Hyvinvointi voidaan jakaa kolmeen osatekijään, joita ovat terveys, materiaalinen hyvinvointi sekä koettu hyvinvointi ja elämänlaatu. Elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat terveys, materiaalinen hyvinvointi, odotukset hyvästä elämästä, ihmissuhteet, omanarvontunto sekä mielekäs tekeminen. Hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää tukemalla ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. (THL 2020.)
Suomen perustuslain (1999/731) mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia eikä ketään saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, terveydentilan, vammaisuuden perusteella. Näin ollen muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden ylläpito ja parantaminen kuuluu myös vammaisten oikeuksiin. Suomi on myös ratifioinut YK:n vammaissopimuksen vuonna 2016. YK:n vammaissopimuksen kansallinen toimintaohjelma on julkaistu vuonna 2018. Vammaissopimuksen yksi keskeinen periaate on vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan. (STM 2018.)
Kansantaudit ovat sairauksia, joilla on suuri merkitys koko väestön terveydentilalle, ja ne ovat yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia. Tyypillisiä suomalaisten kansansairauksia on esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia (THL 2019). Sairastuminen kansantauteihin koskee myös kehitysvammaisia ihmisiä (Verneri.net 2020).
WHO on julkaissut toimenpideohjelman kansantautien ehkäisemiseksi. Ohjelman tavoitteena on pienentää neljänneksellä kansantauteihin liittyviä ennenaikaisia kuolemia. Toimenpideohjelman mukaisiin tavoitteisiin pyritään esimerkiksi lisäämällä liikuntaa ja estämällä väestöä lihomasta. Tämän lisäksi lääkehoidon tulisi saavuttaa suurempi määrä sitä tarvitsevia sekä lääkehoidon vaikuttavuutta lisäämällä esimerkiksi neuvonnan avulla. (WHO 2013.)
Älyllisesti kehitysvammaisilla ei usein ole riittävästi tietoa lääkityksestään, miksi sitä käytetään ja kuinka sitä annostellaan. Kehitysvammaisille tulisi laatia heidän kehitystasolleen sopivia lääketietoa sisältäviä materiaaleja (Smith, Adams, Carr & Mengoni 2019, katso myös Oosterveld-Vlug, Oldenkamp, Mastebroek & Boeije 2020.)
Seuraavassa on kuvaus kehitysvammaisille laaditun oppaan kehittämisestä.
KUVITETTU LÄÄKEHOIDON OPAS
Tänä keväänä opinnäytetyöni tuotoksena syntyi uusi työkalu kehitysvammatyöhön. Lääkehoito ja terveyden edistäminen selkokielellä -opas pureutuu terveyden edistämiseen osallisuuden vahvistamisen keinoin.
Oppaassa yhdistyvät terveyden edistämisen perusteet ja kansantautien hoito. Mukana ovat myös kehitysvammaisuuden liitännäissairauksista tutut kilpirauhasen vajaatoiminta ja epilepsia. Oppaan tarkoituksena on osallistaa oman työympäristöni kehitysvammaiset asiakkaat heidän lääkehoitonsa ja terveyden edistämisen toteuttamisessa.
Opas on tehty asiakaslähtöisesti ja toteutuksessa on käytetty selkeän ja saavutettavan viestinnän elementtejä, selkokieltä ja tekstiä tukevia kuvia. Kuvat toimivat myös vaihtoehtoisena kommunikaatio keinona keskustelun avauksessa ja mielenkiinnon herättäjänä.
Lääkehoito voi olla kuvitettua, muttei kuviteltua.
Yksi onnistuneen ja turvallisen lääkehoidon edellytyksistä on asiakkaalle annettu tieto, ohjaus ja neuvonta asiakkaan ymmärtämällä tavalla, sillä lääkehoitoa toteutetaan ihmisten arjessa.
Kuvateksti: Oppaassa jokainen tauti tai sairaus sai oman aukeaman. Kuva: Minna Roschier.
Idea työkalun kehittämisestä on ollut mielessäni useiden vuosien ajan ja tarve on noussut puhtaasti työelämästäni kehitysvammaisten parissa. Työni vastuualueita, lääkehoito, kommunikaatio, hyvinvointi ja terveys, hoitaessani törmäsin toistuvasti samaan epäkohtaan: asiakkaat ovat usein passiivisia huolehtimaan omasta terveydestään ja käyttävät lääkkeitä perehtymättä lääkehoitoon, vaikka asiakkaan toimintakyvyn näkökulmasta nämä asiat olisivat mahdollisia. Käsitykseni mukaan syynä tähän on sopivan muotoisen tiedon puute kohderyhmässä.
Kehitysvammaisilla on usein puutteita terveysosaamisessa, koska omaan terveyteen liittyviä asioita pidetään usein vaikeasti ymmärrettävinä. Ohjatakseen omaa elämäänsä he tarvitsevat tietoa ymmärrettävässä muodossa sekä tukea ja ohjausta tiedon käsittelyssä. Selkokielisen kohdennetun kirjallisen opastuksen ja hyvän ohjauksen avulla voidaan tukea niiden ihmisten tiedonsaantia, joille yleiskieli on liian vaikeaa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskiössä on kokemus osallisuudesta. Osallisuuden vahvistaminen on myös Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita. Oppaan avulla voidaan lisätä kehitysvammaisten osallisuutta omaan hoitoonsa ja edistää siten terveyttä
Hyvinvointikoordinaattori YAMK -opinnot avasivat väylän lääkehoito-oppaan saattamisesta arjessa tarvittavasta työvälineestä. Opinnot ovat tarkoituksensa mukaisesti antaneet valmiuksia toimia ja mahdollisuuden tehdä työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla.
Lukemasi blogipostaus pohjautuu Minna Roschierin opinnäytetyöhön. Opinnäytetyö löytyy Theseuksesta loppukeväästä 2021
Kirjoittajat
Minna Roschier, Hyvinvointikoordinaattori YAMK opiskelija
Liisa Klemola, Lehtori, FT
Savonia-ammattikorkeakoulu
LÄHTEET:
Laukkanen E. & Tuokoniemi P. (toim.) 2021. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoito-suunnitelman laatimiseen [verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Leskelä L. 2019. Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Turenki: Leealaura Leskelä ja Kehitysvammaliitto ry, Hansaprint Oy
Lindqvist, A-M. 2014. Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus toteutuu vuorovaikutuksellisten prosessien kautta [blogi]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://blogi.thl.fi/kehitysvammaisten-ihmisten-osallisuus-toteutuu-vuorovaikutuksellisten-prosessien-kautta/
Oosterveld-Vlug M., Oldelkamp M., Masterbroek M. & Boeije H. 2020. What difficulties do people with mild intellectual disabilities experience when seeking medical help from their GP? A qualitative study. Jarid [digilehti] 12796, 178-189. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jar.12796
Smith M, Adams D, Carr C & Mengoni S. 2019. Do people with intellectual disabilities understand their prescription medication? A scoping review J Appl Res Intellect Disabil. 2019;32:1375–1388.
STM 2018. Suomen ensimmäinen YK:n vammaissopimuksen toimintaohjelma vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia [verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://stm.fi/-/suomen-ensimmainen-yk-n-vammaissopimuksen-toimintaohjelma-vahvistaa-vammaisten-henkiloiden-oikeuksia
Suomen perustuslaki (1999/731) [verkkojulkaisu]. Saatavissa Finlex.fi.
THL 2019. Yleistietoa kansantaudeista [verkkojulkaisu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista
THL 2019. Osallisuus [verkkojulkaisu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus
THL 2020. Hyvinvointi ja terveyserot. Keskeisiä käsitteitä [verkkojulkaisu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita
VERNERI.NET 2020. Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta [verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://www.verneri.net/yleis/
WHO 2013 [verkkojulkaisu]. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/9789241506236
WHO 2021. 10 Facts on disability [verkkojulkaisu]. World Health Organization. Saatavissa: https://www.who.int/news-room/facts-in-pictures/detail/disabilities
Asiasanat: Lääkehoito, terveyden edistäminen, osallisuus, kehitysvammaisuus, kansantauti, selkokieli, opas, SavoniaAMK, YAMK, hyvinvointikoordinaattori, opinnäytetyö