Kuluttajien halukkuus käyttää ruokahyönteisiä
AgriFuture-blogissa julkaistaan kirjoituksia InsectSavo-hankkeen tuloksista. Tekstien tavoitteena on herättää keskustelua siitä, miten hyönteisiä voitaisiin hyödyntää ihmisten ravintona ja miten hyönteisten parissa tehtävää yhteistyötä voitaisiin lisätä. Tämä blogiteksti on tiivistelmä hyönteisistä tehdyistä markkinaselvityksistä sekä kurkistus hyönteisruokien tuotekehittelyyn.
InsectSavo-hankkeessa on selvitetty hyönteisten markkinoita ja kuluttajien halua ostaa hyönteisiä ruoaksi sekä kehitetty kuhnurintoukkien ja jauhomatojen käyttöä ravintona. Lisäksi hyönteisten laatu- ja ravintoarvoja on selvitetty Itä-Suomen yliopistolla ja kuhnurintoukista valmistettuja tuotteita on arvioitu aistinvaraisesti. Tässä blogitekstissä käydään läpi tuloksia kuluttajien ostopäätöksistä, tarkastellaan ravintoloiden ja suurtalouskeittiöiden halua käyttää hyönteisiä sekä perehdytään tuotekehittelyn tuloksiin.
Kuluttajien ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä
Kuluttajien päätökseen ostaa hyönteistuotteita vaikutti ennen kaikkea kolme tekijää: hyvä maku, sopiva hinta-laatusuhde ja helppokäyttöisyys. Moni vastaajista piti merkittävinä myös hyviä ravintoarvoja, kotimaisuutta ja ekologisuutta. Vähiten ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä olivat tunnistettavissa muodoissa olevat hyönteiset, pitkä säilyvyys sekä houkutteleva tai kiinnostava pakkaus.
Ravintoloissa ja suurtalouskeittiöissä käytettävät hyönteiset
InsectSavo-hanke kartoitti Sato Goes Wild -tapahtumassa sekä kyselyhaastattelulla ravintoloiden kokemuksia hyönteisistä raaka-aineena. Ihmiset eivät olleet kiinnostuneita ostamaan hyönteisiä ravintolassa. Ravintoloitsijat kertoivat asiakkaidensa arvostavan lähi- ja kasvisruokaa. Asiakaspalautteen perusteella ravintoloitsijat eivät uskoneet kiinnostuksen hyönteisruokia kohtaan muuttuvan lähitulevaisuudessa.
Hyönteistuotteiden käyttöä tai halukkuutta käyttää niitä selvitettiin Pohjois-Savon alueella myös suurtalouskeittiöiltä. Hyönteisiä hyödynnetään niissä vähän, eikä hyönteisreseptiikkaakaan juuri ole. Hunajaa puolestaan käytetään ruoanvalmistuksessa sekä yleisenä makeuttajana että erityisenä makeutusaineena diabeetikoille. Haastattelussa selvisi, että lähialueen hunajaa hyödynnetään etenkin niissä kunnissa, jotka ovat sopineet lähiruoan käytöstä omalla alueellaan.
Koska reseptiikka ja hyönteisten käyttö ruoassa on ravintoloilla ja suurtalouskeittiöillä vähäistä, InsectSavo-hanke kehitteli SavoGrow’n kanssa uusia ruokia hyönteisistä. Kehitysyhteistyössä kokeiltiin muun muassa kuhnurintoukkien valmistusta eri menetelmillä ja jauhomatojen käyttöä jauhoissa. Savonia-ammattikorkeakoulu arvioitutti tuotteita aistinvaraisessa testissä. Aistinvaraisessa arvioinnissa tarkasteltiin muun muassa makua, ulkonäköä ja halua käyttää kyseistä tuotetta ravintona.
KUVA 1. Kuvassa kuhnuritoukista valmistettuja lastuja sekä kuhnurintoukista tehtyjä paahdettuja ja maustettuja kuhnuritoukkia. Tuotteet arvioitiin aistinvaraisesti. (Kuva: Johanna Kantala, Savonia-ammattikorkeakoulu)
Kuluttajaraati (n = 22) arvioi kuhnurintoukista tehdyt lastut valmiiksi tuotteeksi, ja ne saivat asteikolla 1–5 yleisarvosanan 4,09. Paahdetut kuhnurintoukat, jotka oli maustettu hunajalla ja suolalla, koettiin ulkonäöltään hieman epämiellyttäviksi. Kuhnurintoukkia voisi käyttää osana ruokaa, eli kuluttajaraati ehdotti, että nämä voisivat olla osa mysliä tai proteiinipatukkaa. Yleisarvosanaksi kuhnuritoukille annettiin 2,7.
KUVA 2 ja 3. InsectSavo-hankkeessa SavoGrow kehitti kuhnuritoukista ihmisille ruokaa. Yläkuvassa jäisiä kennosta irrotettuja kuhnurintoukkia ja alla paistettuja toukkia. Hyönteisten käytössä ravintona tulee huomioida se, ettei hyönteinen sovellu ristipöly- tai nilviäisallergiasta kärsiville. Lisäksi hyönteiset tulee kuumentaa ennen käyttöä. (Kuvat: Johanna Kekäläinen, SavoGrow)
Hankkeen internetsivuilla https://insectsavo.savonia.fi on lisää tietoa hyönteisten ravintosisällöistä, kasvatuksesta ja markkinoista. Voit tutustua hankkeen sivuilla muun muassa InsectSavo-hankkeessa järjestettyjen työpajojen sisältöihin. Työpajat sisältävät asiantuntijapuheenvuoroja hyönteistalouden eri aihealueista.
Piia Kekkonen, InsectSavo-hanke
InsectSavo-hankkeen rahoittajia ovat Euroopan unionin aluekehitysrahasto ja Pohjois-Savon liitto
