Maatiloilla ilmastoturvallisuus tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin sekä sopeudutaan että varaudutaan. Ilmastonmuutoksen myötä on oletettavaa, että kasvukausi Suomessa pidentyy. Lisäksi sademäärä kasvaa ilman, että sadepäivät lisääntyvät ja kuivat kaudet sekä helteet voivat keskittyä entistä enemmän kasvukaudelle. Sopeutuminen ja varautuminen tarkoittavat tiloilla käytännössä sitä, että tilan toimintaa muokataan muuttuvan ilmaston mukaiseksi samalla, kun valmistaudutaan muutoksen tuomiin riskeihin.
Sopeutumiskeinoja on monia, ja useat sopeutumisen ja varautumisen tavat ovat sellaisia, että niitä on jo nyt jouduttu miettimään tiloilla. Monilla maatilayrityksillä eläinmäärät ja peltohehtaarit voivat olla suuria, ja tila voi olla hyvinkin riippuvainen esimerkiksi sähköstä ja vedestä ja niiden jakelun toimivuudesta. Eräs hyvä keino varautua on kasvivalintojen miettiminen ja sopivien lajikkeiden valitseminen. Pesolan Pihvilihan tilan omistaja Antti Niskanen kertoo tilan panostaneen peltojen kasvukuntoon viime vuosina ja monipuolistaneen nurmisiemenseosta, jotta se menestyisi mahdollisimman hyvin niin kuivana kuin märkänä kesänä. Nurmella syötetään emolehmät vasikoineen ja tilalla kasvamaan jätetty nuorkarja, joten rehusato tulee turvata muuttuvassakin ilmastossa.
Peltoviljelyssä kasvukunnon kohentaminen on oleellinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista. Maan rakennetta parantamalla niin maan kyky sitoa kosteutta kuin kyky antaa ylimääräisen veden imeytyä pois kohenevat. Maan kasvukuntoa voidaan parantaa lisäämällä maan orgaanista ainesta, esimerkiksi valitsemalla viljelykiertoon syväjuurisia kasveja. Maan vesitaloutta voidaan parantaa uusimalla ojituksia pelloilla, joissa on selkeä ongelma havaittavissa vesitalouden kanssa. Salaojitus ja säätösalaojitus ovat hyviä tapoja kohentaa pellon vesitaloutta. Säätösalaojitus mahdollistaa veden pinnan pitämisen korkealla kuivempanakin aikana, mikä turvaa kasvuolosuhteita pellolla kesäaikaan.
Monella tilalla on jouduttu miettimään sähkökatkoihin varautumista. Esimerkiksi lypsykarjatiloilla eläinten lypsylle pääsy on välttämätöntä, ja se on sähköstä kiinni oleva toiminto. Sähkökatkoihin onkin varauduttu usein tilalle sopivalla aggregaatilla, jolla saadaan tuotettua sähköä tilan tarpeisiin. Aggregaatin lisäksi on hyvä varautua niin, että aggregaatille riittää polttoainetta esimerkiksi useammaksi päiväksi, jos sähkökatko venyy. Pitkittynyt sähkökatko voi vaikuttaa myös vedenjakeluun. Varsinkin tilojen, joiden toiminta on veden tulosta riippuvaista, on hyvä miettiä suunnitelmaa vesikatkojen varalle, kuten oman kaivon käyttöä tai toisen vesilaitoksen hyödyntämistä.
Sateet ja sateettomat kaudet vaikuttavat peltoon ja viljeltäviin kasveihin, mutta sateiden muutoksella on merkitystä myös rakennuksiin. Talviaikaisen sadannan lisääntyessä monin paikoin on kiinnitettävä huomiota lumikuorman kasvamiseen tuotantorakennusten katoilla. Monilla tiloilla onkin viime vuosina ryhdytty tyhjentämään hallien ja navetoiden kattoja, jotta lumikuorma ei aiheuttaisi vaaratilanteita rakennuksissa. Isojen rakennusten katoille kertyvää lumikuormaa on hyvä seurata. Ajankohtaista tietoa lumimäärästä ja sadannasta löytyy muun muassa Vesi.fi-sivuston karttapalvelusta.
Yhteenvetona voikin siis todeta, että tilojen on hyvä olla tietoisia ilmastonmuutoksen tuomista muutoksista, jotta oman yrityksen toiminta saadaan turvattua myös muuttuvissa olosuhteissa ja sään ääri-ilmiöiden esiintyessä. Monella tilalla onkin varauduttu hyvin muun muassa sähkökatkoihin, koska tilat voivat olla hyvinkin pitkälti sähköstä riippuvaisia. Sopeutumista ja varautumista on tärkeää vahvistaa esimerkiksi maan kasvukuntoon panostamalla, viljelykiertoa monipuolistamalla ja varmistamalla rakennusten kestävyys sekä miettimällä jakeluverkkojen katkot ja niiden vaikutus tilaan. Kuivatukseen panostaminen on esimerkki hyvin kustannustehokkaasta toimesta tiloilla: se mahdollistaa maan kasvukunnon kohentamisen, jolloin sadot paranevat niin kuivina kuin sateisina kesinä.
Artikkeli on julkaistu osana Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanketta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Kirjoittaja
Fiia Ritvanen
Projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu