hevosen selän muuttumisen seurannassa.
Horseshapen sovelluksella hevosen selästä skannataan puhelimella 3D-kuva. Tarkan kuvan tarkoitus on auttaa satulavalinnan arvioimisessa, sillä puhelinta liikuttamalla voi arvioida hevosen selän muotoja eri suunnista sovelluksella näkyvästä kuvasta. Hevosen selän muotojen muutoksia voi tarkastella muotilla, joka tehdään kunkin hevosen selän skannaamisen tulosten perusteella yksilöllisesti. Muotin avulla satulan sopivuutta voi arvioida ilman, että hevosen tarvitsee olla paikan päällä. Tulevaisuuden tavoitteena on, että sovellus oppisi antamaan ehdotuksen sopivasta satulasta 3D-kuvatulle selälle selän yksilöllisten piirteiden mukaisesti.
Sovellusten hinnat vaihtelevat kymmenistä euroista satoihin euroihin. Hinta muodostuu sen mukaan, kuinka monelle hevoselle sovellusta käytetään tai onko kyseessä esimerkiksi satulansovittaja. Valmistajat muistuttivat, että isompien yritysten, kuten ratsastuskoulujen, kannattaa kysyä tarjous.
Katso TrusMe Professionalin ja Horseshapen videohaastattelut ÄlyAgri-hankkeen kanavalta Vimeosta:
Kaikki Equitana-messuilla tehdyt videohaastattelut löytyvät Vimeosta ÄlyAgri-hankkeen kanavalta.
ACARiS-videovalvontajärjestelmä käyttää tekoälyä, ja sen kerrotaan tunnistavan, mikäli hevosen käytöksessä ilmenee karsinassa jotain normaalista poikkeavaa, esimerkiksi ähkytilanne tai varsominen. Yhtä kameraa voi käyttää vain yhdellä hevosella. Kameran valo on punainen, joten se ei häiritse hämäränäköä. Käyttöönoton alussa tekoäly opettelee seinään kiinnitettävän kameran kautta noin kymmenen päivän ajan hevosen normaaleja karsinakäyttäytymisen vaiheita, kuten syömistä, juomista ja makaamista. Tekoälyn väitetään tunnistavan hevosen erilaiset käyttäytymisvaiheet ja kirjaavan tiedot sovellukseen. Valmistaja kertoo, että käyttöönoton alkuvaiheen opettelun jälkeen tekoäly tunnistaa hevosen poikkeavat käyttäytymiset karsinassa. Poikkeavissa tilanteissa tekoäly tekee hälytyksen hevosenomistajan puhelimeen laitteen oman sovelluksen kautta. Kameraa voi käyttää hevosen turvallisuuden tarkkailussa, ja sen kerrotaan hälyttävän, mikäli joku tuntematon henkilö menee karsinaan normaalista poikkeavaan aikaan. ACARiS on tehnyt yhteistyötä yliopistojen kanssa. Videovalvontajärjestelmällä voidaan jo tunnistaa lehmän liikkeistä sen ontuminen.
Katso ACARiSen videohaastattelu ÄlyAgri-hankkeen kanavalta Vimeosta:
ACARiSin laitteessa yhdistyvät tekoäly ja kameravalvonta.
Equitana-messuilla riitti nähtävää. Kolme päivää aktiivista kiertelyä, tutkimista ja tiedustelua ei meinannut riittää. Osassa messupisteistä myös kielimuuri saattoi vaikeuttaa ymmärtämistä puolin ja toisin. Alla on listattuna lisää laitteita, joista emme ennättäneet tiedustella tarkempia tietoja sekä muutamia muita mieleen painuneita huomioita, jotka eivät liity digitaalisuuteen tai teknologiaan.
Horsemapp: Applikaatio, joka yhdistää hevosihmiset digitaalisesti. Toistaiseksi sovellus toimii vain Saksassa. Sovelluksesta löytyy palveluntarjoajat, kuten kengittäjät ja hevosklinikat, ja siellä voit tehdä hevoskauppaa sekä jakaa tietoa hevosista ja niiden kanssa koetuista erityisistä hetkistä.
Bejola: Ilmankosteutuslaite, jonka sumutusominaisuudella viilennetään hevostilojen sisäilmaa kuumalla säällä sekä sidotaan ilmassa olevaa pölyä, bakteereja ja viruksia. Sumutus heikentää lentävien hyönteisten lentokykyä, eli laite vähentää siten tallin hyönteisiä. Sumutuksessa voi käyttää vettä, tuoksuja sekä desinfiointiainetta. Bejolalta on tulossa sovellus hevosen aktiivisuuden seurantaan.
eHorses: Sivusto, jossa voi käydä maailmanlaajuista hevoskauppaa, etsiä töitä, ratsastuslomia sekä paljon muuta.
Equitano.net: Selaimella toimiva sähköinen tallin hallintojärjestelmä. Sen tarkoituksena on kerätä yhteen paikkaan muun muassa asiakashallinta, työaikakirjanpito sekä hevosten hoitopäiväkirja.
Anusan Medical GmbH: Laite hevosen kehon mittaamiseen ja analysointiin.
Impressionpad mittaa satulan sopivuuden hevoselle ja ratsastajalle. Ratsastuksen jälkeen katsotaan tyynyistä, onko niiden sisällä oleva massa tasainen vai onko niissä painaumia. Pohdittiin messujen jälkeen, olisikohan kätevää yhdistää tällainen ja satulan sovitukseen tarkoitettujen sovellusten käyttö, koska sovelluksilla ei mitata satulan sopivuutta ratsastajalle.
Erään messupisteen henkilökunta kertoi, että Keski-Euroopassa on alettu puhua aiempaa enemmän hevosten virikkeistä ja virikkeellistämisestä erityisesti vuodesta 2022 alkaen. Messuilla oli paljon erilaisia hevosille tarkoitettuja virikkeitä. Kuvissa muutamia niistä.
Lehner Agrar esitteli messuilla speltistä tehtyä kuivikepellettiä. Kyseinen kuivike yllätti imukyvyllään.
Equitana-messuilla haastateltiin tuotevalmistajia, joiden kehittämät digitaaliset ja teknologisetratkaisut helpottavat tallin arkea ja edistävät hevosen hyvinvointia. Haastattelut videoitiin. Videot löydät Vimeosta ÄlyAgri-kanavalta.
Matkan toteutti ÄlyAgri-verkostohanke, jota rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö Pohjois-Savon liiton kautta. ÄlyAgri toimii älymaatalouden ja sen edistämisen niin tutkimuksen, kehityksen, innovaatioiden kuin opetuksen parissa.
Teksti ja kuvat: Kaisa Hyvönen, TKI-asiantuntija Krista Jauhiainen, projektiasiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu
Huomioithan, että välillä messuilla tuli vastaan kielimuuri. Tarkistathan siksi tarkat tiedot kunkin laitteen valmistajalta, mikäli kiinnostuit laitteesta enemmän.
Hevosten hyvinvointia ja sen seurantaa edistetään digitaalisilla, teknologiaan sekä älyteknologiaan pohjautuvilla ratkaisuilla. Niillä pyritään myös keventämään hevosympäristöjen työrutiineja. Monia aloja koskettava työvoimapula huolestuttaa Keski-Euroopassa hevostalleja, ja tähän huoleen vastatakseen on kehitetty uusia teknologiainnovaatioita. Nämä kaksi paljon puhututtavaa teemaa, hevosten hyvinvointi ja työvoimapulaan vastaaminen, näkyivät keväällä 2023 järjestetyssä Equitana-messuilla tuotekehittäjien messupisteillä. ÄlyAgri-hanke paneutui messuvierailullaan erityisesti uusiin digitaalisiin, teknologia- sekä älyteknologiaratkaisuihin. Hinnoittelultaan nämä ratkaisut ovat yksittäisistä sadoista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Useat ratkaisut olivat uusia innovaatioita ja niiden tuotekehitys jatkuu aktiivisesti.
Equitana-messujen ensimmäisessä blogijulkaisussa paneuduimme hevosen ruokinnan automatisointiin. Toinen julkaisu käsittelee tallin ja hevosympäristöjen siivoamiseen käytettäviä välineitä ja kolmanteen julkaisuun on poimittu eri teemojen, kuten satulan sovituksen sekä hevosen lihaksiston hoitoon tarkoitettuja laitteita.
Lannan, kuivikkeen, rehujen ja paalien kuljettamista voidaan keventää akkukäyttöisillä kärryillä. Erilaisia sähköakulla toimivia kärryjä, kuten kotti-, paali- ja rehukärryjä, valmistavat useat eri yritykset. Equitanassa valmistajia olivat muun muassa Equitrend, Kneilmann, Platz-Max ja PowerPac. Selkeimpiä eroavaisuuksia eri kärryjen välillä olivat valmistajien materiaalivalinnat, kärryjen käyttöominaisuudet, renkaiden koko sekä kärryjen käyttöaika yhdellä latauksella. Messuilla oli nähtävillä myös suurikokoisia kottikärryjä, joiden kyydissä voi seistä. Tällaisen kottikärryn hinta oli messuilla noin 5 000 €. Ilman päältä ajettavaa ominaisuutta olevien kottikärryjen hinnat vaihtelivat noin 2000–5000 €:n välillä.
Monet hevosympäristöt puhdistuvat edelleen lihasvoimin. Sähköllä ladattavalla akkumoottorilla varustettu kottikärry keventää kuormien liikuttamista esimerkiksi karsinan tai pihaton ja lantalan välillä.Kottikärryn kaltaisia välineitä oli myös renkaiden sijaan telaketjuilla varustettuina.Moottoreita on lisätty myös muihin kuljetuskäytössä oleviin kärryihin, kuten rehu- ja paalikärryihin. Paalikärryt eivät sisältäneet laitetta, jolla nostaa paali kärryyn ja siitä pois.
Materiaalivalintojen eroavaisuudet näkyivät erityisesti kottikärryjen koppaosassa, jota saa muovisena, alumiinisena sekä muista metallivalmisteista valmistettuna. Koppaosia on saatavilla eri kokoisina. Esimerkiksi Kneilmannin kottikärryyn pystyy valitsemaan koppaosan 300–500 litran välillä. Kyseisen valmistajan kärryn kantavuus on 400 kilogrammaa.
Kottikärryjen käyttötoiminnot olivat eri valmistajien laitteissa erilaisia. Erimerkiksi joidenkin valmistajien kottikärryn liikkumista pystyi ohjaamaan eteen- ja taaksepäin yhdellä peukalon liikkeellä. Samalla peukalon liikkeellä pystyi säätämään myös nopeutta. Toisissa laitteissa oli erikseen eteen ja taakse kulkusuunnan valintanappi, jota painettiin ensin ennen kuin ryhdyttiin kaasulla liikuttamaan kottikärryä. Joissain laitteissa vauhtia pystyi napin painalluksella rajaamaan valitsemalla vauhdin joko kilpikonnan tai jäniksen kuvan mukaan. Näissä kaasun käyttö toimi joko peukalolla tai kääntämällä ikään kuin mopon kaasukahvaa. Muutamien kottikärryjen kippaamista on helpotettu lisäämällä niihin poljin, joka jalalla painamalla avustaa kallistamisessa. Toisissa laitteissa oli automaattinen jarru, joka pysäytti kärryn myös alamäessä, toisissa oli erillinen jarrukahva. Kärryt eivät siten pääse karkaamaan alamäessä.
“Hello! We are from Finland. How does this machine work in autumn or winter, when there is a lot of mud or snow on the ground, air temperature can be even minus 30 celcius degree and everthing is frozen?”
Renkaiden koko vaihteli eri valmistajien välillä. Tiedustelimme valmistajilta, miten laitteet toimivat suomalaisissa olosuhteissa, jossa syksyisin voi olla upottavaa mutaa, talvisin lunta ja jäätä sekä kovaa pakkasta. Valmistajat ovat huomioineet eri käyttöolosuhteita. Renkaiden irrotettavilla ketjuilla pyritään parantamaan pitoa jäällä ja lumessa. Ketjut eivät välttämättä ole jatkuvassa käytössä kovin hyväksi tallin lattialle. Useimpien kärryjen käyttöajan kerrottiin olevan yhdellä latauksella noin 5–7 tuntia.
Katso videohaastattelu Kneilmannin TeMax Akku Dumperista ÄlyAgri-hankkeen kanavalta Vimeosta tästä linkistä: ÄlyAgri – TeMax
Clever Equine Solutions sp. Z o.o:n inspiraationa uuden lantaimurin valmistamiseen on ollut halu auttaa hevosalaa sen työvoimapulassa. Uudella innovaatiolla pyritään keventämään tallin siivoamisen fyysistä työtä. Kyseisen lantaimurin käyttöönotto ei vaadi imurin putkistojen vetämistä tallin ulko- tai sisäseinälle, sillä Easy Manure Cleaner toimii sähköakulla ja liikkuu renkaiden päällä. Lantaimuria liikutetaan kaukosäätimellä ja sen koon sanotaan riittävän jopa 20 hevosen tallin siivoamiseen saakka. Imurin letkuun voi liittää erilaisia imupäitä käyttötarpeen mukaisesti. Koneen akun kerrotaan kestävän kerrallaan 2 tuntia.
Renkaiden päällä olevaa lantaimuria liikutetaan kaukosäätimellä. Imurin tyhjentämisessä tarvitaan traktoria.
HIT Aktivstallin uusi innovaatio, lannankeräysrobotti, kerää tarha-alueilta sonnat automaattisesti. Tarhaa kuvaava kamera tunnistaa sontakasat tarhassa ja lähettää robotin noutamaan ne. Robotti kulkee tarhaan aitojen alapuolelta ja saa kerrallaan kuljetettua enimmillään noin kolme sontakasaa. Robotti ajaa sontakasan päälle tallomatta sitä renkailla, poimii kasan talikkomaisilla piikeillään sekä lakaisuharjalla ja vie sen jälkeen sonnat lantalaan. Robotilla on oma latausasema, jonne se menee automaattisesti akun vähentyessä. Robotti toimii nykyisillä ominaisuuksillaan vain kuivilla ja tasaisilla alustoilla. Alustalla ei saa olla nurmea, koska robotin siivouspiikit jäävät jumiin heinään. Valmistaja kertoi, ettei toimivuutta ole vielä testattu lumisissa olosuhteissa. Lannankeräysrobotin tuotekehitystyö jatkuu aktiivisesti. Robotin hinta oli messuilla noin 25 000 € sisältäen tarhaa kuvaavan kameran. Yksi kamera kuvaa vain tietyn kokoisen alueen eli mikäli alue on isompi, tarvitaan silloin useampi kamera.
Talvipakkasilla ja lumisissa olosuhteissa tarhojen siivous on haasteellista, koska sontapallerot jäätyvät ja katoavat lumen sekaan. Siksi olisi kätevää, että sonnat saisi kerättyä aina tuoreeltaan pois tarhoista. Ihmisvoimin tätä ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. HIT Aktivstallin uutta lannankeräysrobottia ei ole vielä testattu lumisissa olosuhteissa.
Tarhojen ja laitumien siivousta pyritään helpottamaan bensa- tai akkumoottorilla toimivilla siivouskoneilla, joita voi vetää auton tai mönkijän perässä. Perässä vedettävien siivouskoneiden valmistajia ovat muun muassa C & C Complet ja Kneilmann. Esimerkiksi Kneilmannin lannankeruukoneen hintaluokka on noin 5000–7000 €. Valmistajan bensamoottorilla toimiva siivouskone on akkumoottorillista konetta edullisempi. Tarhojen ja muiden hevosympäristöjen, kuten kulkuväylien, siivoukseen Rampelmann & Spliethoff on valmistanut lantaimurin, jota voi vetää myös esimerkiksi mönkijän perässä.
Lantaimurin tarkoitus on helpottaa hevosympäristöjen siivoustyötä.
Equitana-messuilla haastateltiin tuotevalmistajia, joiden kehittämät digitaaliset ja teknologisetratkaisut helpottavat tallin arkea ja edistävät hevosen hyvinvointia. Haastattelut videoitiin. Videot löydät Vimeosta ÄlyAgri-kanavalta: https://vimeo.com/channels/alyagri
Matkan toteutti ÄlyAgri-verkostohanke, jota rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö Pohjois-Savon liiton kautta. ÄlyAgri toimii älymaatalouden ja sen edistämisen niin tutkimuksen, kehityksen, innovaatioiden kuin opetuksen parissa.
Matkan toteutti ÄlyAgri-verkostohanke, jota rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö Pohjois-Savon liiton kautta. ÄlyAgri toimii älymaatalouden ja sen edistämisen niin tutkimuksen, kehityksen, innovaatioiden kuin opetuksen parissa.
Teksti ja kuvat: Kaisa Hyvönen, TKI-asiantuntija Krista Jauhiainen, projektiasiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu
Huomioithan, että välillä messuilla tuli vastaan kielimuuri. Tarkistathan siksi tarkat tiedot kunkin laitteen valmistajalta, mikäli kiinnostuit laitteesta enemmän.
Hevosten hyvinvointia ja sen seurantaa edistetään digitaalisilla, teknologiaan sekä älyteknologiaan pohjautuvilla ratkaisuilla. Niillä pyritään myös keventämään hevosympäristöjen työrutiineja. Monia aloja koskettava työvoimapula huolestuttaa hevostalleja Keski-Euroopassa, ja tähän huoleen vastaamaan on kehitetty uusia teknologiainnovaatioita.
Edellä mainitut kaksi runsaasti keskustelua herättävää teemaa, hevosten hyvinvointi ja työvoimapulan ratkominen, näkyivät tuotekehittäjien messupisteillä keväällä 2023 järjestetyillä Equitana-messuilla. ÄlyAgri-hanke paneutui messuvierailullaan erityisesti uusiin digitaalisiin teknologia- sekä älyteknologiaratkaisuihin. Hinnoittelultaan ne olivat yksittäisistä sadoista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Useat ratkaisut olivat uusia innovaatioita, ja niiden tuotekehitys jatkuu aktiivisesti.
Equitana-messujen ensimmäisessä blogijulkaisussa paneudumme hevosen ruokinnan automatisointiin. Toinen julkaisu käsittelee tallin ja hevosympäristöjen siivoamiseen käytettäviä välineitä ja kolmanteen julkaisuun on poimittu laitteita eri teemoittain, esimerkiksi satulan sovitukseen ja hevosen lihaksiston hoitoon liittyen.
“Hello! We are from Finland. How does this machine work in autumn or in winter, when there is lots of mud or snow on the ground, air temperature can be even minus 30 degrees Celsius and everything is frozen?”
Ajastimella toimivat ruokinta-automaatit mahdollistavat useammat ruokintakerrat päivässä, kuin pelkästään ihmisvoimin voidaan toteuttaa. Useat suomalaiset hevosten omistajat jo tuntevatkin Heinätin-automaatin, joka iloksemme näkyi myös Equitanan messuosastolla. Heinättimen lisäksi ajastimella toimivia ruokinta-automaatteja tarjoavat muun muassa B&B Equipment, HIT Aktivstall, Huesker ja Hau Pferdesport.
Hevosten kekseliäisyys asettaa omanlaisiaan ratkaistavia haasteita automaattien suunnittelijoille. Esimerkiksi Hueskerin korsirehuruokinta-automaatin nousevia ja laskeutuvia verhoseiniä on pitänyt jatkokehittää, sillä hevoset ovat saattaneet työntää päänsä edessä olevien verhoseinien välistä päästäkseen syömään heinää. Automaattia on nyt muokattu aiemmista versioista, eikä hevonen saa enää ujutettua päätään laskeutuneen verhoseinän sivusta heinäkatokseen. Automaatin hintaluokka oli messuilla noin 10 000 €.
Kun hevosten ruokinnan voi hoitaa käytävän puolelta ilman tarvetta hevosen karsinaan tai pihattoon menemiselle, työ on entistä sujuvampaa ja turvallisempaa. Kuvassa HAU Hay Box automated.
Uusimpana ominaisuutena ruokinta-automaateissa oli korsi- ja väkirehujen kastelun automatisointi. Korsirehuautomaatin kasteluominaisuudella pyritään vähentämään heinän pölyämistä. Siinä vesi sumuttuu heinään seinästä, joka nousee ja laskee ajastimen mukaisesti. Tällaisia ratkaisuja löytyi messuilta 3 000–6 000 €:n hintaluokkaan, ja esimerkiksi automaatin koko vaikutti hintaan.
Hyvin moni hevosten omistajista suosii ruokinnassa kuivaa heinää. Vaikka heinä olisi hyvin varastoitu ja laadultaan hyvää, se voi silti pölistä. Kastelemalla heinää vedellä ennen ruokintaa vähennetään heinän pölyä. Kasteluominaisuuden sisältävän automaatin tarkoitus on vastata tähän tarpeeseen. Kuvassa olevan automaatin alaosassa on pystysuuntaisia puomeja, joiden välistä hevonen syö. Puomeja pystyi halutessaan irrottamaan puomia pyörittämällä.
Väkirehujen automaattisen kastelun tarkoitus on saada poistettua rehujen turvotukseen kuuluva työvaihe. Karsinaan sijoitettava automaatti ja siihen tuleva veden virtaus ajastetaan siten, että virtauksen pyörteen tavoitellaan sekoittavan kupissa oleva rehu. Tällaisten ratkaisujen hintaluokaksi kerrottiin messuilla noin 1 000–2 000 €.
Monia hevosten väkirehuja tulee turvottaa vedellä ennen ruokintaa. Tämä työvaihe on perinteisesti hoidettu käsi- ja ämpärivoimin. Nykyään on tarjolla automaatteja, joiden tarkoitus on automatisoida työvaihe. Automatisointi vähentää ämpäreille ja niiden kuivaukseen tarvittavaa tilantarvetta.
Pihattoon sijoitettavaa väkirehua lämpimällä vedellä turvottavaa ruokinta-automaattia suositellaan erityisesti jo iäkkäämmille hevosille, mutta myös niille hevosille, joiden hampaiden kunto on heikentynyt tai joilla on ongelmia vatsan kanssa.
Yksilöllistä ja muusta laumasta poikkeavaa ruokintaa tarvitsevien hevosten pitäminen pihatossa voi toisinaan olla haasteellista. Laite tunnistaa hevosen harjaan tai kaulapantaan kiinnitetyn yksilöllisen tunnistesirun avulla ja valmistaa noin parissa minuutissa vedellä pehmennetyn ruuan. Valmistusprosessin aikana laite pudottaa automaatin käytävällä odottelevalle hevoselle rehua, jota ei tarvitse sekoittaa veden kanssa. Kyseessä on uusi innovaatio, eikä automaattia ole vielä testattu pakkasolosuhteissa. Laitetta valmistaa HIT Aktivstall, ja laitteen senhetkisen hinnan kerrottiin olevan noin 20 000–30 000 €.
Aktiivipihattoon sijoitettava ruokinta-automaatti, jossa lämpimällä vedellä voidaan pehmentää rehua.Kuljetinruuvi kuljettaa rehua putkeen.Automaatti lämmittää vettä automaattisesti ja johtaa sen putken alapuolella olevaa vesijohtoa pitkin rehuun.Kun rehun pehmittämisprosessi on ohi, luukku aukeaa ja hevonen pääsee syömään.
Nuveq ja GG-Technik valmistavat heinien höyrytyslaitteita. GG-Technikin pieneen konttiin mahtuu yksi pyöröpaali kerrallaan, kun taas Nuveqin tuote on mitoitettu pienpaalien höyrytykseen sopivaksi.
VDMJ Machineryn Stable Boy on heinän ja kuivikeoljen levitin, jota käytetään pienkuormaajalla. Levittimessä voi käyttää suorakaiteen muotoisia paaleja. Levitin pilkkoo oljen irtonaiseksi ja kevyeksi. Laitteeseen on saatavilla erilaisia malleja; perusmallissa levitin pudottaa heinän tai oljen suoraan alapuolelle. Lisälaitteilla levittimeen saadaan kuljetin, jolla heinä tai olki pudotetaan laitteen sivusta, jolloin pienkuormaajalla voi ajaa koko ajan suoraan.
Equitana-messuilla haastateltiin tuotevalmistajia, joiden kehittämät digitaaliset ja teknologiset ratkaisut helpottavat tallin arkea ja edistävät hevosen hyvinvointia. Haastattelut videoitiin. Videot löydät Vimeosta ÄlyAgri-kanavalta.
Matkan toteutti ÄlyAgri-verkostohanke, jota rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö Pohjois-Savon liiton kautta. ÄlyAgri toimii älymaatalouden ja sen edistämisen niin tutkimuksen, kehityksen, innovaatioiden kuin opetuksen parissa.
Teksti ja kuvat: Kaisa Hyvönen, TKI-asiantuntija Krista Jauhiainen, projektiasiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu
Huomioithan, että välillä messuilla tuli vastaan kielimuuri. Tarkistathan siksi tarkat tiedot kunkin laitteen valmistajalta, mikäli kiinnostuit laitteesta enemmän.
Aktiiviset ja kehittyvät maitotilojen yrittäjät ovat tottuneet hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä mutta myös jakamaan omaa osaamistaan ja kokemuksiaan. Yrittäjältä yrittäjälle -tiedonvaihto on toimivaa, mutta yleensä prosessiin on osallistunut erilaisia asiantuntijoita esim. pienryhmien asiantuntijoina. Discussion Group -hankkeessa haluttiin kehittää ja parantaa suoraan yrittäjältä yrittäjälle tapahtuvaa tiedonvaihtoa, erityisesti tärkeissä strategiaan ja liiketoimintaosaamisen kasvuun liittyvissä teemoissa. Mallia otettiin Tanskasta.
Hankkeen tavoitteena oli koota kehittämishaluisia maitotilayrittäjiä yhteen ja työstää heidän yritystoimintansa kehittämisen tueksi Tanskassa käytössä oleva toisilta oppimisen ja tiedonvaihdon ryhmätoimintamalli Discussion Group. Ajatuksena oli myös kytkeä yrittäjät keskenään valtakunnalliseen yhteistyöhön, ylläpitää kehityshakuisuutta ja tulevaisuuden uskoa sekä kehittää osaamista.
Korona hieman sotki hanketta ja sen aikatauluja, mutta muutosten jälkeen saatiin 2 pienryhmän toiminta ja kokoontumiset toteutettua suunnitellusti. Hankkeeseen osallistui 11 maitotilaa Pohjois-Savosta ja lähimaakunnista, ja pienryhmissä oli 5–6 yrittäjää per ryhmä. Suomalaisen mallin tarkentamiseksi järjestettiin lisäksi Tanskan-matka 17.–20.1.2023.
Discussion Group -ryhmän yrittäjät vaihtavat ajatuksia tilakatselmuksen aikana. Kuva: Leea Holmi
Miten toiminta jatkuu?
Kesäkuussa rekisteröidään tuotemerkki Discussion group – yrittäjältä yrittäjälle ja perustetaan erillinen yhdistys hallinnoimaan tuotemerkkiä ja koordinoimaan toimintaa ja yhteistyötä. Maitoyrittäjät ry vastaa yhdistyksen toiminnasta ja koordinoi osaamista, toiminnan sisältöä sekä ryhmien ja niiden jäsenten määrää. Yhdistyksessä ovat mukana ne tahot, joilla itsellään on fasilitaattori (Maitoyrittäjät ry, Savonia-ammattikorkeakoulu, A&R Luomala Oy, Nautasuomi Oy).
Hanketta hallinnoi Savonia-ammattikorkeakoulu, ja toteutus tapahtui yhteistyössä Maitoyrittäjät ry:n ja Nautasuomi Oy:n kanssa. Hankkeen toteutusaika oli 1.1.2019– 30.6.2023 ja rahoituksesta vastasivat EMR-rakennerahasto, Nautasuomi Oy sekä mukana olevat yrittäjät.
Mika Repo Projektipäällikkö Savonia-ammattikorkeakoulu
Maitotilayrittäjillä on entistä suurempi tarve hakea uutta tietoa yrityksensä kehittämiseksi. Tehokkain oppimisen tapa on learning by doing, sillä tieto on helpointa ottaa haltuun itse tekemällä. KV-farmari-hanke käynnistettiin keväällä 2019 päätavoitteena tukea maatalousyrittäjien tiedonhankintaa ulkomaille suuntautuvien työharjoittelujen muodossa.
Koronapandemia hiljensi hanketta merkittävästi, mutta senkin aikana toimintaa oli mm. etäyhteyden kautta toimineen kansainvälisen benchmarkkausryhmän muodossa. Lisäksi järjestettiin englannin kielen preppauksia ja kuultiin eri maiden maidontuotantoa valottavia asiantuntijapuheenvuoroja. Syksystä 2022 alkaen pystyttiin taas järjestämään noin viikon mittaisia harjoittelujaksoja ulkomaisille tiloille. Kohdemaita olivat Tanska, Hollanti, Kanada, USA ja Itävalta. Näiden viikkojen aikana muut hankkeessa mukana olevat yrittäjät seurasivat harjoittelua etänä WhatsApp-ryhmässä sekä kommentoivat ja keskustelivat esille tulleista toimintatavoista. Harjoittelun jälkeen kokemuksia jaettiin verkkokokoontumisissa.
Mallia, jossa yksi yrittäjä jalkautuu tiedonhakuun ja välittää tiedon vuorovaikutuksessa muille yrittäjille, kehitetään varmasti edelleen. Hanke on saanut ennätyksellisen positiivista palautetta maatalousyrittäjiltä: yrittäjät ovat saaneet konkreettista tekemistä, kokemista ja omin silmin näkemistä.
Kuva: Yrjö Tuunanen
Harjoitteluiden yhteydessä tuli ilmi asioita, joista yrittäjät halusivat erityisesti uutta tietoa. Näistä teemoista tuotettiin erilaisia tulosjulkaisuja:
Hankkeessa toteutettuja englannin kielen preppauksia järjestetään jatkossa Oulun ammattikorkeakoulun johdolla avoimen AMK:n kursseina. Työharjoittelut ulkomaisiin tilakohteisiin ovat mahdollisia hankkeen jälkeen omakustannehintaan, jolloin yrittäjät maksavat itse matkansa, majoituksensa ym. Hankkeen verkkosivut päivitetään kesäkuun aikana, ja aiheesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä hankkeen jälkeenkin oheisen verkkosivun kautta: https://kvfarmari.savonia.fi/
Hankkeen päätoteutti 1.2.2019–30.6.2023 Savonia-ammattikorkeakoulua yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun, Riveria-koulutuskuntayhtymän ja Kainuun ammattiopiston kanssa.
Mika Repo Projektipäällikkö Savonia-ammattikorkeakoulu
Kasvukausi 2022 oli vaihteleva Suomessa: jollain alueella kärsittiin liiallisesta kuivuudesta ja toisaalla liian kovista sademääristä. Ilmatieteenlaitoksen sivuilla Jokioisissa lämpösumman kertyminen kasvukaudella 2022 ei poikennut kovinkaan paljoa keskimääräisestä. Sen sijaan Sodankylässä lämpösummaa kertyi keskivertotilastoon nähden enemmän.
Itä-Suomen ja Kainuun alueella vettä saatiin vaihtelevasti. Paikoitellen sademäärät olivat todella runsaita, jopa 70–100 mm kerralla, kun taas toisaalla sateiden tuoma vesimäärä oli vain muutaman millimetrin. Kestävyyttä nurmesta -hankkeessa haastateltiin kolmea maidontuottajaa ja kysyttiin, miten kasvukausi 2022 heidän mielestään meni. Haastateltavat olivat Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta.
Kuva 1. Nurmikasvustoa Kainuussa. (Kuva: Outi Kuvaja)
Pohjoissavolaisella maitotilalla kasvukausi oli onnistunut, ja heidän tilallaan säilörehunurmet, ohra, kaura ja hernevehnäseos kasvoivat hyvin. Säilörehunurmien ainoaksi ongelmaksi muodostuivat paikalliset rankkasateet, ja säilörehun ensimmäinen sato jouduttiinkin aumaamaan erittäin märkänä. Jos tuleva talvi on kylmä, rehu tulee jäätymään ja jäisen rehun syöttäminen karjalle ei onnistu. Viljojen suhteen kaikki sujui hyvin ja lakoontumisilta vältyttiin, vaikka alueella oli rajuja ukkosmyrskyjä. Viljat myös tuleentuivat ajallaan, joten puinnit saatiin aloitettua hyvissä ajoin poutasäässä.
Kainuussa alkukesä oli hyvin kylmä, mutta viljelijän mielestä niin oli parempi, kuin että olisi ollut liian kuuma. Ensimmäinen säilörehusato onnistui erittäin hyvin, mutta toinen sato jäi pienemmäksi helteiden takia. Loppukesä oli Kainuussa todella kuiva ja kuuma, ja sateita olisi kaivattu enemmän. Keväällä tehdyt lannoitukset kuitenkin onnistuivat ja satotasot olivat viljelijän mukaan hyvät. Perinteiset haasteet, kuten konerikot, hidastivat sadonkorjuuta.
Myöhäinen kevät hankaloitti viljojen kylvöä Pohjois-Karjalassa. Myöhästyneen kylvöajan takia koko vilja-ala kylvettiin ohralle. Viljalla satotaso jäi huonoksi joillakin vedenvaivaamilla lohkoilla. Vilja kuitenkin tuleentui ajoissa ja puinnit päästiin aloittamaan hyvissä ajoin. Säilörehua tuli riittävästi kahden sadon periaatteella, joskin ensimmäinen sato korjattiin hiukan vanhana. Säilörehun lisäksi tilalla tehtiin pitkästä aikaa myös kuivaa heinää vanhemmilta nurmilta.
Kuva 2. Nurmisäilörehua saatiin riittävästi lypsylehmille. (Kuva: Outi Kuvaja)
Vaihteleva sää toi siis haasteita jollain alueilla, ja alueellisia eroja sateiden suhteen olikin. Nurmisäilörehua saatiin tarpeeksi jokaisella alueella, ainoastaan Pohjois-Savossa paikalliset kuurot kastelivat ensimmäistä nurmisäilörehusatoa ja Kainuussa toinen nurmisäilörehusato jäi pienemmäksi kuivuuden takia. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa viljat tuleentuivat ajallaan ja puinnit aloitettiin hyvissä ajoin. Ilmaston muuttuessa vaihteleva sää tuo haasteita viljelyyn, ja siihen on varauduttava tulevaisuudessa.
Blogi on laadittu Kestävyyttä nurmesta -hankkeessa, jonka ovat rahoittaneet ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Elämä on oppimista sen ensimmäisestä päivästä lähtien riippumatta siitä, mitä teemme. Joskus niin pientä ja huomaamatonta, ettei sitä siksi tunnista. Oppiminen on elämämme kokemukset ja tapahtumat, jotka muovaavat käsityksiämme ja luovat pohjan oppia lisää.
Osaava Farmari elää ajassa ja hankkii koko ajan uutta tietoa työhönsä. Etenkin talous ja teknologia tuottavat alati uutta opeteltavaa.
Äly ja digi ovat nykypäivän renkejä, joille voi sälyttää osan omista töistään. Renkejä on tarjolla kylätien täydeltä, osalla puheet suuremmat kuin teot, osa työnsä nurkumatta kellon ympäri hoitavia. Mukana tulee talous, joka määrittää kaikkea tekemistä viljelijän ammatissa ja mietittävä on, millä hinnalla saa itselleen sopivat ratkaisut.
Uutta oppia saa usein maksutta, kun hyödyntää moninaisten hankkeiden tarjonnan. Osaava Farmari ja ÄlyAgri kietovat taloutta ja teknologiaa yhteen viljelijöille maksutta.
Osaavana Farmarina voi aloittaa ilman kynnysten ylittämistä, talouskoulutukset on rakennettu etenemään alkeista kohti vaativampaa talousosaamista. Osallistuminen on tehty helpoksi, oppiminen onnistuu omaan tahtiin verkon kautta.
Ilman talouden perusteita on enää vaikea olla viljelijä. Vaikka neuvoja tekisi laskelmat ja kirjanpitäjä hoitaisi kuitit, on numerot ymmärrettävä myös itse. Jos laskelman lukuja ja tietoja niiden takana ei osaa rahoittajalle avata, ei lainaa myönnetä. Riski on rahoittajalle liikaa, vaikka laskelmat muuta osoittaisivat.
Talouden osaaminen ei kuitenkaan ole ulkoisten vaatimusten täyttämistä. Tärkeintä on siitä saatava hyöty oman maatilan toimintaan. Miten asiat voisi tehdä toisin, kustannuksia ja työtä säästäen ja omaa jaksamista paremmin tukien.
Teknologia ja sen antimet maataloudelle ovat liki rajattomat ja toisin kuin usein tulee ajatelleeksi, eivät läheskään aina isoa ja kallista. Älymaatalous on myös pieniä, edullisia ratkaisuja, joiden vaikutus voi olla suurikin.
Täsmäviljelyä on edullinen paikannusta hyödyntävä karttasovellus ja viljelyohjelmiston lannoituskartta. Hintava lannoite päätyy oikeaan paikkaan oikeana määränä ilman satojen tuhansien investointia traktoriin ja ISOBUS-koneisiin.
Teknologia kertoo hoitajalle, mitä lehmä tänään lypsi, söikö tai missä laidunsi. Renkejä on ollut jo pitkään ja uusia löytyy.
Elämän mittainen oppiminen on työn helpottamista, keventämistä, tehostamista ja taloudellista kannattavuutta.
Viljelijän työ on asiantuntemusta, tietotaitoa, harjoittelua, näkökulmia, ymmärtämystä, pätevyyttä, taitoja, joustavuutta, päättäväisyyttä, uuden luomista. Osaava farmari oppii ja haluaa oppia koko ajan uutta, isoa ja pientä.
Osaava Farmari ja ÄlyAgri ovat, jotta oppia ei tarvitse kerätä murusista, vaan sopivissa siivuissa pureskeltavaksi. Tiesivät jo kauan sitten, että kotoa poistuessaan usein viisastuu, vaikka tahtomattaan. Nyt pois kotoa pääsee kotona ollessaankin, kun netti pelittää ja tuo viisastumisen mahdollisuuden omaan tupaan.
Osaava farmari -hankkeen koulutustarjonta painottuu maatilayritysten talouden hallintaan, johtamiseen ja tuotannon kehittämiseen. Savonian lisäksi mukana hankkeessa ovat Lapin AMK, SeAMK, JAMK, HAMK ja OAMK. Jokaisella ammattikorkeakoululla on oma roolinsa Osaava farmari -hankkeen koulutusten toteutuksesta.
Koulutukset saatiin kunnolla käyntiin syyskuussa 2022. Tarkoituksena on, että tämän ensimmäisen aallon jälkeen koulutuksia muokataan saadun palautteen avulla, jotta ne voidaan kohdentaa vastaamaan maatalousyrittäjien tarpeita. Koulutusten toteutustapojen ja ohjeistuksien tulee olla sellaisia, että ne mahdollistavat helpon osallistumisen maatilojen kiireisen arjen keskeltä.
Mutta miten kehittää koulutuksia, jos palautetta ei saadakaan? Vaikka palautekyselyyn voi vastata nimettömästi ja kehitysideoiden saamisen tarvetta korostetaan, koulutuksista annetaan palautetta hyvin vähän.
Osaava farmari -hankkeen koulutuksia saatiin testaamaan Sami Juntunen, joka on viittä vaille valmis Savonian agrologi. Samin näkemykset koulutusten toteutuksesta ovat kullanarvoista tietoa hankkeen kouluttajille, sillä onhan Sami 100-prosenttinen maatalousyrittäjä. Palautetta onkin saatu jo muutaman koulutuksen osalta ja kehitystoimenpiteitä toteutettu.
Osaava farmari -hankkeessa koeoppilaana
Minulle tarjoutui mahdollisuus olla mukana Osaava farmari -hankkeessa eräänlaisena koeoppilaana osana harjoitteluani. Agrologiopintoni ovat loppusuoralla ja minulta jäi uupumaan jonkin verran harjoittelupäiviä. Tarkoituksenani on tutustua loppuvuoden aikana hankkeen tarjoamiin koulutuksiin ja löytää kehittämisideoita toteutukseen, jotta mukaan lähteminen olisi helpompaa nimenomaan maatalousyrittäjän näkökulmasta. Koska yrittäjänä en pysty irtaantumaan töihin tilan ulkopuolelle, hankkeessa oleminen on minulle ehkä helpoin ja vaivattomin tapa suorittaa harjoittelu loppuun. Tästä mahdollisuudesta kiitän Savoniaa.
Sami Juntunen auttaa Osaava farmari -hanketta kehittämään koulutuksia.
Minulla on lypsykarjatila. Pelloilla viljelen nurmea ja viljaa, pääasiassa ohraa ja kauraa oman karjan käyttöön. Työskentelen yksin, mutta sesonkiaikoina olen onnistunut saamaan apukäsiä, erityisesti säilörehun korjuuaikaan ja kevätkylvöille.
Opiskelu työn ohessa on ajoittain hieman haastavaa. Yrittäjänä tuntuu välillä, ettei sopivaa aikaa meinaa löytyä. Jos ei karja pidättele, niin sitten on kiire pellolle. Kiireisimpään aikaan motivaatiota muuhun kuin työhön ei juurikaan ole. Niin, aina on jotain. Ja mikä tärkeintä, aikaa täytyy jäädä myös perheelle.
Agrologitutkinto on ollut minulle eräänlainen tavoite, että joskus sen suoritan. Työnkuvaani se tuskin tulee muuttamaan, mutta onhan se tavallaan henkinen pääoma. Sinänsä itse opiskelu ja uuden oppiminen ei ole ollut minulle erityisen vaikeaa koskaan, vaan suurimpana haasteena on ollut nimenomaan ajanpuute. Kuitenkin vastuu myös tilan hoidosta on itsellä, ja asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Näin jälkeenpäin koen, ettei tasapainottelu arkisen työn ja opiskelun välillä ole mennyt hukkaan. Jo sekin, että on tutustunut uusiin ihmisiin omalla alalla, on hyödyksi tulevaisuudessa.
Nykyään asioita hoidetaan paljon verkossa, mikä mahdollistaa myös opiskelun etänä vaikkapa tuvan pöydän ääressä. Hankkeen koulutukset ovat nyt noin kuukauden tutustumisen jälkeen osoittautuneet varsin mukavaksi mahdollisuudeksi saada tietoa ja oppia, ainakin minun mielestäni. Niistä voi saada uusia ajatuksia. Koulutusteemojen eri osa-alueet ovat täsmäiskuja aiheeseen.
Nykyään asioita hoidetaan paljon verkossa, mikä mahdollistaa myös opiskelun etänä vaikkapa tuvan pöydän ääressä. Hankkeen koulutukset ovat nyt noin kuukauden tutustumisen jälkeen osoittautuneet varsin mukavaksi mahdollisuudeksi saada tietoa ja oppia, ainakin minun mielestäni. Niistä voi saada uusia ajatuksia. Koulutusteemojen eri osa-alueet ovat täsmäiskuja aiheeseen.
Ensimmäisen koulutusaallon jälkimaininkeja odotellessa
Koulutusten ensimmäisen aallon jälkeen alkaa niiden kehittäminen toista kierrosta varten. Hankeaikaa on jäljellä vielä 1,5 vuotta, joten ehdimme järjestää koulutuksia useampaan otteeseen. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan koulutuksiin osallistuvien palautetta onnistumisista ja kehittämiskohteista. Mikäli saadun palautteen määrä jää vähäiseksi, luotamme siihen, että Sami toimii kriittisinä silminämme ja korvinamme kursseilla.
Sami Juntunen Agrologiopiskelija RA18SM ja maatalousyrittäjä
Blogi on kirjoitettu Osaava farmari -hankkeelle. Hankeen toiminta-aika on 1.5.2021–31.3.2024. Hanketta toteuttamassa ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Lapin AMK, SeAMK, OAMK, HAMK ja JAMK. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
