Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuva elintapaohjaus ei ole enää paperi terveellisten elintapojen hyvistä puolista. Etävastaanotto on yksi digitalisaation tuoma keino tehostaa ja laajentaa palveluntarjontaa. Yksityiset palveluntuottajat ovat ottaneet etävastaanotot aktiivisesti käyttöönsä ja julkinen puoli kehittää toimintoja myös jatkuvasti. Myös iäkkäämmästä väestöstä suuri osa on löytänyt digitaaliset palvelut. Nyt onkin hyvä ajankohta kehittää rohkeasti sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvaa elintapaohjausta resursoimalla etävastaanotolla tarjottavaan elintapaohjaukseen.
Suomeen on syntynyt maakunta- ja soteuudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymiä. Kuntayhtymissä välimatkat voivat olla hyvinkin pitkiä ja yhdeksi haasteeksi on noussut palveluiden tarjoaminen kaikille jäsenkunnille tasa-arvoisesti. Etävastaanoton tehokas hyödyntäminen on yksi keino parantaa tarjottavia palveluita harvaan asutuilla alueilla ja samalla vähentää matkustamisen tuomia kustannuksia. Asiantuntijan ”päivän ajanvarauskalenteria” ei tarvitse saada täyteen, jotta on mielekästä tarjota palvelua paikkakunnalla, vaan voidaan täyttää kalenteri eri paikkakuntien asiakkaista. Toisaalta asiakas ei joudu odottamaan pienellä paikkakunnalla harvakseltaan käyvän asiantuntijan palvelua tai joudu maksamaan kallista taksimatkaa julkisten yhteyksien ollessa heikkoja.
Kuva 1: elintapaohjausta etäyhteydellä. Kuva: https://pxhere.com/en/photo/155770
Etäyhteydellä voidaan myös madaltaa kynnystä osallistua elintapaohjaukseen. Palvelua voidaan tarjota asiakkaalle tutussa ympäristössä, jossa myös arat puheenaiheet voivat olla helpompia tuoda esille. Asioista voi olla helpompi keskustella etäyhteyden päässä olevalle ”vieraalle henkilölle” kuin paikkakunnan tutulle henkilölle. Alhaisempi palvelun hinta helpottaa myös palveluun ohjautumista. Palvelun hintaa voidaan alentaa koska toimitilojen vuokrasta tai ylläpidosta ei tule kustannuksia. Toiminta ei poista tarvetta kasvotusten annettavaan ohjaukseen, mutta sen hyötyjä ja mahdollisuuksia tulisi arvioida enemmän.
Etäpalveluna tuotetulla elintapaohjauksella voidaan saada merkittäviä hyötyjä, mutta johtavassa asemassa olevia henkilöitä ei aina saada resursoimaan toimintaan. Yksi iso syy tähän on se, että toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen on vielä lapsen kengissä. Vaikuttavuutta on mitattu, mutta toiminnan jatkumisen kannalta on tärkeä osoittaa hyödyt alueen omassa palveluntuotannossa. Etäyhteydellä tarjottavia palveluita kehitetään ja nyt on hyvä hetki kehittää myös etäyhteydellä tarjottavia elintapaohjauksen palveluita ja mitata toiminnan vaikuttavuutta. Tehokkaat etäpalvelut tulee tunnistaa ja juurruttaa osaksi organisaation palvelutarjontaa.
Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Henri Nevalaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Henrin kirjoitus on hyvä esimerkki.
Kirjoittajat:
Henri Nevalainen, TYKO18SY
Riitta Turjamaa, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Turunen, lehtori, Savonia- ammattikorkeakoulu
Lähteet:
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sote-rakenteiden-lisaksi-myos-palvelujen-sisallot-uudistuvat