Lähtökohtana on ajatus, muuttuuko vireystila eri tavoin, kun luonnossa ollessa havainnoi ja aistii ympäristöään?
Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija Sirkku Kumpulainen kuvaa kehittämistyössään luonnossa olemisen vaikutusta ihmisen vireystilaan.. Kehittämistyö on tehty työelämälähtöisesti Fysio Savotar -yrityksen ja Tuusniemen kunnan kanssa. Tavoitteena oli luoda prosessissa yhteistyökumppaneille aineistoa, josta olisi heille tukea oman toimintansa kehittämiseen.
Kuva 1. Matka luonnon lumoon. Sirkku Kumpulainen.
Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu Suomessa ja maailmalla. Vaikutuksia voidaan tarkastella monella tavoin hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmista. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että luonnossa oleminen tekee ihmisille hyvää sekä fyysisesti että psyykkisesti (Leppänen ja Pajunen 2019; Riihimaa 2019; Salonen 2005; Sitra s.a.; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.) Suomalaista luontoyrittäjyyttä on myös tutkittu, ja kartoitettu, kuinka luontoyrittäjä voi omassa toiminnassaan hyödyntää luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia (Business Finland 2020; Björn 2016; Heikkilä ja Kirveennurmi 2013). Olennaisiksi käsitteiksi tähän työhön on valittu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa luonto, hyvinvointi, havainnointi ja aistiminen, vireystila, kehittämistyö, ja luontoyrittäjyys. Näissä avainkäsitteissä tiivistyy mielestäni hyvin koko kehittämistyö.
Työhön liittyvä tutkimuksellinen osuus on toteutettu kesällä 2019 Tuusniemellä Seinävuoren rotkolaakson luontokohteessa. Tutkimukseen osallistujat vastasivat QR-koodilla ohjattuun Webropol -kyselyyn. Kyselyssä vastaajat arvioivat vireystilaansa rotkolaaksoon tullessa ja muutaman tunnin ulkona olon jälkeen. Mittarina heillä oli oma subjektiivinen tunne asiasta. Kyselyssä myös kartoitettiin vastaajien aistien (kuulo, näkö, tunto, maku, haju) käyttämistä rotkolaaksossa. Saatu aineisto on analysoitu sekä määrällisesti että laadullisesti (Heikkilä 2014). Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että luonnossa olon aikana ihmisten vireystila paranee. Mikäli luonnossa liikkuessa kiinnittää huomiota luonnon monimuotoisuuteen, esimerkiksi tuoksuihin ja ääniin, tai tietoisesti pysähtyy koskettamaan puita tai kiviä, se vahvistaa hyvinvointia mittaavaa vireystilaa. Tutkimuksellisesta osuudesta saadut tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Näitä omatoimisesti ulkoilleiden ihmisten vastauksia oli tarkoituksena vertailla Fysio Savottaren ohjaamiin ryhmiin, ja niistä saatuihin tuloksiin. Ohjatut ryhmät eivät kuitenkaan toteutuneet, jolloin tutkimuksellisesta osuudesta jäi osa aineistosta puuttumaan. Yhteistyöyritykseni ei näin ollen voinut saada oman toimintansa kehittämiseen kaikkea toivomaansa aineistoa.
Kuva 2: Kukkiva pelto. Sirkku Kumpulainen.
Kehittämistyötä tehdessä asioiden jakaminen ja analysoiminen yhdessä on antoisaa ja rohkaisevaa (Kananen 2017). Tämä työ tähtää hyvinvoinnin edistämiseen, ja palvelee yhteistyökumppaneitani, mutta toivottavasti myös laajemmassa mittakaavassa muitakin pienyrittäjiä tai luontokohteiden omistajia. Kehittämistyön aikana meille prosessin ytimessä olleille syntyi monia oivalluksia liittyen luontoyrittäjien tuote- ja palvelumalleihin, toiminnan markkinointiin, ja sähköisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen (Fysio Savotar, Tuusniemen kunta; Ylä-Tuuhonen 2020). Opinnäytetyötä tehdessäni huomasin, että luonto on meille suomalaisille hyvin arkinen ja tärkeä asia. Tätä kannattaa jokaisen meistä sanottaa ääneen, koska uskon sen vahvistavan meidän luontosuhdettamme ja sitä kautta hyvinvointiamme (Arvonen 2015).
QR-Koodi 1. Luontoa voi ladata digitaalisten sovellusten taakse nautittavaksi.
Suoritin YAMK- opintoni monimuotototeutuksena ammattiliitto Jytyn työni ohessa. Opintoihin liittyvät tehtävät olivat hyvin työelämälähtöisiä, kuten pitääkin olla. Tähän opinnäytetyöhön valitsin aiheen kuitenkin aivan muualta, kuin opintojen aikana käsitellyistä kursseista tai omasta työyhteisöstäni. Aiemmista hyvinvointikoordinaattorin opinnoistani hyödynsin tähän vain digitalisaatio -tehtävää, jossa testasin QR-koodia ja Webropolia. Tämä luontoyrittäjyyteen liittyvä kehittämistyö oli kuitenkin mielestäni minulle hyvä ratkaisu. Minulla oli tähän aiheeseen sisäinen motivaatio, joka kannatteli koko pitkän prosessin ajan. Ajatus tähän lähti omasta, aidosta, kiinnostuksesta luonnon hyvinvointivaikutuksiin. Kun puhuin aiheesta ääneen, löytyi yhteistyökumppanit, yhteinen näkemys ja selkeä tarve tutkimukselle. Tästä muodostui hyvin luonnollisesti kehittämistyö. Yhteistyömme kantoi koko kehittämistyön tekemisen ajan, yli 1,5 vuotta. Näen tälle yhteistyölle myös jatkoa, jossa voin vahvasti hyödyntää ammatillista osaamistani hyvinvointikoordinaattorina. Oman mielenkiinnon takia tämä kehittämistyö ei tuntunut alkuvaiheessa työltä lainkaan. Työntekijänä olen luova, kehittämishenkinen ja käytännöntekijä. Toki pitkään prosessiin kuuluu myös haastavia vaiheita, jolloin aineiston laajuutta ja työn suuntaa piti pysähtyä pohtimaan. Suurimmat haasteet koinkin tieteellisen aineiston keräämisessä, rajaamisessa ja analysoinnissa. Ideointi ja vaihtoehtojen puntarointi eri näkökulmista ovat mielestäni vahvuuksiani. Koen jopa, että kokoaikaisen työnteon ohessa täysin eri aiheesta tehty opinnäytetyö auttoi palautumaan ja irrottautumaan työstä aivan eri maailmaan. Koen myös tyytyväisyyttä itseeni siinä, että uskalsin valita aiheen, joka oli minulle mieluinen, enkä valinnut aihetta kenenkään muun mieliksi tai ehkä helpommalla päästäkseni. Tällä omalla kokemuksellani tahdon rohkaista myös muita kuuntelemaan itseään valinnan aikana: mistä aiheesta minä oikeasti tahdon tehdä opinnäytetyön, ja mihin teemaan minä olen valmis sitoutumaan.
Opinnäytetyöprosessin aikana hain itse päivittäin vireyttä luonnosta. Opin tietoisesti kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota luonnon maisemien lisäksi tuoksuihin, tuulen tuntuun kasvoilla, ja askelten alla tuntuvaan maaperän pehmeyteen. Tein mielikuvissa mittauksia, miltä minusta tuntuu ulos lähtiessä ja miltä minusta tuntuu kotiin palatessa. Kerta toisensa jälkeen pystyin toteamaan, että minun vireystilani muuttui ulkoillessa väsyneestä energisemmäksi. Tämän oman luontokokemukseni ja tämän kehittämistyön tekemisen aikana läpikahlatun aineiston avulla, pystyn vakuuttumaan siitä, että meistä jokaisen on mahdollista itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa yksinkertaisella ja maksuttomalla keinolla: menemällä luontoon.
Kuva 3. Ruskan saapuessa. Sirkku Kumpulainen.
Kirjoittaja:
Kirjoittajat:
Sirkku Kumpulainen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajan opinnäytetyö ”Vireyttä luonnosta. Kehittämistyö aistimisen tuotteistamisesta# julkaistaan Theseuksessa marraskuussa 2020.
Lähteet:
ARVONEN, Sirpa 2015. Metsämieli: kehon ja mielen kuntosali. Latvia: Metsäkustannus Oy.
BJÖRN, Ismo 2016. Terveyttä ja hyvinvointia metsästä – Metsämatkailun monet mahdollisuudet. Julkaisussa: PAASKOSKI, Leena ja ROIKO-JOKELA, Heikki (toim.) Metsä tekee hyvää! [verkkojulkaisu]. Punkaharju: Lusto – Suomen Metsämuseo ja Metsähistorian seura. Vuosilusto 11. [Viitattu 2020-01-01.] Saatavissa: https://issuu.com/vuosilusto/docs/vuosilusto11, 79–92.
BUSINESS FINLAND 2020. Tuotekehitys ja teemat. Hyvinvointimatkailu [verkkojulkaisu]. Business Finland. [Viitattu 2020-09-01.] Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/hyvinvointimatkailu/
FYSIO SAVOTAR 2019-2020. Toivanen Arja ja Smolander Pirjo, Yrittäjä. [useat haastattelut]. Tuusniemi: Fysio Savotar.
HEIKKILÄ, Katariina & KIRVEENNURMI, Anna 2013. Tulevaisuuskuvia luontokokemusten hyödyntämisestä – Luonnosta hyvinvointia, palveluja ja liiketoimintaa [verkkojulkaisu]. Turku: Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus e-julkaisuja 4/2013. [Viitattu 2019-05-10.] Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27174404/Tulevaisuuskuvia_luontokokemusten_hyodyntamisesta-2.pdf
HEIKKILÄ, Tarja 2014. Tilastollinen tutkimus. 9. uudistettu painos. Porvoo: Edita Publishing Oy.
KANANEN, Jorma 2017. Kehittämistutkimus interventiotutkimuksen muotona. Opas opinnäytetyön ja pro gradun kirjoittajalle. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LEPPÄNEN, Marko ja PAJUNEN, Adela 2019. Suomalainen metsäkylpy. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.
RIIHIMAA, Nina 2019. Terveys kasvaa puutarhassa. Hyvä terveys 6 / 2019, 28–31
SALONEN, Kirsi 2005. Mieli ja maisemat. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Edita Prima Oy.
SITRA. Luonto ja terveys, vihreää hyvinvointia [verkkosivu]. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. [Viitattu 2020-05-05.] Saatavissa: https://www.sitra.fi/aiheet/green-health/
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 2020. Hyvinvointi- ja terveyserot, eriarvoisuus, keskeisiä käsitteitä [verkkosivu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2020-07-10.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita
TUUSNIEMEN KUNTA 2019-2020. Miettinen Hanna. VS. Vapaa-aikatoimensihteeri. [useat haastattelut]. Tuusniemi: Tuusniemen kunta.
YLÄ-TUUHONEN, Meeri 2020. Trendin harjalla. Hyvinvointimatkailu on vahvassa kasvussa. Luonto, hyvä ruoka ja perinteiset hoitomuodot liikuttavat suomalaisia koronakesänä. Kuntalehti 7 / 2020, 11.6., 32–35