Uraohjauksen helmiä – juurtuneet käytännöt kehittämistyön tuloksena

Vähän reilut kaksi vuotta on takana uraohjauksen ja oppilaitosten yhteistyön kehittämistä. Uraohjaus2020-hanke (ESR-rahoitus) starttasi 1.3.2018 ja päättyi 31.5.2020. Savonia ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa on ollut mukana toimijoina Ylä-Savon ammattiopisto sekä Savon ammattiopisto. Hankkeessa on lisätty sekä ohjaushenkilöstön että opiskelijoiden työelämätietoisuutta ja -osaamista ja näin selkeytetty opiskelijoiden jatko-opintojen tai työelämään siirtymistä ja sen suunnittelua. Hankkeen toimenpiteillä on vahvistettu alueen oppilaitosten roolia opiskelijoiden uraohjauksessa, työllistymisen tukemisessa ja työllistämistoiminnassa, yhteistyössä markkinoilla toimivien asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.

Mitä kaikkea hankkeesta on jo nyt jäämässä oppilaitosten arkeen?

Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen toiminta-aikana pilotoitiin erilaisia malleja, joilla tuetaan opiskelijoiden urasuunnittelua ja henkilöstön uraohjausosaamista. Seuraavassa on koottu  muutamia helmiä näistä kokeiluista, jotka ovat jo juurtuneet oppilaitosten arkeen.

Jokaisessa hanketoimijaoppilaitoksessa laadittiin palvelukartat kuvaamaan oppilaitosten ohjauspalveluja opintopolun eri vaiheissa. Palvelukartat palvelevat niin opiskelemaan hakeutuvia, opiskelijoita, henkilöstöä kuin verkostojen ja työelämän yhteistyökumppaneita.

Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksessa pilotoitiin uutta ryhmänohjausmallia, Opparikiriä, tutkinnon loppuunsaattamiseksi. Kokeilulla saatiin opinnäytetyöskentelyyn tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä. Ryhmäohjaus ja teematunnit työskentelyn alkuvaiheessa koettiin tärkeiksi. Opiskelijat saivat vahvistusta ja tukea stressaavan suorituksen alkuvaiheessa sekä ohjaajilta että opiskelukavereilta. Työllistymisen tueksi Savonia ammattikorkeakoulussa laadittiin opiskelijoiden käyttöön Työelämään-aineisto. Aineisto on tuotettu sekä suomen että englannin kielellä ja palvelee näin eri taustaisia opiskelijoita. Opiskelijoiden ja työelämän kohtaamiseen kehittämistyössä rakennettiin UraPopUp-konsepti. Mallissa työnantajat ja henkilöstöpalveluyritykset voivat varata Savonian kampuksilta UraPopUp-esittelypisteen, jossa ne pääsevät kohtamaan Savonian opiskelijoita ja esittelemään toimintaansa.

Ylä-Savon ammattiopistossa työelämään siirtymistä ja opiskelijoiden sekä työnantajien kohtaamisia on kehitetty monin tavoin. Amiksesta työelämään!- oppitunneilla tarjotaan valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille tukea työpaikan hakemiseen ja jatkosuunnitelmien laatimiseen. Opintojen aikana toteutettavat Työelämätreffit suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja työemän kanssa. Opiskelijoille järjestetään aktivointityöpajoja, joissa johdatellaan aiheeseen ja valmistaudutaan työnantajien kohtaamiseen mm. päivittämällä työnhaun asiakirjat. Lisäksi aktivointityöpajoilla valmistellaan verkostoitumistapaaminen, jonne opiskelijat kutsuvat työelämänedustajia. Verkostoitumistapaamisessa opiskelijat ja työnantajat kohtaavat toisensa ja opiskelijat voivat kysyä työelämässä oppimiseen tai kesätyöhön työpaikkoja. Amiksesta työelämään! –konsepti ja Työelämätreffit on viety Ylä-Savon ammattiopiston opintotarjottimelle. Näin ne ovat tarjolla ja valittavissa osaksi jokaisen opiskelijan opintoja.

Savon ammattiopistossa pilotoitiin opintoihin hakeutumisen nivelvaiheeseen promotiimia, jossa opiskelijat saivat koulutuksen niin vertaisohjaajana toimimiseen kuin markkinointityöhön. Promotiimiin osallistumalla opiskelijat hankkivat osaamista yhteisten tutkinnon osien opintoihin. Kokeilu oli niin kannustava, että malli on jo laajennettu Sakky-tutor toiminnaksi koko kuntayhtymään. Ensimmäiset jo koulutukseen ilmoittautuneet yli 50 tutoria päästään kouluttamaan syksyllä 2020, jos/kun pandemia tilanne sen sallii.
Opiskelijoiden työllistyvyyden taitojen vahvistamiseksi ja osaamisen esittämisen tueksi Savon ammattiopistossa on luotu Uraklubi-malli ja linjattu sähköisen portfolion käyttöönotosta. Uraklubi vuosikellot on laadittu yksiköittäin toteutettaviksi ja niiden avulla voidaan ennakoida, suunnitella ja toteuttaa ohjausta mm. työnhauntaitojen vahvistamiseksi, työnantajien ja henkilöstöpalveluyritysten kontaktoimiseksi sekä jatko-opintoihin tutustumiseksi. Sähköisen portfolion avulla opiskelija voi esittää osaamistaan sekä osaamisensa kehittymistä työelämässä oppimisen työpaikoille kuin valmistuttuaan työnantajille. Sähköinen portfolio palvelee myös ETS-opiskelijoita sekä maahanmuuttajia, sillä osaamisesta voi kertoa sanojen lisäksi myös kuvin.

Oppilaitosten yhteistyönä on kehitetty Vika on eka!- malli, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijat opiskelevat kolmantena opiskeluvuotenaan avoimessa ammattikorkeakoulussa ensimmäisen vuoden korkeakouluopintoja. Mallilla yksinkertaistetaan ja edistetään siirtymistä koulutusasteelta toiselle hyödyntämällä avoimen amk:n vuoden mittaisia (60 op) polkuopintoja. Korkeakoulussa suoritettujen opintojen osaaminen tunnustetaan perustutkintoon, jolloin opiskelijan ammatillisen perustutkinto valmistuu ja hän on samalla suorittanut jo ensimmäisen vuoden opinnot ammattikorkeakoulussa.

Kehitettyjen mallien ja materiaalien vaikutuksia?

Olemme saaneet hankkeen aikana kehitettyä paljon arjen käytäntöjä. Uskomme, että kehittämistyö sinällään tuo lisäsävyjä ja keskustelua oppilaitoksen arkeen, mikä on hyväksi. Opiskelijat saavat lisäksi välineitä omaan urasuunnitteluunsa. He saavat ohjausta uraohjausosaavalta henkilöstöltä, joka pystyy huomioimaan opiskelijan polun eri vaiheet. Hankkeen henkilöstölle mahdollistamat koulutukset lisäävät osaamispääomaa paitsi yksittäisen henkilön, myös organisaation näkökulmasta. Yhteistyötä tekemällä verkostoituminen ja palvelukyky ovat lisääntyneet sekä oppilaitosten tunnettuus kasvanut. Pohjois-Savon alueelle on jatkossakin tarjolla osaavaa työvoimaa. Hankkeessa kehitetyt ”helmet” jäävät nyt elämään oppilaitoksiin ja ovat malleina käytettävissä sekä edelleen kehitettävissä kullekin organisaatiolle sopivaksi.

Ruutulipulla

On aika lausua kiitokset kehittämismatkastamme hankkeen rahoittajalle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kiitos, että kehittämistyö on ollut mahdollista. Kiitos hankkeen ohjausryhmälle ansiokkaasta ohjauksesta ja tärkeistä neuvoista matkan varrella. Kiitokset oppilaitosten ohjaushenkilöstölle, työelämän yhteistyökumppaneille, henkilöstöpalveluyrityksille sekä opiskelijoille. Lopuksi kiitos hanketoimijoille hedelmällisestä yhteiskehittämisestä.

teksti: Turpeinen Sari Savonia-amk, Jalkala Marjo Sakky ja Turpeinen Riitta Ysao

Amiskasta työelämään! -oppitunnit YSAO:lla

Kirjoittaja Riitta Turpeinen

Uraohjaus 2020 –hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin Amiskasta työelämään –oppitunteja. Amiskasta työelämään oli alkuperäiseltä nimiehdotukseltaan rekryklubi. Perusajatuksena näillä oppitunneilla oli tarjota valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille tukea työpaikan hakemiseen ja jatkosuunnitelmien laatimiseen. Rekryklubin nimestä luovuttiin mallin kehittelyn yhteydessä ja nimeksi valikoitui Amiskasta työelämään! –oppitunnit. Näiden oppituntien sisällön toteuttamisesta vastaavat YSAO:lla opinto-ohjaajat ja se on tarkoitettu erityisesti opintojensa päättövaiheessa olevien opiskelijoiden uraohjauksen työvälineeksi.

Amiskasta työelämään! –oppitunteja pilotoitiin YSAO:n eri kampuksilla hankkeen aikana. Markkinointityössä oppilaitoksen sisällä oli haasteita, koska alkuvaiheessa opiskelijoita ei ilmoitettu Amiskasta työelämään! –tunneille mukaan. Ihan hankkeen loppuvaiheessa siirryttiin etätyöskentelyyn, joten sisältö piti suunnitella kokonaan uudella tavalla.

Oppituntien sisällöt koostuivat jatko-opintomahdollisuuksista tiedottamisesta, työnhakuun liittyvistä vinkeistä ja ohjauksesta sekä oman osaamisen markkinoinnin mahdollisuuksista. Amiskasta työelämään! –oppitunneilla oli tarkoituksena työstää tai päivittää työnhaun asiakirjoja ohjatusti pienryhmässä sekä saada rohkaisua ja vinkkejä siihen, että mistä ja miten omaa jatkopolkua voi lähteä suunnittelemaan, jos suunta ei vielä ollut varmistunut. Oppitunneille pyydettiin mukaan kumppaneita HR-yrityksistä ja työllisyyshankkeista. Keskeisimpänä kumppanina oli YTYÄ – Ylä-Savossa on työtä –hanke.

Etäyhteyksillä toteutetuilla oppitunneilla sisältö muodostui noin 1,5 tunnin mittaiseksi tietopaketiksi, jonka jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus varata yksilöohjausaikoja työnhaun asiakirjojen päivittämiseen tai muuhun henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Amiskasta työelämään! –oppitunnit saatiin työstettyä konseptiksi, joka sijoitettiin opintotarjottimelle ja sitä on tarjolla säännöllisesti kaikilla YSAO:n isoimmilla kampuksilla ja sovitusti myös pienemmillä kampuksilla. Opintotarjottimelta paketin voi nostaa kenen tahansa opiskelijan työjärjestykseen tarpeen mukaan. Oppituntipaketti on tällä hetkellä ollut kolmen tunnin mittainen silloin, kun ajatuksena on ollut toteuttaa se lähiopetuksena.

Markkinointia palvelun osalta tarvitaan vielä lisää, sillä ihan kaikki vastuuohjaajat ja opiskelijat eivät ole vielä oivaltaneet, mistä konseptissa on kysymys. Vaikka paketti on tarkoitettu pääasiassa valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden uraohjauksen työvälineeksi, on se tarjolla myös sellaisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea esim. kesätyöpaikkojen hakemisessa tai työelämäjakson työpaikan kontaktoimisessa.

Hankkeen päättymisen jälkeen malli jää YSAO:lle elämään, mutta sen jatkokehittämistä on mietitty. Pohdinnassa on, että jatkossa opinto-ohjaajat organisoivat Amiksesta työelämään! yhden tunnin mittaisen luentopaketin jokaiselle valmistuvalle ja toisen vuoden opiskelijoille ammatinopettajan kanssa yhdessä. Jokaisen opiskelijan pitäisi luentopaketin päätteeksi esittää opinto-ohjaajalle ja ammatinopettajalle oma cv:nsä. Jos sitä ei ole, varataan aika cv:n tekemiseen. Samalla oppituntien yhteydessä päivitettäisiin opiskelijan urasuunnitelma. Nähtäväksi jää mihin suuntaan hankkeen aikana pilotoitu konsepti jatkossa kehittyy.

 

Opinnäytetyö napakasti haltuun – ryhmäohjauskokeilun tuloksia ja uusia käytäntöjä

Opiskelijan työllistyvyyden ja tulevan työuran kannalta tutkinnon loppuunsaattaminen on keskeistä. Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden alan opinnäytetyöprosessiin haettiin uutta jämäkkyyttä Uraohjaus2020-hankkeen kirittämänä. Opinnäytetyöskentely oli liiketalouden alalla muodostunut melkoiseksi pullonkaulaksi, joka hidasti tutkinnon loppuunsaattamista. Opiskelija oli mahdollisesti jo siirtynyt työelämään, eikä opinnäytetyön tekeminen kokopäiväisen palkkatyön rinnalla onnistunut pahimmassa tapauksessa lainkaan.

Lukuvuonna 2019 – 2020 toteutettujen opinnäytetyön ryhmäohjauskokeilujen jälkeen saatoimme todeta, että uudistettu toimintatapa on edistänyt huomattavasti opiskelijoiden opintojen loppuunsaattamista tutkinnon tavoiteaikataulussa. Sekä opiskelijakyselyn vastaukset, kokeiluja vetäneiden opettajien kokemukset että saatavilla oleva tilastotieto antavat tästä selkeitä viitteitä. Kokeilut näyttävät tuoneen opinnäytetyöskentelyyn tukea ja ryhtiä. Opiskelijoille tehdyn palautekyselyn perusteella pilottien anti voidaan kiteyttää kolmeen teemaan:

  1. Pilotit toivat opinnäytetyöskentelyyn tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä.
  2. Ryhmäohjaus ja teematunnit koettiin toimiviksi varsinkin työskentelyn alkuvaiheessa.
  3. Opiskelijat saivat uskonvahvistusta ja henkistä tukea stressaavan suorituksen alkuvaiheessa sekä ohjaajilta että opiskelukavereilta.

Eräs opiskelijakyselyyn vastannut kuvasi pilotin myönteistä vaikutusta omaan työskentelyynsä tyhjentävästi: ”En olisi vieläkään edes aloittanut opparia ilman tätä pilottia.”

Lue lisää pilottien tuloksista ja uusista käytännöistä

Uraohjauksen palvelumallista kohti uraohjauksen palvelukarttaa

Kirjoittajat: Pirjo Venhovaara, Tarja Joona, Marjo Jalkala, Arja Pehkonen, Terttu Kortelainen ja Riitta Turpeinen

Uraohjaus2020 –hankkeen yhtenä tavoitteena oli uraohjauspalvelumallin luominen Pohjois-Savoon. Hanketoimijat totesivat jo alkuvaiheessa, että yhteisen uraohjauspalvelumallin luominen on haasteellista, eikä palvelumallia saada muovattua siten, että se kattaisi koko Pohjois-Savon alueen palvelut.  Hankkeessa lähdettiin rajamaan mallia koskemaan hankkeessa mukana olevia organisaatioita eli Savonia-ammattikorkeakoulua, Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon ammattiopistoa.  Organisaatioiden toimintaa määrittävät säädökset eroavat toisistaan paljon ja siten toimintatavatkin ovat erilaisia.  Tästä syystä päädyimme suunnittelemaan yhteistä palvelukarttaa palvelumallin sijaan. Jotta palvelukarttatyöskentely pääsi käyntiin, oli tarpeellista tunnistaa nämä eroavaisuudet sekä etsiä yhteneväisyyksiä.

Kun palvelukarttaa lähdettiin pohtimaan, kartoitettiin nivelvaiheisiin liittyvät palvelut. Koska hanketoimijat ovat koulutusorganisaatioita, näkökulmaksi valikoitui opiskelijan näkökulma. Nivelvaiheita pohdittiin sekä oppilaitokseen tulonivelen että oppilaitoksesta lähtönivelen kautta. Nivelvaiheet kuvattiin kolmessa kohdassa.

Ensimmäinen nivel on ammatilliseen koulutukseen tulonivel. Peruskoulusta, työelämästä ja toisen asteen opinnoista voi siirtyä ammatillisiin opintoihin. Ennen ammatilliseen oppilaitokseen siirtymistä uraohjausta on ollut esimerkiksi aiempien opintojen tai työpaikan kautta. Peruskoulun opinto-ohjauksessa ja TET-jaksojen aikana muodostuneilla kokemuksilla on uraohjauksen näkökulmasta merkitystä silloin, kun siirrytään peruskoulusta eteenpäin.

Seuraava nivelvaihe on toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tai muihin jatko-opintoihin sekä työelämään tai yrittäjyyteen. Uraohjaus2020 –hankkeessa tarkasteltiin jatko-opintojen osalta erityisesti ammattikorkeakouluun siirtymistä, mutta myös työelämään siirtymisen mallit ovat tärkeitä siirtymiä. Kolmas tarkastelussa oleva nivelvaihe on ammattikorkeakoulusta jatko-opintoihin, työelämään tai yrittäjäksi siirtyminen.

Uraohjauksen nivelvaiheet
Kuvio 1: Uraohjauksen nivelvaiheet

Uraohjaukseen liittyviä palveluita jäsennettiin vielä tiivistetyllä kuvauksella toisen asteen ja ammattikorkeakoulun uraohjauspalveluista. Uraohjauspalveluita toteutetaan ennen opintoja, opintojen aikana ja opintojen päättövaiheessa.

Ennen opintoja tapahtuvassa uraohjauksessa toimijoina ovat ammatillisessa oppilaitoksessa ohjaus- ja neuvontapalveluja toteuttava henkilöstö, ja se sisältää mm. erilaisia infoja, henkilökohtaisia ohjauskeskusteluita, vierailuja ja verkostoyhteistyötä. Ennen opintoja tapahtuvan uraohjauksen tavoitteena on tarjota hakeutujalle ajankohtaista ja paikkansapitävää tietoa koulutusvaihtoehdoista.

Opintojen aikana ammatillisella toisella asteella uraohjausta toteutetaan erilaisissa oppimisympäristöissä monenlaisilla menetelmillä opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissunnitelman mukaisesti. Opiskelijan urasuunnittelu on koko opintojen ajan kestävä prosessi, eikä sijoitu vain opintojen loppuvaiheeseen. Toimijoina opintojen aikaisessa uraohjauksessa ovat oppilaitoksen henkilöstön lisäksi myös työelämän edustajat.  Ammatillisen toisen asteen opintojen päättövaiheen uraohjauksessa korostuvat oppilaitoksen henkilöstön tarjoaman uraohjauksen lisäksi työelämän, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten ja verkostojen (mm. henkilöstöpalveluyritysten) merkitys, kun opintojen päättymisen jälkeistä uraa suunnitellaan.

Toisen asteen uraohjauspalvelut
Kuvio 2: Ammatillisen toisen asteen uraohjauspalvelut hakijalle ja opiskelijalle

Ammattikorkeakoulussa ennen opintoja toteutettava uraohjaus on paitsi hakijapalveluiden toteuttamaa tiedottamista ja ohjausta, myös monipuolista koulutusten ja uravaihtoehtojen esittelyä mm. tapahtumien ja messujen avulla. Ammattikorkeakoulun uraohjauksessa ennen opintoja korostuu verkostoyhteistyö toisen asteen oppilaitosten ja TE-palveluiden sekä kuntien ja kaupunkien työllisyyspalveluiden kanssa. Opintojen aikainen uraohjaus on ammattikorkeakoulussa sekä sähköisillä alustoilla tehtävää itsenäistä uravalmiuksien kehittämistä että verkostoyhteistyötä. Uraohjausta toteutetaan myös ryhmä- ja yksilöohjauksena.

Opintoihin integroitu opinto- ja uraohjaus on Savonia-ammattikorkeakoulussa tärkeä opintojen päättövaiheen uraohjauksen muoto. Opiskelijoiden urasuunnittelua toteutetaan oppilaitoksen oman henkilöstön lisäksi yhteistyössä verkostotoimijoiden mm. henkilöstöpalveluyritysten kanssa.

Savonia-ammattikorkeakoulussa opinto- ja uraohjaus toteutuvat opintojaksoihin integroituneina. Opiskelijoiden uraohjausta ovat toteuttamassa paitsi oppilaitoksen oma henkilöstö, myös sovitut verkostotoimijat, mm. henkilöstöpalveluyritykset.

Savonian uraohjauspalvelut
Kuvio 3: Savonia ammattikorkeakoulun uraohjauspalvelut hakijalle ja opiskelijalle

Uraohjauspalvelujen palvelukartta päätettiin toteuttaa ThingLink-sovelluksella. Työstäminen alkoi yhteisten käsitteiden määrittelemisellä. Useamman keskustelukerran aikana uraohjauspalvelut  kiteytyivät kymmenen alaotsikon alle (kts. Kuviot 4, 5 ja 6). Savon ammattiopiston ja Ylä-Savon ammattiopiston kartoissa on samat käsitteet. Savonia-ammattikorkeakoulun käsitteissä on pientä eroa, koska joiltakin osin erilaiset asiat painottuvat ammattikorkeakoulun uraohjauksessa verrattuna ammatillisen koulutuksen palveluihin.

Päädyimme ratkaisuun, jossa kaikki hankkeen toimijat toteuttavat Uraohjauksen palvelukartan omilla visuaalisilla ilmeillään. Vaikka visuaalinen ilme on toimijoiden kartoissa erilainen, käsitteet ovat yhteneväisiä. Jokainen hanketoimija työstää palvelukarttaan kuvauksen organisaationsa tarjoamista uraohjauspalveluista kuvauksen ja tekee linkitykset omille nettisivuilleen.

Savon ammattiopisto palvelukartta
Kuvio 4: Savon ammattiopiston Uraohjauspalvelut – palvelukartta
YSAO palvelukartta
Kuvio 5: Ylä-Savon ammattiopiston Uraohjauspalvelut -palvelukartta
Savonia palvelukartta
Kuvio 6: Savonia ammattikorkeakoulun Uraohjauspalvelut – palvelukartta

Jokainen hanketoimija sijoittaa Uraohjauspalvelut – palvelukartan organisaationsa nettisivuille. Palvelukartan avulla pyrimme helpottamaan opiskelijoiden tiedonsaantia uraohjauksen eri vaiheissa. Samalla palvelukartta auttaa verkostotoimijoita oppilaitosten uraohjauspalvelujen jäsentämisessä. Ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun siirtyvät opiskelijat ovat tutustuneet palvelukarttaan jo ammatillisten opintojensa aikana, joten ammattikorkeakoulun uraohjauksen palvelukartta on heille jo entuudestaan tuttu ja helpottanee tiedonhakua nivelvaiheessa.

 

”Vika on eka” – vuosi vähemmän opintoja ja nopeammin työelämään!

Marjo Jalkala Savon ammattiopisto, Riitta Turpeinen Ylä-Savon ammattiopisto ja Pirjo Venhovaara Savonia-ammattikorkeakoulu. Uraohjaus2020-hanke.

Jatkoväyläopinnoilla ja -ohjauksella tarkoitetaan ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun välisiä, siirtymävaihetta tukevia opintoja ja ohjausta. Opinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joita ammatillisen toisen asteen opiskelijat suorittavat. Uraohjaus2020-hankkeen yhtenä tarkastelukohteena on ollut ammattikorkeakouluun johtava nivelvaihe, eli siirtyminen koulutusasteelta toiselle ja edelleen työelämään. Alta löytyvä artikkeli esittelee hankkeessa luodun jatkoväylämahdollisuuden, joka on nimetty Vika on eka –toimintamalliksi. Mallin tavoitteena on yksinkertaistaa ja edistää siirtymistä koulutusasteelta toiselle hyödyntämällä avoimen amk:n vuoden mittaisia (60 op) polkuopintoja.

Lue lisää Vika on eka -toimintamallista

 

 

Opiskelijan ammatillinen profiili somessa, LinkedIn

LinkedIn on tämän hetken ykkösväline ammatillisessa verkostoitumisessa ja foorumi oman osaamisen esittämiselle. Nuori opiskelija saattaa olla sitä mieltä, ettei hänellä ole vielä profiilinsa mitään kunnollista esitettävää, mutta opiskelija tai vastavalmistunut voi esittää vaikkapa opiskelun yhteydessä tekemiään projekteja ja erilaisia kokeiluja. Haasta siis opiskelijasi kokeilemaan siipiään – kun hyvin käy, epävarmuus alkaakin pala palalta muuttua itsevarmuudeksi.

Uraohjaus2020-hanke tuotti opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön videon, jonka avulla opiskelijan on mahdollista luoda oma LinkedIn-profiilinsa vaihe vaiheelta. Video löytyy Savonian YouTube –kanavalta.

Toisessa videossa kuullaan amk-opiskelijan kokoemuksia LinkedIn -profiilin laatimisesta. Myös tämä video löytyy Savonian YouTube-kanavalta.

Raameja uraohjauksen kokonaisuuteen

Uraohjaus2020-hankkeessa on kehitetty hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten uraohjaustyötätekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä ohjauksellisen työotetta. Lisäämällä ohjaushenkilöstön osaamista ja työelämätietoisuutta tarjotaan uraohjausta opiskelijan urasuunnittelun tueksi. Savon ammattiopistossa Uraohjaus2020-hankkeen henkilöstökoulutukset kohdennettiin erityisesti kolmelle eri ammattiryhmälle. Hankkeen aikana koulutuksia tarjottiin ammatinohjaajille, työelämätaitojen opettajille sekä opinto-ohjaajille. Palaute koulutuksista on luettavissa  täältä.

Homma hukassa? – tukea työnhakuun ja verkostoitumiseen

Savon ammattiopistolla järjestettiin opiskelijoille työnhakuun sparraava Homma hukassa? –työelämämessut maaliskuun puolivälissä. Tapahtumaan osallistui alueen henkilöstöpalveluyrityksiä, Kuopion kaupungin työllisyyspalvelut,  ammattiosaajan työkykypassi,  opiskelijakuntatoiminnan, NY-toiminnan ja koulutus- sekä oppisopimusten esittely. Tapahtumaan mahtui monia kohtaamisia, verkostoitumista ja käytännön neuvoja työnhakuun.

”Täältä  voisi löytää kesätyöpaikan” totesi tapahtumaan osallistunut opiskelija. Kesätöiden osalta moni nuori on vielä samassa tilanteessa – hakemuksia on lähetetty liuta ja vastauksia odotellaan malttamattomana. Homma hukassa?-messuilla pääsi tutustumaan henkilöstöpalveluyritysten tarjontaan, sai osallistua kilpailuihin sekä pääsi ennen kaikkea hakemaan työtä ja jättämään yhteystietonsa myöhempää yhteydenottoa varten. Oma-aloitteisuus, oma persoona ja osaamisesta kertominen ovat monille luontevampaa tuoda ilmi vahvuutensa työnhakijana kuin kirjoittamalla hakemuskirjeen. Useat yritykset palkkaavat nyt kausi- ja kesätyöntekijöitä, mikä on loistava tilaisuus opiskelijalle. ”Sain hyödyllisiä vinkkejä ja yhteystietoja. Tuntuu, että en ole nyt ihan hukassa!” kommentoi eräs tapahtumaan osallistunut ensimmäisen vuoden opiskeija, jolla tavoitteena oli löytää osa-aikatyötä opintojensa oheen.

Tapahtumassa kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia työnhaun valmiuksista myös posterikyselyn muodossa. Seinälle isoon julisteeseen merkatut vastaukset toimivat opettajille suuntaa-antavana tietona opiskelijoiden kokemuksista työnhakutaitojensa suhteen. Pääsääntöisesti opiskelijoiden valmiudet työnhakuun ovat hyvät, lisäohjausta toivottiin ajantasaisten työnhaun asiakirjojen laatimiseen sekä siihen, kuinka markkinoida omaa osaamista työnantajille.

Löytyikö Homma hukassa?-messuilta tukea asiakirjojen tekoon? Mitä ansioluetteloon kannattaa sisällyttää?
Kuopion työllisyyspalveluiden ständillä oli valmistauduttu näihin kysymyksiin. Pöydällä oli malliesimerkki hyvästä ansioluettelopohjasta ja ohjeistusta oman ansioluettelon luomiseen. Kuopion kaupunki haluaa tukea opiskelijoita ja vastavalmistuneita työnhakuprosessissa parhaansa mukaan esimerkiksi Nuorten työpolku -hankkeen kautta. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on yksinkertaisen työelämäpolutuksen palvelumallin luominen ja uudenlaisen järjestelmäratkaisun luominen nuorten ja HR-yritysten yhteistyön luomiseksi. Lisäksi kolmivuotisessa hankkeessa 650 nuorta saa yksilöllisen omavalmentajan tukea työnhaun kysymyksiin.

Ansioluetteloa on hyvä päivittää aina työelämässä oppimisen jälkeen, ettei tärkeää tietoa unohda laittaa ylös. Työelämässä oppiminen paitsi vahvistaa ammatillista osaamista, tarjoaa se myös paljon yleisiä työelämän pelisääntöjä haltuun otettavaksi. Nuori opiskelija, jolla ei ole vielä kertynyt työkokemusta, voi tuoda esiin opinnoissaan, vapaa-ajallaan ja harrastusten parissa kerryttämiään tietoja ja työelämävalmiuksia. Ansioluettelon tueksi Savon ammattiopiston opiskelijoita ohjataan sähköisen portfolion laatimiseen, johon opiskelija koko opintojensa ajan dokumentoi osaamistaan.

Savon ammattiopistossa opiskelijat voivat suorittaa ammattiosaajan työkykypassin, joka viestii työnantajalle hyvinvointi- ja terveysosaamisesta. Työkykypassin suorittanut opiskelija omaa tietotaidon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpidosta. Omaan terveyteen ja jaksamiseen panostaminen jo opiskeluaikana turvaa jaksamisen arjen lisäksi työelämässä.

Tapahtumassa oli lisäksi Business Center Pohjois-Savo esittelemässä NY-toimintaa opiskelijoille. Business Center konsultoi ja sparraa mielellään opiskelijoita yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvissä seikoissa, eikä heidän pakeilleen tarvitse mennä täysin valmiin suunnitelman kera. Alkuun riittää oivallinen idea yritystoiminnasta, jota päästään yhdessä ideoimaan eteenpäin. NY-toiminnassa opiskelija voi osallistua esimerkiksi vuosi yrittäjänä ohjelmaan, jossa hän pääsee ohjatusti toimimaan yrittäjänä syventäen samalla työelämäosaamistaan.

”Tämä on ollut hyvä päivä. Paljon hyviä kohtaamisia opiskelijoiden kanssa. Pidämme tärkeänä, että yrityksemme jää opiskelijoille mieleen. Se madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä myöhemminkin , ellei työnhaku ole nyt ajankohtaista”, kommentoi henkilöstöpalveluyrityksen edustaja.

Päivän päätteeksi saatettiin todeta, että nyt on homma hanskassa!

teksi: Ira Timonen, sosiaalipsykologian opiskelija ja Marjo Jalkala Savon ammattiopisto

kuvat: Katri Bäck, Savon ammattiopisto

Experimenting ePortfolios in Career Guidance in Savonia Engineering

Electronic portfolios (ePortfolio) have successfully been used for years in career guidance in Savonia Business. The project URAOHJAUS 2020 encouraged us to experiment the use of ePortfolios also in Savonia Engineering. The 1st year students of Mechanical Engineering (a degree programme conducted in English) was selected as a pilot group in Autumn 2019.

Fig.1. Maisha, a Mechanical Engineering student from Bangladesh, was one of the first students to create her ePortfolio.

The goal is that each student in the group documents the development of his/her professional skills during the degree studies in one particular social media environment. In this way, the student will automatically create a personal information package of his/her own professional competence, which can be shared easily, just by sending a link, when applying for work during the studies and after graduation. At the same time, a handy tool for monitoring professional development is created. It easily allows all the career counselling staff involved to see the student’s development during the studies.
The experimenting phase will also give ideas how to include the use of ePortfolios into the curriculum and its courses in a realistic and motivating way, supporting or even replacing the traditional reporting methods.
During autumn 2019, the Mechanical Engineering students chose the social media platform they wanted to use for their own ePortfolio. Most of the students ended up making their ePortfolio on the Savonia WordPress blog platform. The structure of the ePortfolio was built together, during the lessons, to make it as easy as possible. Creating one’s own ePortfolio platform and adding the first draft of a CV there were the compulsory learning tasks included in the course called Engineering English.

Fig.2. The ePortfolio structure was made to reflect the curriculum structure.

Currently, during Spring 2020, CVs are being drafted further in the optional course called Industry and Networking. In addition, when the students will finish their orientation project course in May, they will add a description of its final results as well as the professional skills they have gained during the project on their ePortfolios.
During the 2nd-4th study year, the professional development gained during internship periods (Practical Training 1-3) will be reported on the ePortfolios. Also, the learning during all the project courses included in the curriculum will be documented there. These projects include RD Project, Industrial Management Project 1, and Industrial Management Project 2.
It is up to the student’s own interest to develop the contents and visuality of his/her ePortfolio further, to make it even more personal. Built-in platform themes, for example, are an easy and fast way to create the visuality of an ePortfolio.
After the first months of experimenting, it seems that the ePortfolio is an easy and effective tool to make students’ skills and learning visible. It especially helps the students themselves to see and understand the steps of their own professional development, because all the documentation can be viewed in one place. The documentation is easily accessible and presentable, and so it can be used as an visualisation of one’s skills and competences e.g. during a job interview.

Text and photos: Irene Hyrkstedt

Työnantajien ja opiskelijoiden kohtaamista ja verkostojen rakentamista – työnantajapäivä Toivalan kampuksella

Toivalan toimipiste täyttyy kuhinasta, kun liikuntasalissa valmistautuvat työnantajat odottavat oppilaita tapahtumaan. Puutarha-alan, ympäristöalan rakennusalan, talotekniikan, pintakäsittelyn ja metsäalan opiskelijat saivat jokainen kaksi tuntia aikaa tutustua heidän osaamisestaan kiinnostuneisiin yrityksiin päivän aikana. Tapahtumassa oli lisäksi monialaisesti operoivia henkilöstöpalvelualan yrityksiä kertomassa mahdollisuuksista kesätöiden ja vuokratöiden parissa.

   

Metsä- ja puutarha-alan tilaisuudet käynnissä.

Työelämään ponnistaminen on monille opiskelijoille jännittävä paikka. Töitä kannattaakin hakea aktiivisesti kesäksi, sillä kesätyöt kerryttävät taskurahan lisäksi uutta osaamista työelämässä. Monet rekrypäivän yrityksistä houkuttelivat nuoria kesätöiden hakuun hyvissä ajoin, ja suurimmalla osalla yrityksistä oli itsellään vankka kokemus kesätyöntekijöiden palkkaamisesta. Rakennusalan opiskelijoita tapaamaan tulleesta Maalaus- ja saneeraus Konttisesta vinkataan, että nykyään on kovin monia tapoja työllistyä. Oppisopimus, vuokratyö, kesätyöt ja opintojen aikaiset harjoittelut voivat kaikki poikia menestyksekkäästi työpaikan tulevaisuudessakin.

Työtä oppii tekemällä, samoin töiden hakemista. Yrityksistä vinkattiin, että hyvä tyyppi erottuu massasta, oli tekijä valmistunut tai vielä opintojaan suorittava ahkeroija. Tärkeintä työelämässä on aito ja välittyvä innostus työtä kohtaan ja halu oppia jatkuvasti uutta. Hyvänä tyyppinä olo ei tarkoita yli-iloisen esittämistä töissä, vaan peruskäytöstavoilla, toiset huomioon ottavalla asenteella ja tiimihenkisyydellä pääsee jo pitkälle. Myös uskallusta uusien asioiden opetteluun pidettiin hyvänä piirteenä, sillä töissä tulee vastaan monenlaisia tilanteita niin yksin kuin ryhmässä. Jokiväri Oy kertoi kesätyöntekijöiden ja työelämässä oppijoiden olevan tärkeä osa työtiimiä – helppoja rutiinihommia opiskelija pääsee tekemään itsenäisemmin, kun taas vaativia työtehtäviä tehdään porukalla. Opiskelijaa ei jätetä työporukan ulkopuolelle, vaan jokainen työntekijöistä otetaan mukaan kaikkiin työtehtäviin.

Jokiväri Oy innosti opiskelijoita tarttumaan työtilaisuuksiin.

Osuma henkilöstöpalvelut olivat koko pitkän päivän keskustelemassa opiskelijoiden kanssa. Heistä tapahtuma oli yksi onnistuneimmista rekrytapahtumista vähään aikaan. Kohdennetut yritykset opiskelijoiden mielenkiinnon ja koulutuksen pohjalta takasivat sen, että yhteinen sävel yritysedustajien ja opiskelijoiden välillä syntyi. Osumalta ehdotettiinkin, että tulevaisuuden tapahtumissa yritykset ja opettajat voisivat viedä yhteistyötä pidemmälle puhelinnumeroita vaihtamalla – opiskelijoille soveltuvien työpaikkojen auetessa yrityksellä olisi tiedossa jo numero, jonka kautta työntekijöitä voisi lähteä utelemaan. Yrityksillä on myös kiinnostusta käydä siellä, mistä heidän ammattitaitoiset tekijänsä tulevat, eli koulussa. Yritysesittelyitä voitaisiin yhteistuumin järjestää opintojen ohessa ja näin opiskelijat saisivat vieläkin kattavamman kuvan yrityksen tarjoamista työmahdollisuuksista.

Osuman pisteellä käytiin rakentavia ja herätteleviä keskusteluja.

Opiskelijoita jututtamalla vaikutti vahvasti siltä, että rekrytapahtumaa pidettiin onnistuneena. Tapahtumassa oli hyvät mahdollisuudet päästä aidosti tapaamaan työnantajia, jolloin kynnys hakea töitä madaltui. Toisaalta yritysedustajien kanssa jutustelu ja työuran kysymykset olivat monille jännittäviä tilanteita, joista selvittiin kaveriporukan kanssa kiertämällä ja keskustelemalla valmiiksi hiottujen kysymyksien pohjalta. Eräs opiskelija toivoi tapahtuman pohjalta yrityksien suurempaa näkyvyyttä oppilaitoksen arjessa. ”Ei olisi pahitteeksi, jos yritykset esimerkiksi markkinoisivat ja tiedottaisivat työpaikoista kouluun tai tulisivat pistäytymään oppilaitoksella useamminkin.” Myös yritysten mainokset ja julisteet laitoksen tiloissa nousivat yhdeksi ehdotukseksi. Yritysyhteistyö voisi olla opiskelijoiden puolesta ympärivuotista, ja kohtaamista ei voi olla korostamatta liikaa.

VINKKEJÄ NUORELLE TYÖNHAKIJALLE:
– Esittele itsesi hyvin! Kerro kuka olet, mistä työpaikasta olet kiinnostunut ja miksi haet kyseistä työpaikkaa. Mistä olet työssä kiinnostunut, mitä jo osaat, mitä olet innokas oppimaan?
– Kehittä jo opintoaikana rautaisen ammattilaisen asennetta – Haasta itseäsi, opiskelutovereita ja osaavia opettajia oppipolullasi –  Asenne ratkaisee työelämässä!
– Kirjoita tai videoi selkeä ja kattava CV osaamisestasi! CV:ssä rehellisyys on valttia – kerro avoimesti aiemmasta työkokemuksestasi. Muista listata kaikki aiempi osaamisesi ja työhistoriasi, sillä aiempi kokemus voi olla suuri etu muihin työnhakijoihin nähden. Tuo myös esille osaamistasi ja opintomenestystä: kaikki suorittamasi kortit, ylimääräiset kurssit ja koulutukset on hyvä listata CV:ssä, jotta työnantaja on tietoinen myös opintojen tuomista taidoista ja valmiuksista.
– Hae ennakkoluulottomasti työpaikkoja! Työhaastattelut eivät ole vain sinun roustaamistasi työnanatajan puolelta, vaan tapaaminen on kahden kauppaa – varaudu esittämään haastattelussa kysymyksiä työnantajalle. Ennen haastattelua on hyvä tutustua yritykseen hakemalla tietoa netistä ja lukemalla muiden kokemuksia alalta.

 

teksti: Ira Timonen, sosiaalipsykologian ja  pedagogisten opintojen opiskelija, harjoittelijana Savon ammattiopistossa ja Marjo Jalkala

kuvat: Panu Pöyhtäri ja Arja Pehkonen