Miten järjestää onnistunut hackathon?

Tapahtuman jyry: Bailey Lähdesmäki, Matti Laitinen, Jari Niemelä valitsivat kolme palkittavaa ideakonseptia: 1. Pinja Lievosen ja Jesse Kuoppalan EvenFlow –kastelujärjestelmäkonseptin Valmetin märkäviirasta, 2. Alberto Rebecchin, Alessandro Toneatton, Anna Morsellin, Anna Lollin ArteVita -kierrätyslasikorukonseptin Lumoava -brändille sekä 3. Atro Saarisen ja Tuukka Sailon Valmetin märkäviiran teollista sivuvirtaa hyödyntävän komposiittimateriaalikonsepetin. Kuvassa palkitut opiskelijat.

Kirjoittajat: Jouni Silfver ja Laura Pakarinen, Savonia-amk 

Trash Design Hackathon 1.-8.4.2022 ratkoi yritysten kiertotalouden haasteita. Future Trash Mining: Jätteestä uudeksi tuotteeksi – Trash Design Hackathon oli intensiivinen ideoinnin ja ketterän kehittämisen tapahtuma, joka tarkoitus oli kehittää uusia ideoita yritysten jäte- ja sivuvirtamateriaaleista sekä oppia ketterää yhteiskehittämistä muotoilun keinoin. Innovaatioprosessina toimi IDEOn ihmislähtöisen muotoilun malli. Hackathonissa käytettiin yhteensä 22 erilaista suunnittelumetodia kiertotalouden ja paikallisten yritysten asettamien haasteiden näkökulmista. Onnistumisen taika on siinä, että luotat prosessiin ja annat menetelmien kantaa ilman että hyppäät suoraan ratkaisuideaan. 

Trash Design –ajattelu tukee yritysten vihreää siirtymää

Trash Design voidaan nähdä keinona edistää yhteiskunnan ja yritysten vihreää siirtymää. Lyhyesti kuvattuna Trash Design on materiaaleiden ja tuotteiden ennakkoluulotonta uusiokäyttöä ja luovuutta nähdä roska uutena haluttavana materiaalina. Trash Design on ennen kaikkea asenne rakentaa kestävästi, yhdessä ja arvostaen elämän kaikkia muotoja, niin että kaikki voivat olla voittajia. (Salonen 2015, Trash Design.)

Yritysten sivuvirrat ovat valtava kiertotaloushaaste. Kiertotalouden näkökulmasta olisi tärkeää saada ylijäämät uudelleenkäyttöön ennen kuin ne päätyvät elinkaarensa päähän ja pois kierrosta, jolloin niiden arvo menetetään. Sitran mukaan luonto­kato pysähtyisi kierto­taloudella (Pelli 2022). Tässä muotoilun keinoilla voi olla ratkaiseva rooli uusien innovaatioiden löytämisessä. 

Trash Design Hackathoniin osallistuivat Satu Nisu Design, Lumoava, Yara Suomi Ltd., Valmet Technologies sekä AWARE -hanke, jotka toivat hackathoniin erilaisia suunnitteluhaasteita. Trash Design Hackathon toteutettiin yhteistyössä LUT –korkeakoulun ja AWARE-hankkeen kanssa. Hackathonissa suunniteltiin yhdeksän erilaista ideakonseptia. 

Onnistunut hackathon on tekemistä ja satoja ideoita 

Trash Design Hackathoniin osallistuneiden yritysten antamien haasteiden avaamisessa ja ratkaisemisessa hyödynnettiin ihmislähtöisen suunnittelun IDEO Design Kit -menetelmäpankkia. Viikon aikana käytiin läpi yhteensä 22 erilaista suunnittelumenetelmää, jotka sijoittuivat Ideon kehittämän kolmivaiheisen suunnitteluprosessin sisään. Vaiheita kutsutaan: Inspiraatio-, ideointi- sekä implementaatiovaiheeksi. Prosessin ja menetelmien avulla varmistetaan, että olemme ratkaisemassa relevanttia asiaa ja että ongelma ratkaistaan merkityksellisellä tavalla. Tekemisen prosessi etenee alun orientaatiosta, haasteen valinnan kautta sen ymmärrykseen ja lopulta opitun kiteytykseen eli konsepteihin. Jokaisessa vaiheessa on omat tehtävänsä, jotka tukevat ja rakentavat ratkaisua kerros kerrokselta. Onnistumisen taika on siinä, että luotat prosessiin ja annat menetelmien kantaa ilman että hyppäät suoraan ratkaisuideaan. 

Inspiraatiovaiheessa opitaan ymmärtämään ihmisiä ja kokonaisuutta haasteen ympärillä 

Kuka on haasteen keskeinen kohde ja kehin kaikkiin haasteen ratkaisu voisi vaikuttaa? Menetelmien avulla tarkkaillaan ihmisten elämää, kuullaan heidän toiveitaan ja tarpeitaan sekä inspiroidutaan haasteesta. Tässä vaiheessa opitaan ja viisastutaan myös siitä, miten haaste ja sen mahdolliset ratkaisut voisivat vaikuttavat ympäristöön ja kulttuuriimme. 

Inspiraatiovaiheen pullonkauloja ovat motivaatio ja sitoutuminen haasteeseen. Haasteen syvälliseen ymmärtämiseen tulee varata riittävästi aikaa ja intoa tutkia ja etsiä, esittää paljon kysymyksiä, ja lopulta rajata ratkaistava haaste ideoijille hallittavaan mittakaavaan. On tärkeää ymmärtää, että tekijät toimivat omista lähtökohdista ja ratkaisuja rakennetaan omalla osaamisella ja vahvuuksilla. Tiimien tuleekin löytää ja määrittää itse mielekäs näkökulma, joka kautta he lähtevät haastetta ratkaisemaan. Yritykseltä tulevat haasteet määritellään designprosessissa uudelleen luovaksi design briefiksi, Kuinka me voisimme? –kysymykseksi. Ajatukset kääntyvät ongelmista mahdollisuuksiin. 

Ideointivaiheessa on tärkeää luoda lukuisia ideoita 

Tässä vaiheessa ymmärretään haasteen kokonaisuutta kokonaisvaltaisesti sen pohjalta mitä on kuultu ja opittu inspiraatiovaiheessa. Ideointivaiheessa ratkaisevaa on tuottaa lukuisia ideoita, tunnistaa niiden suunnittelumahdollisuuksia sekä testata ja kehittää ratkaisuita eteenpäin.

Pullonkaulaksi voi muodostua riittämätön määrä ideoita. Tällöin idea-avaruus jää syntymättä. Ideoiden vähäinen lukumäärä voi vaikeuttaa ideoiden teemoittelua (esim. Affinity Diagramming) ja mahdollisen suunnitteluhaasteen rajaamista (framing).  

Relevantteja ideoita tuottavan aivoriihen (brainstorming) toteuttaminen vaatii harjoittelua. Onnistuneen aivoriihen lopputuloksena syntyy satoja ideoita, joiden pohjalta voidaan rajata mielekäs ratkaisuavaruus. Ideoiden tuottaminen nopeassa aikataulussa vaatii kurinalaisuutta sekä heittäytymistä prosessiin ongelman ratkaisemiseksi. Ideoiden yksinkertaistaminen piirtämällä ja sanallistamalla on haasteellista, mutta samalla kuitenkin palkitsevaa. Ideoiden lukumäärällä on merkitystä silloin, kun halutaan etsiä uusia ratkaisuja nopeasti ja tehokkaasti sekä kokeillen.  

Aivoriihi vaatii lämmittelyä ja usein parhaat ideat syntyvät vasta satojen ideoiden tuottamisen jälkeen. Usein tyydytään ensimmäiseen ideaan ja ideoinnin kannalta välttämättömät iterointikierrokset jäävät väliin tai vähiin. Tällöin vaarana on ideoiden kehittymättömyys, eivätkä ne enää jalostu eteenpäin. Suunnittelijan täytyy jaksaa tämän vaiheen yli ja luottaa prosessin voimaan. Usein nähdään, että ideointivaiheen presentaation jälkeen ei enää ole tapahtunut ratkaisevaa kehitystä, vaikka näin ei pitäisi olla. Valitun idean kehityshän vasta alkaa tästä. 

Implementaatiovaiheessa yksi ratkaisuehdotus herätetään eloon 

Tässä vaiheessa jatkojalostetaan ideointivaiheessa parhaaksi valittua ratkaisuavaruutta eli framea. Lisäksi selvitetään, miten idea saataisiin markkinoille ja miten voitaisiin maksimoida sen positiiviset vaikutuksen maailmassa.  

Vaiheen tärkeimpiä menetelmiä ovat erilaisten kokeellisten prototyyppien (hahmomallien) rakentaminen ideoiden testaamisen ja toimivuuden todentamista varten. Muotoilijoille prototyyppien tekeminen on tehokas tapa tehdä ideoista konkreettisia, oppia tekemisen kautta ja saada palautetta nopeasti.  

Vaiheen pullonkaula syntyy, siitä kun ideasta ei rakenneta konkreettisia protoja, vaan tehdään ainoastaan oletuksia idean toimivuudesta. Juuri ratkaisun rakentaminen toiminnalliseksi ja kolmiulotteiseksi malliksi vie älyn luihin ja ytimiin ja sitä kautta syntyy oivalluksia sekä sellaista syvää ymmärrystä, jollaista ei voi saavuttaa ilman konkreettista tekemistä. 

Toinen pullonkaula muodostuu silloin, kun ideaa ei viedä ihmisten pariin, eikä kysytä loppukäyttäjien mielipiteitä. Aito käyttäjä joko hyväksyy idean, antaa keskeiset näkemykset ratkaisevan oleellisille oivalluksille tai auttaa hylkäämään idean. 

Opit ja kokemukset Trash Design Hackathonista 

Opiskelijat valitsivat oman yritysprojektinsa oman henkilökohtaisen mielenkiinnon pohjalta. Opiskelijoiden työskentelyä helpotti varsin selkeät ja toisistaan erilaiset yrityshaasteet, jolloin opiskelijat löysivät mieleisensä projektin tehtäväksi. Yritysten edustajat esittelivät yrityskohtaisen haasteensa opiskelijaryhmille, jonka jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä aiheeseen liittyen, myös prosessin edetessä. Opiskelijat esittelivät viikon aikana välituloksia yrityksille, jolloin he saivat palautetta päätösten tekemisen tueksi. Yritykset olivat myös vahvasti hackathon -hengessä mukana. 

Hackathonissa perustettiin muutaman hengen ryhmiä, jolloin vastuuta tekemisestä pystyttiin jakamaan optimaalisesti jäsenten kesken, ilman vapaamatkustajia. Ryhmätyöskentely toimi pääosin hyvin koko viikon ajan. 

Hackathonviikko aikataulutettiin työpajojen osalta nopeasti ja tarkasti eteneväksi prosessimalliksi, jossa menetelmät seurasivat toisiaan tiiviiseen tahtiin. Ideat vietiin muistiinpanojen ja luonnosten kautta hahmomallien rakentamisen tasolle. Hahmomalleja tehtiin yritysten tuottaman sivuvirtamateriaalien pohjalta. Joidenkin ryhmien tuotoksia visualisointiin 3d-protomallien avulla.  

Opiskelijoita kannustettiin omatoimiseen työskentelyyn ja omien näkemyksien eteenpäin viemiseen. Etenemistahti saattoi luoda opiskelijalle epämukavuusalueita, joista piti vain päästä yli. Innovointiprosessiin täytyy tottua. Mitä enemmän niiden vaiheita harjoittelee, sitä paremmaksi siinä kehittyy. 

Millainen on menestyksekäs hackathon ja miten se toteutetaan? 

Onnistuneen Hackathonin aineksia, muistilista järjestäjälle: 

  • Luota prosessiin ja sen menetelmiin, sillä ne kantavat. Kiirehtiminen ratkaisuun ei useinkaan tuota toivottua uutta näkökulmaa.  
  • Mahdollista kokeilukulttuuri ja tekeminen. Intuitio ja syvä tieto avautuu tekemällä. Innovaatioprosessissa tekeminen tulee usein ensin ja sen kautta opitaan, tajutaan sekä oivalletaan. Mieti, miten luot hedelmällisen ympäristön ketterille kokeiluille. 
  • Ryhmän valinta ja ryhmädynamiikka voi ratkaista kokonaisuuden. Miten yhteisöllisyys luodaan ja miten toimitaan myös digitaalisesti?  
  • Tekemällä oppiminen on aina iteroivaa, anna lupa ja mahdollisuus toistoihin ja paluuseen alkuun. 
  • Monialainen koulutusyhteistyö ja hybridiosaaminen on edellytys onnistumiselle. Kuinka tuet uusien sisältöalueiden nopeaa haltuun ottamista myös muilta kuin omalta toimi- ja osaamisalueilta? 
  • Sitouta mukana oleva yritys ja varaa aikaa suunnitteluhaasteen laatimiselle. Varmista, että yrityksessä päättävässä asemassa oleva henkilö pääsee paikalle antamaan kehitysideoita ja kommentoimaan tuloksia. 
  • Panosta huolelliseen fasilitointiin ja roolita riittävä määrä ohjaajia. Tarkka ja hyvä fasilitointi, prosessi & valikoidut menetelmät pitää homman kasassa. Jos et tunne menetelmiä, testaa ne. Menetelmien on tarkoitus tukea toinen toisiaan ja edetä loogisessa järjestyksessä. 
  • Mahdollista prototypointi, rakentelu ja konkreettinen kokeileminen. Kokemuksellisuus on avain uusiin oivalluksiin ja samalla ajattelu saa uusia ulottuvuuksia. 
  • Kiinnitä huomiota ideontivaiheen laatuun ja ideoiden määrään, muutoin implementointivaiheessa on vaikeaa päästään ratkaisun kehittelyssä seuraavalla tasolle. 
  • Palkitse osallistujat tehdystä työstä ja opeista. 
ArteVita-mallisto Lumoavalle. Suunnittelu ja 3D-mallinukset Alberto Rebecchi, Alessandro Toneatto, Anna Morselli ja Anna Lolli (2022).
HYVÄ TEKO -tavaroiden vaihto-, lainaus- ja myyntisovelluksen pelillistetyn applikaation ideointia ja prototypointia. Suunnittelu Aino Ikonen & Nea Söderholm (2022).

Lähteet: 

Design Kit by IDEO. Lähteessä: https://www.designkit.org/methods [poimittu: 1.4.2022] 

Pelli, P. 2022. Helsingin Sanomat. Sitran laskelma: Luonto­kato pysähtyisi kierto­taloudella – lihan­syönnin ja tuhlailun vähentäminen tehokkaimmat keinot. Lähteessä: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008815003.html?share=2a6d092498204b4f33a1598757f3cd8d [poimittu: 17.5.2022] 

Salonen, O Arto, 2015. Ettei kulttuurille piirrettäsi pistettä. Enbom, Henrik & Kukkapuro-Enbom, Isa (Toim.) Trash Design. Oppikirja optimisteille. Forssa Print. 

Trash Design. Enbom, Henrik & Kukkapuro-Enbom, Isa. Lähteessä: https://trashdesign.fi/about-trash/ [poimittu: 14.1.2022] 

Aikaisemmin aiheesta julkaistut blogit: 

Ahokas, H., Pakarinen, L. & Ryynänen, S. 2022. Lähteessä: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2022/02/09/future-trash-mining-toisen-roska-on-toisen-aarre-trash-design-hackathon-ratkoo-yritysten-jateongelmaa/ [poimittu: 13.5.2022] 

ja https://www.savonia.fi/artikkelit/future-trash-mining-toisen-roska-on-toisen-aarre-trash-design-hackathon-ratkoo-yritysten-jateongelmaa/ [poimittu: 13.5.2022] 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.