Opinnäytetyöpilotit osana Uraohjaus2020-hanketta

Uraohjaus2020-hankkeen vuonna 2018 tekemän opiskelijakyselyn tulosten perusteella (linkki kyselyyn, kts. erityisesti kuvio 1.B) ammattikorkeakouluopiskelijat näkevät tutkinnon loppuunsaattamisen parantavan merkittävästi heidän työllistymis- ja etenemismahdollisuuksiaan työuralla. Tutkinnolla on heidän mielestään siis edelleen iso arvo suomalaisilla työmarkkinoilla. Ihanteellisessa tapauksessa opinnäytetyö liittyy saumattomasti opiskelijan harjoitteluun ja tämä yhdistelmä – opinnäytetyö, sen sisältämä työelämäyhteys ja harjoittelu – on opiskelijalle merkittävä työura-ankkuri, joka osaltaan mahdollistaa työhön kiinnittymisen jo korkeakouluopinnoissa.

Työmarkkinoille ilman tutkintotodistusta?

Savonian liiketalouden ala on jo pitkään paininut monille muillekin korkeakoulutuksille tutun ongelma kanssa: opintojen loppuvaiheessa opiskelijan olisi aika tehdä opinnäytetyö, mutta liian moni opiskelija työllistyy esimerkiksi harjoittelupaikkaansa kesken opintojen. Usein tuossa vaiheessa ainoa puuttuva suoritus on opinnäytetyö. Sen tekeminen päivätyön ohella on haastavaa, ja niinpä opinnäytetyön tekeminen alkaa venyä, lipsua ja pahimmillaan lopahtaa kokonaan. Opiskelijan työuran kannalta tilanne ei ole hyvä, sillä usein tässä vaiheessa opintoja alkanut työsuhde on määräaikainen, pahimmillaan nollatuntisopimus, ja mahdollisesti sisällöltään tehtävissä, jotka eivät ole tutkintoa vastaavia. Viimeistään silloin, kun eteen tulee työpaikan vaihto, opiskelijalle tulee hankaluuksia työmarkkinoille sijoittumisessa, jos tutkinto on jäänyt puuttumaan. – Sama kompastuskivi on benchmarkingin perusteella tuttu kaikissa korkeakouluissa aloilla, joilta on mahdollista työllistyä ilman tutkintotodistusta.

Savonian liiketalouden tutkinto-ohjelmassa päätettiin nostaa tutkinnon loppuun saattaminen yhdeksi Uraohjaus2020-hankkeen painopisteeksi, sillä opinnäytetyön ohjaaminen on mitä suurimmassa määrin opintoihin integroitua uraohjausta. Lähdimme siis etsimään toimintamalleja, joiden avulla edistämme liiketalouden opiskelijoiden opinnäytetöiden valmistumista ennen heidän siirtymistään työmarkkinoille, ja siten tuemme heidän uratulevaisuuttaan.

Mikä avuksi?

Savonian liiketalouden tutkinto-ohjelmassa oli jo aiemmin puututtu opinnäytetyöhön liittyvään problematiikkaan: opinnäytetyöprosessin aloittamista oli aikaistettu ja opiskelijoille lisätty tukea aiheenetsintävaiheessa. Opettajatuutorit, joiden vastuulla opinnäytetyön aloitusvaihe oli, havaitsivat hyvin pian tämän mallin puutteen: vaikka opiskelija löysi hyvissä ajoin työelämään nivoutuvan opinnäyteaiheen, opinnäytetyö ei kuitenkaan välttämättä valmistunut alkuperäisen suunnitelman mukaan tai edes tutkinnon tavoiteaikaan. Opinnot saattoivat pahimmassa tapauksessa keskeytyä kokonaan. Olennaiseksi tekijäksi tunnistettiin se, että liiketalouden alalla opinnäytetyö on ollut korostetusti opiskelijan oma prosessi, jonka eteneminen aiheen löytymisen ja opinnäytetyön ohjaajan nimeämisen jälkeen on perustunut pääosin opiskelijan omaan aktiivisuuteen ja aikataulutukseen – ja tällöin opintojen ulkopuoliset asiat pääsevät vaikuttamaan prosessiin herkemmin.

Kevään 2019 aikana Uraohjaus2020-hanke kokosi opettajia pohtimaan asiaa ja kissa nimeltä opinnäytetyö nostettiin tutkimuspöydälle. Keskeisiä ongelmia näyttivät olevan
– työskentelyn tavoitetietoisen aikataulutuksen huteruus tai olemattomuus,
– välitavoitteiden heikko artikulointi ja puutteellinen sitoutuminen niihin,
– liian korkealla olevan arvosanatavoitteen aiheuttama paine,
– opiskelijan itseluottamuksen puute opinnäytteen suhteen, sekä
– yhteisön tuen puute, kun yhteys korkeakouluun ohenee lähiopetuksessa opiskeltavien opintojaksojen jo päätyttyä.

Mitä olisi tehtävissä – kuinka tukea opiskelijan aktiivisuutta ja ajanhallintaa, auttaa häntä löytämään tavoitteellisuutta ja ryhtiä työskentelyynsä ja lisätä opiskelijan luottamusta omaan kykyynsä saada pelottavan suurelta tuntuva projekti maaliin? Kuinka tukea opiskelijan uratulevaisuutta opintojen tässä vaiheessa?

Päädyttiin suunnittelemaan opinnäytteen tehostettua ryhmäohjausta hieman eri tavoilla eri suuntautumisvaihtoehdoissa ja tutkinto-ohjelmissa: yhtäällä kokeillaan opintojaksomaisempaa, toisaalla tarveperusteisempaa työskentelytapaa, lisäksi mukana on ryhmäohjaustapoja näiden välimaastosta. Ryhmäohjausten lisäksi jokaisen opiskelijan tukena on edelleen ollut nimenomaisesti hänen työlleen nimetty opinnäytteen ohjaaja.

Opparikiri taloushallinnon opiskelijoille

Taloushallinnossa päädyttiin kokeilemaan ryhmäprosessia, joka nimettiin Opparikiriksi. Noin kymmenen opiskelijan ryhmä koottiin vapaaehtoisten ilmoittautumisten perusteella kolmannen ja neljännen vuoden tradenomiopiskelijoista. Lukujärjestyksessä olevia tapaamisia on noin joka kolmas viikko. Ryhmälle laadittiin napakka aikataulu: ensimmäinen tapaaminen oli huhtikuussa 2019, ja tavoitteena oli, että opinnäytetyö valmistuu saman vuoden jouluksi.

Opparikiri-ryhmän vetäjät sopivat keskenään tapaamisten teemat ja palastelivat työvaiheet. Ensimmäisessä tapaamisessa keväällä luotiin ryhmälle pelisäännöt: tapaamisten välillä opiskelija työstää työtään eteenpäin; jokainen jakaa työnsä yhteiselle alustalle; jokaisella on vertaispari, joka kommentoi kirjallisesti toisen työtä alustalla ennen lähitapaamista; tapaamisissa töitä kommentoidaan avoimesti, sillä monet keskustelut hyödyttävät useampiakin opiskelijoita.

Syksyn ensimmäisessä tapaamisessa olivat mukana myös koulutusvastuupäällikkö ja opinto-ohjaaja, jotka johdattelivat keskustelua motivaatiosta ja opiskeluhyvinvoinnista. Pohdittiin valmiin tutkinnon merkitystä työ- ja uratulevaisuuden kannalta vaikkapa palkan, työsuhteen vakinaistamisen ja työuralla etenemisen näkökulmista. Tapaamisessa puhuttiin myös opiskelukyvystä ja –hyvinvoinnista ja niistä konkreettisista teoista, joilla opiskelija voi tietoisesti tukea tekemistään ja sitä kautta mielenrauhaansakin: ajankäytön suunnittelu ja hallinta (päivä-, viikko-, kuukasi-, lukukausitason aikataulutukset ja ajanhallinnan tekniikat, vitkuttelu, aikavarkaat ja multitasking aiheuttama säheltäminen jne.), näkymättömän työn näkyväksi tekeminen ja tarpeen vaatiessa nano-tasolle viety työn palastelu, työrauhan luominen itselle (vaikkapa sitten erilaisen sovellusten avulla) sekä riittävän palautumisen ja unen merkitys.

Millaisia ovat ohjaajien kokemukset työskentelyn tässä vaiheessa, lokakuun puolessa välissä? Alun perin kiriryhmään sitoutuneista kaikki ovat olleet jokaisessa lähitapaamisessa paikalla, joskin panostus on jonkin verran vaihdellut. Osa opiskelijoista on kestänyt hienosti ja sitkeästi kyydissä, vaikka hetkittäin syyslukukauden työmäärä onkin tehnyt tiukkaa – samaan aikaan kun on vielä menossa monia vaativia ammattiopintojaksoja. Aikataulu on hyvin tiukka; eteneminen on ollut melko eritahtista ja opiskelijat ovat hyvin eri vaiheessa prosessia. Keskustelu ryhmässä on ollut avointa ja kaikille hyödyllistä. Pilotin tässä vaiheessa vaikuttaa selkeästi siltä, että erityisesti kolmannen vuoden opiskelijat hyötyvät merkittävästi tästä pilotista.

Opparirutistus myynnin ja markkinoinnin opiskelijoille

Myynnin ja markkinoinnin Opparirutitus-ryhmä koottiin kolmannen vuoden opiskelijoista. Idea opintojaksomaisesti etenevästä, yhteisöllistä voimaa hyödyntävästä opinnäytetyön tekemisen ryhmätoteutuksesta esiteltiin heille keväällä 2019. Tuolloin kaikki paikalla olleet olivat halukkaita lähteä kokeilemaan uudenlaista tapaa tehdä opinnäytetyö.

Opparirutistus-ryhmän vetäjät laativat ryhmälle etukäteen selkeän aikataulun, johon oli liitetty työvaiheiden palastelu. Opintojaksomaisella Opparirutistus-ryhmällä on Moodle-kurssi, jossa esim. palautuspäivämäärät ovat selkeästi näkyvillä. Lukujärjestyksessä olevia lähitapaamisia oli syyskuun 2019 alusta lokakuun puoleen väliin saakka kolme tuntia viikossa, sen jälkeen kolme tuntia joka toinen viikko helmikuulle 2020 saakka.

Ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa olivat mukana myös koulutusvastuupäällikkö ja opinto-ohjaaja, jotka johdattelivat keskustelua motivaatiosta ja opiskeluhyvinvoinnista samoin ajatuksin kuin taloushallinnon Opparikiri-ryhmässä. Sovittiin myös lähityöskentelyä koskevat pelinsäännöt: lähitapaamiset ovat pääasiallisesti kirjoittamistilanteita; ne ovat rentoa tekemistä; eväitä ja hyvää mieltä saa ottaa mukaan; omaa ja toisten työrauhaa kunnioitetaan jne. Tapaamisten välillä opiskelija työstää työtään eteenpäin, ja lähitapaamisessa käydään läpi kuulumiskierros, kysellään, kuunnellaan – ja kirjoitetaan. Ohjaajat kiertävät ja auttavat tarpeen mukaan. Opiskelijoiden tarpeiden mukaan lähitapaamisiin järjestetään tietoiskuja: vaikka opiskelijoiden kanssa on opintojen alkuvaiheesta asti käyty läpi esimerkiksi lähdeviittauksia, ne näyttäytyvät opinnäytteen kirjoittamisvaiheessa sekavalta viidakolta, johon kaivataan kaipaa selkeytystä.

Opparirutistus-työskentelyn ohjaajien oivaltama ydinidea on vaiheittain laajeneva yhden paikan periaate: kaikki mitä tehdään, on parasta tehdä suoraan opinnäytteeseen. Ei tehdä erillisiä lippuja ja lappusia, ikään kuin muodollisia tekoja (vaikkapa erillinen tiedonhakusuunnitelma, aihekuvaus ja työsuunnitelma), vaan kaikki integroidaan opinnäytetyöhön saman tien. Aihekuvaus laajenee työsuunnitelmaksi, joka laajenee opinnäytetyöksi.

Kohderyhmän koko oli alun perin noin viisikymmentä, ja Moodle-kurssille kirjautuneina heistä on reilut neljäkymmentä. Kolmisenkymmentä on ollut mukana lähitapaamisissa, ja he kaikki olivat valinneet aiheensa kahden ensimmäisen viikon aikana; yleensä lähitapaamisissa paikalla on ollut noin puolet tästä määrästä, muut ovat olleet työskentelemässä kotona.

Myös Opparirutistus-ryhmän ohjaajien mielestä aikataulu on opiskelijoille hyvin tiukka, koska samaan aikaan on meneillään ammattiopintojen vaativia opintojaksoja. Ohjaajien mukaan Opparirutistuksessa lähitapaamisiin aktiivisesti osallistuneet opiskelijat hyötyvät merkittävästi kokeilusta, mutta myös mieluiten hiljaisuudessa kotonaan opinnäytettä kirjoittavat edistyvät, koska ovat sitoutuneet yhteiseen aikatauluun. Aktiivisten opiskelijoiden eteneminen on ollut kohtalaisen samatahtista. Ohjaajat ovat huomanneet, että ohjaajien puheella ja sanoittamisen tyylillä on opinnäytetyöskentelyn yhteydessä korostuneen suuri merkitys ilmapiiriin, motivaatioon ja itseluottamukseen. Ajateltu ja suunniteltu motivointi ja oikeiden keinojen löytäminen siihen on tärkeää. Ohjaajien aitous ja rehellisyys sekä keskinäinen vuorovaikutus ovat tärkeitä. He kertovat myös oman työnsä olevan helpompaa, kun he ideoivat ja työskentelevät pääasiallisesti työparina.

Wellness-liiketoiminnan tutkinto-ohjelman ONT-työpajat  ja International Business -tutkinto-ohjelman Thesis Pilot

Wellness-liiketoiminnan tutkinto-ohjelman ONT-työpaja-ryhmä koottiin kolmannen vuoden opiskelijoista, ja työskentelyä aloiteltiin jo keväällä 2019. Ryhmän ohjaaja teki alkukyselyn, jonka vastauksissa opiskelijat kuvasivat mahdollista tuentarvettaan. He toivoivat ennen muuta oikea-aikaista ohjausta, eivät niinkään ryhmämuotoisia lähitapaamisia. Näin muotoutui toimintatapa, joka on tarvelähtöisempi kuin esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin lähestymistapa. Lukujärjestyksessä on työpajoja, joihin osallistuminen on vapaaehtoista: kaksi aiheenetsintävaiheeseen, yksi työsuunnitelmavaiheeseen ja yksi toteutusvaiheeseen. Tarpeen mukaan opiskelijat saivat henkilökohtaista ohjausta sähköpostitse tai kasvokkain. Prosessin edetessä opiskelijat huomasivat tarvitsevansa olettamaansa enemmän myös vertaistukea, joten heidän toiveestaan pilottiin rakennetiin lisää ryhmän tukea: opiskelijat jaettiin pienryhmiin sen mukaan, missä vaiheessa he ovat työssään menossa, ja lukujärjestykseen varattiin aikoja ja paikkoja itsenäistä pienryhmätyöskentelyä varten.

Muutamalla opiskelijalla opinnäytetyö on valmistumassa jo jouluksi 2019 eli vuoden verran ennen tutkinnon tavoiteaikaa; muutamalla työ on vielä aloittamatta; tavoiteaikataulu useimmilla on saada opinnäytetyö valmiiksi kevätlukukaudella 2020.

BBA-tutkinto-ohjelman Thesis Pilot –opinnäytetyön ryhmäohjaus noudattelee pitkälti myynnin ja markkinoinnin Opparikiri-ryhmäohjauksen toteutusta: kohderyhmänä ovat kolmannen vuoden opiskelijat, lähitapaamisia lukujärjestyksessä on kolme tuntia viikossa, ja ohjaajia on ollut kaksi. Ryhmäohjauksen aluksi osanotto oli aktiivista, sillä kaksikymmentä opiskelijaa kahdestakymmenestäviidestä oli mukana. Aiheen löytymisen jälkeen osallistuminen lähitapaamisiin on ollut vähäisempää, noin puolet opiskelijoista on ollut niissä paikalla. Valtaosa aktiivisista kuitenkin etenee työssään. Ohjaajakokemus on, että ryhmäohjaus on ollut hyvä kaikille opiskelijoille, sillä he eivät tunne jäävänsä yksin työnsä kanssa, ja he vaikuttavat kokevan vähemmän stressiä kuin yksin puurtajat. Myös selkeä aikataulutus on ollut hyödyllistä kaikille. Ohjaajien mielestä ryhmäohjaukseen osallistuneiden tuotokset, esimerkiksi työsuunnitelmat, ovat keskimäärin selkeämpiä ja fokusoidumpia kuin niiden opiskelijoiden, jotka eivät ole pystyneet osallistumaan ryhmäohjaukseen. Erityistä hyötyä ryhmäohjauksesta on ollut niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat enemmän tukea tai jotka olivat erityisen epävarmoja työnsä suhteen.

Opinnäytepilottien ohjaajien kokemia haasteita ja ajatuksia opinnäyteprosessin jatkokehittämisestä

Useimpien pilottiohjaajien puheessa nousee esille toteamus, että mikäli opiskelijalla on ollut opintopolkunsa aikana runsaasti opintojen etenemiseen liittyviä haasteita, ryhmäohjauksen tarjoama lisätukikaan ei välttämättä riitä aikataulussa hyvin pysymiseen. Samoin todettiin, että monella hyvin tavoitteellisella opiskelijalla on edelleen liian korkea arvosanatavoite, vaikka ryhmäohjaus ja vertaisryhmän parissa työskentely on varmasti helpottanut heidänkin paineitaan ja tuonut realistisempaa näkemystä opinnäytetyöskentelyyn.

Opinnäytetyöpilottien tässä vaiheessa ohjaajilla on monenlaisia ajatuksia ja toiveita ryhmäohjauksen järjestämisestä jatkossa. Ryhmäohjauksen rytmitys pohdituttaa: Opinnäytteen konkreetti näkyminen lukujärjestyksessä ryhdittää monen opiskelijan työskentelyä, mutta missä määrin työskentelyä on hyvä kiinnittää lukujärjestyksiin; onko opinnäytetyö jatkossakin opintojaksomainen vai tarveperusteisempi; onko lähityöskentelyyn osallistuminen pakollista; mikä olisi paras ajankohta; tarvitaanko myös opetussuunnitelman tarkastelua uusin silmin? Tarvitaanko kirjoittamistunteja, vai olisivatko teemoitetut ONT-pajatunnit parempi ratkaisu? Millaisin väliajoin kokoontuminen on tehokkainta – olisiko hyvä, että aluksi olisi lähitapaamisia useamminkin, ja työskentelyn edettyä harvemmin?

Myös opetussuunnitelman rakenteeseen liittyviä ajatuksia on noussut esiin: olisi ihanteellista luoda sellainen kokonaisuus, jossa tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakso ei olisi nykyiseen tapaan erillinen, vaan opinnäytetyöskentelyyn tiiviisti integroitunut. Ohjaajat ovat myös esittäneet toiveita erilaisista aihetietokannoista ja teemoittaisista lähdekirjallisuuskoonneista.

Jo opinnäytetyöpilottien tässä vaiheessa vaikuttaa selvästi siltä, että ohjaajien kokemukset ryhmäohjauksesta ovat hyviä – jopa niin, ettei entisenlaiseen ohjauksen enää toivota palattavan. Vaikka jokaisella opinnäytteellä edelleenkin on nimetty ohjaaja, on ilmeistä, että ryhmäohjaustilanteissa opiskelijat uskaltavat kysellä vapaammin ja pystyvät tuulettamaan tuntemuksiaan, mikä taas vapauttaa ja rentouttaa työskentelyä oman työn parissa. Vaikuttaakin siltä, että Savonian liiketalouden alan opinnäyteprosessiin tulee pilottien myötä ryhmäohjaukseen liittyviä muutoksia, joiden avulla opiskelijan uratulevaisuuden rakentamista voidaan tukea aiempaa enemmän ja opiskelijoiden siirtyminen työmarkkinoille on sujuvampaa, kun taskussa on opinnäytetyötä myöten valmis tutkinto.

 

Tarja Joona, opinto-ohjaaja, ja
Pirjo Venhovaara, koordinoiva opinto-ohjaaja,
Savonia-ammattikorkeakoulu