Tällä hetkellä ( kevät 2020) suositellaan etätöitä tehtäväksi niiden osalta, joille se vain suinkin töiden puolesta on mahdollista. Elämme poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa yhteiskuntamme ei ole koskaan ennen ollut. Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti arkeemme. ”Etätöitä tulee suosia, jos työtehtävät sen mahdollistavat.” (Yle 2020.) Työterveyslaitos määrittelee etätyön kiinteästä työpaikasta ja työajasta riippumattomaksi työksi. Etätyötä on nyt tehtävä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. (TTL 2020a).
Suomi lukeutuu yhdeksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa ja suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Suomella on siis erittäin hyvät edellytykset digiloikkaan. Digitalisaatio vaatii uudistumista erityisesti kuitenkin organisaatioilta ja henkilöstöltä jokaisella toiminnan tasolla. (STM 2016, 73.) Tällä hetkellä ratkaisuna käytetään etätyötä, jos työtehtävät sen sallivat.
Joustava sanaa kuvaavat ominaisuuksista taipuisa, kimmoisa ja elastinen. Joustavuuden katsotaan olevan entistä tärkeämpi ominaisuus selviytyäksemme työelämän jatkuvassa muutoksessa niin työntekijöinä, organisaatioina kuin kansakuntana. Varovainen arvio tutkimuksien mukaan on se, että vuosikymmenessä etätöiden määrä on arvioilta kaksinkertaistunut. (Kandolin, Ropponen Tuomivaara 2016, 62–63.) Tämänhetkinen maailman laajuinen kriisitilanne on pakottanut meidät hyppäämään digitalisaation maailmaan entistä vahvemmin luoden uusia ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisia välineitä tietokoneita, puhelimia ja älylaitteita työntekemisessä. Nyt on siis aika olla joustava ja sopeutua tilanteeseen ja katsoa asioita luovuuden silmin.
Etätyöllä on todettu olevan potentiaalia edistää työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta. Etätyö lisää mahdollisuuksia autonomisiin työjärjestelyihin, jossa työntekijä voi itse määrittää oman työrytmin, työjärjestyksen ja aikataulun mukaan. Näin työn ja muun elämän rytmittäminen helpottuu. (Kandolin, Ropponen Tuomivaara 2016, 64.) Haasteellinen tilanne on saanut meidät kaikki pohtimaan omia töitämme uudella tavalla, pakottaen meidät osaksi myös epämukavuusalueelle hyödyntämään digitalisia välineitä työn tekemisessä. Tilanne on antanut meille mahdollisuuksia toteuttaa työtämme digitalisaation avulla myös niissä työtehtävissä, joissa sitä ei ole aikaisemmin hyödynnetty tai se ei ole aiemmin ollut mahdollista. Pakko luo uusia mahdollisuuksia.
Vaikutusmahdollisuudet oman työntekemiseen nähdäänkin olevan tutkimusten mukaan keskeistä työhyvinvoinnille. Lisäksi etätyössä työskentelyssä on vähemmän keskeytyksiä. Kun etätyöskentelyyn liittyvät järjestelyt ovat onnistuneita työntekijöiden työtyytyväisyys kasvaa ja sitoutuminen organisaatioon lisääntyy. Parhaimmillaan koetaan vähemmän stressiä kuin työpaikalla ja samalla työntuottavuuden nähdään lisääntyvän. Kodin ja työpaikan väliset matka ajat ja kulut vähentyvät. Etätyömahdollisuus nähdään myös työnantajan näkökulmasta positiivisena rekrytointialueen laajentumisena. Etätyö vähentää toimistokustannuksia ja liikennepäästöjä ja tukee aluekehitystä myönteisesti. (Kandolin, Ropponen Tuomivaara 2016, 64.) Etätyöllä nähdään siis olevan paljon myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja tuottavuuteen sekä ilmastoon ja digitalisaation edistämiseen.
Miten etätyö vaikuttaa digitalisaatioon ja työhyvinvointiin korona pandemian aikana?
Etätyön tekeminen tässä uudessa tilanteessa voi olla erilaista kuin aikaisemmin ja se voi vaikuttaa niin myönteisesti kuin tuoda haasteita perhetilanteeseen ja liikkumisrajoitusten suhteen. Uusi tilanne vaatii työrutiinien uudelleen organisoimista ja muotoilua ja voi näin ollen kuormittaa. (TTL 2020a).
Herään aamulla klo 7.00 ja nousen ylös vuoteesta. 5-vuotias on herännyt jo minua aikaisemmin ja laittanut tablet tietokoneen päälle ja katsoo lasten ohjelmia youtubesta. 9-vuotias nukkuu vielä ja samalla kun kuljen huoneen ohi, nostan verhot, jotta kevään auringon valo pääsee huoneeseen. Mieheni on myös noussut ylös ja napsauttanut kahvinkeittimen päälle. Olemme etänä, kotona koko perhe. Aamu on kiireetön, mutta hetken kuluttua talon täyttää lasten nahistelu, joka jatkuu aina klo 7.45 aamupalapöydässä. Kun olen saanut aamun askareet valmiiksi, livahdan hiljaa kuopuksen huoneeseen, jossa oma etätyöpisteeni odottaa minua. Aikaisemmat etätyökokemukseni ovat yksittäisistä päivistä, joita on aikaisemmin ollut muutaman kerran kuukaudessa. Nyt olemme olleet etänä koko perhe jo kokonaisen kuukauden.
Työterveyslaitoksen mukaan koronatilanteessa etätyöhön perinteisesti liitetyt edut, kuten häiriöttömyys, työrauha ja keskittyminen sekä työssä kuormittumisen väheneminen, eivät välttämättä täysin toteudu. Koronavirus tilanteessa etätyön tekeminen perustuu työntekijän, esimiehen ja työnantajan väliseen luottamukseen, yhteiseen suunnitteluun ja sopimiseen sekä itseohjautuvuuteen. Tärkeää on myös se, että etätyöntekijöitä ohjataan ja tuetaan työskentelyn aloittamisessa tarpeen mukaan, erityisesti tulisi varmistaa tietotekninen tuki pulmatilanteissa. (TTL 2020a.)
Kuva: Etätyö Miksi-miksi ei? Jenna Härkönen.
Klo 9.30 autan 9-vuotiasta aloittamaan Teams kokouksen, jossa 2-luokkalaiset kokoontuvat. Huoneen täyttää iloinen puheensorina. Etätyötä harjoittelevat jo nämä pienet alakoulunalkajat sekä heidän opettajansa, jotka ovat joutuneet tilanteessa opettelemaan uusia ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisia välineitä opetuksessaan. Tutut lapset luurit päässä katsovat tietokoneen kuvaruudusta. Millaista työtä tämä sukupolvi tekee tulevaisuudessa digiloikkaan hypätessään jo näin varhain, mietin mielessäni. Palaan takaisin oman työni ääreen suunnittelemaan ja markkinoimaan webinaaria Etätyö yrityksissä ja sen parhaat käytännöt.
Aika kuluu kuin siivillä ja nousen ylös katsomaan kelloa, keittiössä tuoksuu ruoka, mieheni on laittanut meille lounasta. 5-vuotias vaatii huomiota, ruokailun jälkeen hänellä on selvästi päiväunien aika. Asetumme kaikki lounaalle ja kun istahdan pöytään työpuhelimeni soi. Kiiruhdan vastaamaan ja pääsen palaamaan lounaan äären vasta hieman myöhemmin. Syötyäni on aika laittaa kuopus päiväunille niin kuin hoitopäiviin kuuluukin ja kannustaa 9-vuotista tekemään koulutehtäviä. Hän ei nyt millään malttaisi. Äidin rooliin kuuluvien ohjeistuksieni jälkeen jatkan taas työroolissani Teams-palaverin muodossa ja laitan huoneen oven kiinni merkiksi, ettei minua nyt saa häiritä.
Tutkimuksien mukaan suurimpia etätöihin liitettyjä huolenaiheita ovat työajan, paikan ja työn ja muun elämän piirin rajojen hämärtyminen sekä vähäiset mahdollisuudet päästä vaikuttamaan työpaikan asioihin sekä sosiaalisten vuorovaikutusten niukkuus. Vaikeudet irrottautua työstä ja liiallinen kuormittuminen vaativat myös perheeltä paljon joustavuutta ja sopeutumista. Sopimattomat työtilat ja kustannusten kasvu ovat huolenaiheita etätyössä ja yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunteet voivat vahvistua. (TTL 2020b.) Näihin on kiinnitettävä erityisesti huomiota syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suurimmalle osalle meistä tilanne on uusi, ja mainittakoon että useimmat työikäisistä eivät voi tehdä töitään etänä. Etätöihin totuttelu on sujahtanut arkeemme kuitenkin yllättävän hyvin. Olemme ottaneet digiloikan koko perhe. Haasteitakin on ollut, mutta olemme selvinneet tänä poikkeuksellisena aikana. Tulevaisuudessa tämä poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa etätyökulttuuriimme yhteiskunnassa.
Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Jennan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittaja:
Jenna Härkönen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.
Lähteet:
TTL 2020a. ETÄTYÖ KORONAVIRUSTILANTEESSA [verkkojulkaisu]. Työterveyslaitos. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-etatyohon
TTL 2020b. JOUSTAVA TYÖAIKA [verkkojulkaisu]. Työterveyslaitos. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/joustava-tyoaika/
KAJANDER, Riikka 2020. Lue lista hallituksen suosituksista koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi [verkkojulkaisu] Yle uutiset. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11253784
KANDOLIN, Irja, ROPPONEN, Annina ja TUOMIVAARA, Seppo 2016. JOUSTO-OPAS – Sujuvuutta työhön yksilöllisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla [verkkodokumentti]. Työterveyslaitos. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131548/Jousto_opas.pdf?sequence=1&isAllowed=y
STM 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 [verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [viitattu 2020-04-15] saatavissa: https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/cover