Vuosi 2020 tulee jäämään meille useimmille mieleen maailmanlaajuisen epidemian, koronapandemian vuoksi. Kiinan Wuhanista loppuvuodesta 2019 liikkeelle lähtenyt covid-19 lamautti koko Suomen keväällä 2020. Koulut suljettiin, päiväkotiin pääsyä rajoitettiin, etätyötä suositeltiin, kokoontumisia rajoitettiin.

Kuva 1. Terveydenhoitajan työvälineet digivalmennuksessa. Marjaana Kauranen.

Terveyspalveluissa kaikki kiireetön hoito peruttiin. Määräaikaistarkastukset siirrettiin tulevaisuuteen tai etävastaanottoihin ja puhelinvastaanottoihin. Vain kiireelliset asiakkaat hoidettiin. Useista neuvoloista terveydenhoitajia siirrettiin vuodeosastoille ja kotisairaanhoitoon vahvistamaan henkilökuntaresurssia. Neuvolatyötä tekemään jääneet terveydenhoitajat hoitivat haavoittuvassa vaiheessa olevia asiakkaita; pieniä vauvoja ja raskaana olijoita. Myös rokotukset huolehdittiin ajallaan. Kaikki ryhmämuotoinen toiminta peruttiin, myös perhevalmennukset ja synnytyksen jälkeiset vertaisryhmät. (Parhiala, Kestilä, Härmä, Honkatukia ja Jormanainen 2020)

Samaan aikaan synnytyssairaalat sulkivat ovensa vierailijoilta. Tukihenkilöt saivat olla synnytyksessä mukana, mutta eivät ennen synnytystä mahdollisesti tarvittavalla hoitojaksolla tai synnytyksen jälkeen lapsivuodeosastolla. Pahimmassa tapauksessa tukihenkilöllä oli koronaviruksen oireita tai altistuminen, jolloin hän ei päässyt lainkaan sairaalaan. Raskaana olijat kokivat olonsa turvattomiksi. Synnytys- ja erityisesti vuodeosaston henkilökunnalta vaadittiin tavallista enemmän aikaa synnyttäneiden tukemiseen. Jos varhainen kotiutuminen oli mahdollista lapsen ja äidin tilanteen puolesta, muu perhe pääsi toki nopeammin tutustumaan vauvaan. Varhaisen kotiutumisen ei kuitenkaan pitäisi olla itsetarkoitus, ja liian varhainen kotiutuminen lisäsi myös tuen tarvetta neuvolassa. (Klemetti, Koukkula ja Bildjuschkin 2020)

Kuva 2-4. Sikiökehityksen eri vaiheita esittävä nukkesarja auttaa tulevia vanhempia ymmärtämään raskautta. Niitä käytetään neuvolan vastaanotoilla ja perhevalmennuksissa. Marjaana Kauranen.

Tähän tarpeeseen kehitettiin Lempäälässä Digi-perhevalmennusta sekä ennen synnytystä, että synnytyksen jälkeisenä vertaisryhmänä Teams-sovelluksessa. Lisäksi neuvolan verkkosivuille koottiin tietopaketti aihepiiriin liittyen. Perhevalmennuksella tarkoitetaan neuvolan järjestämää ryhmätoimintaa, joka valmentaa vanhempia synnytykseen ja vanhemmuuteen. Perhevalmennusta tulee järjestää ensimmäistä lastaan odottaville perheille moniammatillisesti toteutettuna, siihen sisältyy myös vanhempainryhmätoimintaa (asetus 2011/338). Tavoitteena on vertaistuen mahdollistaminen, synnytykseen, imetykseen ja vanhemmuuteen valmentaminen sekä tietojen vahvistaminen. THL on ohjeistuksissaan suosittanut perhevalmennusten järjestämistä myös epidemiatilanteessa. (THL 2020).

Kuva 2-4. Sikiökehityksen eri vaiheita esittävä nukkesarja auttaa tulevia vanhempia ymmärtämään raskautta. Niitä käytetään neuvolan vastaanotoilla ja perhevalmennuksissa. Marjaana Kauranen.

Valmennuksen järjestämisessä piti ottaa huomioon osallistujien tietosuoja. Tätä varten heille tehtiin tietosuojaohjeistus, joka lähetettiin perhevalmennuskutsun yhteydessä. Turvallisuus ja yksityisyyden suoja on huomioitava kaikissa työmenetelmissä sosiaali- ja terveysalalla, sillä niiden avulla luodaan luotettava ja helposti lähestyttävä palvelu. Asiakkaan yksityisyyden suoja rikkoontuminen vaikuttaa negatiivisesti hoitosuhteen onnistumiseen ja luottamuksen luomiseen. Turvallisella palvelulla ja riittävällä sovelluksen käytön opastuksella voidaan todennäköisesti saada digipalvelut toimivaksi ja toivotuksi työmenetelmäksi.

Kuva 2-4. Sikiökehityksen eri vaiheita esittävä nukkesarja auttaa tulevia vanhempia ymmärtämään raskautta. Niitä käytetään neuvolan vastaanotoilla ja perhevalmennuksissa. Marjaana Kauranen.


Digitaaliset palvelut saattavat lisätä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, koska ne perustuvat suurelta osin asiakasperheen aktiivisuuteen ja voimavaroihin. (Hakulinen, Lehtomäki ja Peltonen). Digipalvelut vaativatkin työntekijöiltä aktiivista asennetta. Työntekijän on kyettävä kertomaan asiakkaille palveluista ja opastamaan niiden käytössä. Uudet tehtävät, vaatimukset ja uuden työroolin omaksuminen edellyttävät tietoa, koulutusta ja keskustelua. Digitaalisten palvelujen tulee olla selkeitä ja kaikkien tiedossa (THL 2).

Yllättäen osallistumisprosentti perhevalmennusryhmissä oli 85 % (kahden vuoden keskiarvo 77%). Tulevat vanhemmat pääsivät osallistumaan valmennukseen joustavasti esimerkiksi työmatkaltakin. Asiakkaat olivat lisäksi valmennukseen tyytyväisiä. Elettiin tilanteessa, jossa sosiaalisia kontakteja ja hoitoon pääsemistä oli vahvasti rajoitettu. Tämä todennäköisesti lisäsi osallistumisaktiivisuutta ja tyytyväisyyttä valmennukseen. Perhevalmennuksessa korostui vertaistuki ja sen mahdollistaminen. Varsinkin synnytyksen jälkeisessäryhmässä osallistujat innostuivat kertomaan kokemuksistaan ja rohkaistuivat kysymään ammattilaisilta ohjeistuksia. Ryhmäläiset myös kokosivat WhatsApp-ryhmän keskinäiseksi keskustelukanavakseen.

Mitä opimme?
Jatkossakin voisi ajatella ryhmämuotoiseen valmennukseen myös etäyhteyden avaamista kaikkien osallistumisen mahdollistamiseksi. Työntekijät tarvitsevat koulutusta digitaalisten sovellusten käyttöön. Nyt perhevalmennuksen pitäminen on jäänyt muutaman terveydenhoitajan vastuulle, koska muilla ei rohkeus siihen vielä riitä. Perhevalmennuksen tiedollista osuutta tullaan luultavasti siirtämään jatkossa enemmän sähköiseen muotoon. Perhevalmennuksen tutkiminen on jatkossa tärkeää, jotta valmennus vastaisi perheiden tarpeita, ja kehittäminen ylipäätänsä olisi vaikuttavaa. Perhevalmennuksessa tulisi löytää tasapaino vanhempien tarpeiden ja yhteiskunnan taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden välille.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Marjaanan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Marjaana Kauranen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu

Lähteet:


HAKULINEN, Tuovi, LEHTOMÄKI, Leila, PELTONEN, Marjaana. 2016. Digitalisaatio antaa monia mahdollisuuksia neuvoloiden kehittämiseen. Luettu 25.9.2020. Saatavilla: https://blogi.thl.fi/digitalisaatio-antaa-monia-mahdollisuuksia-neuvoloiden-kehittamiseen/

KLEMETTI, Raija, KOUKKULA, Mimmi ja BILDJUSCHKIN, Katriina. 29.4.2020. THL-Blogi: Raskaana korona-aikaan. Luettu 24.9.2020. Saatavilla: https://blogi.thl.fi/raskaana-korona-aikaan/.

Rissanen, Pekka; Parhiala, Kimmo; Kestilä, Laura; Härmä, Vuokko; Honkatukia, Juha; Jormanainen, Vesa 2020. COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: nopea vaikutusarvio. Luettu 21.9.20. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/139694

TERVEYDEN- JA HYVINVOINNINLAITOS. 2020. Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen koronavirustilanteessa. Luettu 21.9.20. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/ajankohtaista/neuvolan-ja-opiskeluhuollon-palvelujen-jarjestaminen-koronavirustilanteessa

TERVEYDEN- JA HYVINVOINNINLAITOS 2. 2020. Suositukset organisaatioille digitalisaation hallintaan. luettu 25.9.20. saatavilla: https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedonhallinnan-ohjaus/sote-digitalisaation-seuranta/suositukset-organisaatioille-digitalisaation-hallintaan

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 338/2011. Luettu 21.9.2020. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338

Neuvolan digiloikka koronapandemian aikana– Digitaalinen perhevalmennus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.