Sujuvammin kohti työmarkkinoita: opinnäytetyön ryhmäohjauksella ryhtiä liiketalouden amk-tutkinnon loppuun saattamiseen

Opinnäytetyöpilotit osana Uraohjaus2020-hanketta

Uraohjaus2020-hankkeen vuonna 2018 tekemän opiskelijakyselyn tulosten perusteella (linkki kyselyyn, kts. erityisesti kuvio 1.B) ammattikorkeakouluopiskelijat näkevät tutkinnon loppuunsaattamisen parantavan merkittävästi heidän työllistymis- ja etenemismahdollisuuksiaan työuralla. Tutkinnolla on heidän mielestään siis edelleen iso arvo suomalaisilla työmarkkinoilla. Ihanteellisessa tapauksessa opinnäytetyö liittyy saumattomasti opiskelijan harjoitteluun ja tämä yhdistelmä – opinnäytetyö, sen sisältämä työelämäyhteys ja harjoittelu – on opiskelijalle merkittävä työura-ankkuri, joka osaltaan mahdollistaa työhön kiinnittymisen jo korkeakouluopinnoissa.

Työmarkkinoille ilman tutkintotodistusta?

Savonian liiketalouden ala on jo pitkään paininut monille muillekin korkeakoulutuksille tutun ongelma kanssa: opintojen loppuvaiheessa opiskelijan olisi aika tehdä opinnäytetyö, mutta liian moni opiskelija työllistyy esimerkiksi harjoittelupaikkaansa kesken opintojen. Usein tuossa vaiheessa ainoa puuttuva suoritus on opinnäytetyö. Sen tekeminen päivätyön ohella on haastavaa, ja niinpä opinnäytetyön tekeminen alkaa venyä, lipsua ja pahimmillaan lopahtaa kokonaan. Opiskelijan työuran kannalta tilanne ei ole hyvä, sillä usein tässä vaiheessa opintoja alkanut työsuhde on määräaikainen, pahimmillaan nollatuntisopimus, ja mahdollisesti sisällöltään tehtävissä, jotka eivät ole tutkintoa vastaavia. Viimeistään silloin, kun eteen tulee työpaikan vaihto, opiskelijalle tulee hankaluuksia työmarkkinoille sijoittumisessa, jos tutkinto on jäänyt puuttumaan. – Sama kompastuskivi on benchmarkingin perusteella tuttu kaikissa korkeakouluissa aloilla, joilta on mahdollista työllistyä ilman tutkintotodistusta.

Savonian liiketalouden tutkinto-ohjelmassa päätettiin nostaa tutkinnon loppuun saattaminen yhdeksi Uraohjaus2020-hankkeen painopisteeksi, sillä opinnäytetyön ohjaaminen on mitä suurimmassa määrin opintoihin integroitua uraohjausta. Lähdimme siis etsimään toimintamalleja, joiden avulla edistämme liiketalouden opiskelijoiden opinnäytetöiden valmistumista ennen heidän siirtymistään työmarkkinoille, ja siten tuemme heidän uratulevaisuuttaan.

Mikä avuksi?

Savonian liiketalouden tutkinto-ohjelmassa oli jo aiemmin puututtu opinnäytetyöhön liittyvään problematiikkaan: opinnäytetyöprosessin aloittamista oli aikaistettu ja opiskelijoille lisätty tukea aiheenetsintävaiheessa. Opettajatuutorit, joiden vastuulla opinnäytetyön aloitusvaihe oli, havaitsivat hyvin pian tämän mallin puutteen: vaikka opiskelija löysi hyvissä ajoin työelämään nivoutuvan opinnäyteaiheen, opinnäytetyö ei kuitenkaan välttämättä valmistunut alkuperäisen suunnitelman mukaan tai edes tutkinnon tavoiteaikaan. Opinnot saattoivat pahimmassa tapauksessa keskeytyä kokonaan. Olennaiseksi tekijäksi tunnistettiin se, että liiketalouden alalla opinnäytetyö on ollut korostetusti opiskelijan oma prosessi, jonka eteneminen aiheen löytymisen ja opinnäytetyön ohjaajan nimeämisen jälkeen on perustunut pääosin opiskelijan omaan aktiivisuuteen ja aikataulutukseen – ja tällöin opintojen ulkopuoliset asiat pääsevät vaikuttamaan prosessiin herkemmin.

Kevään 2019 aikana Uraohjaus2020-hanke kokosi opettajia pohtimaan asiaa ja kissa nimeltä opinnäytetyö nostettiin tutkimuspöydälle. Keskeisiä ongelmia näyttivät olevan
– työskentelyn tavoitetietoisen aikataulutuksen huteruus tai olemattomuus,
– välitavoitteiden heikko artikulointi ja puutteellinen sitoutuminen niihin,
– liian korkealla olevan arvosanatavoitteen aiheuttama paine,
– opiskelijan itseluottamuksen puute opinnäytteen suhteen, sekä
– yhteisön tuen puute, kun yhteys korkeakouluun ohenee lähiopetuksessa opiskeltavien opintojaksojen jo päätyttyä.

Mitä olisi tehtävissä – kuinka tukea opiskelijan aktiivisuutta ja ajanhallintaa, auttaa häntä löytämään tavoitteellisuutta ja ryhtiä työskentelyynsä ja lisätä opiskelijan luottamusta omaan kykyynsä saada pelottavan suurelta tuntuva projekti maaliin? Kuinka tukea opiskelijan uratulevaisuutta opintojen tässä vaiheessa?

Päädyttiin suunnittelemaan opinnäytteen tehostettua ryhmäohjausta hieman eri tavoilla eri suuntautumisvaihtoehdoissa ja tutkinto-ohjelmissa: yhtäällä kokeillaan opintojaksomaisempaa, toisaalla tarveperusteisempaa työskentelytapaa, lisäksi mukana on ryhmäohjaustapoja näiden välimaastosta. Ryhmäohjausten lisäksi jokaisen opiskelijan tukena on edelleen ollut nimenomaisesti hänen työlleen nimetty opinnäytteen ohjaaja.

Opparikiri taloushallinnon opiskelijoille

Taloushallinnossa päädyttiin kokeilemaan ryhmäprosessia, joka nimettiin Opparikiriksi. Noin kymmenen opiskelijan ryhmä koottiin vapaaehtoisten ilmoittautumisten perusteella kolmannen ja neljännen vuoden tradenomiopiskelijoista. Lukujärjestyksessä olevia tapaamisia on noin joka kolmas viikko. Ryhmälle laadittiin napakka aikataulu: ensimmäinen tapaaminen oli huhtikuussa 2019, ja tavoitteena oli, että opinnäytetyö valmistuu saman vuoden jouluksi.

Opparikiri-ryhmän vetäjät sopivat keskenään tapaamisten teemat ja palastelivat työvaiheet. Ensimmäisessä tapaamisessa keväällä luotiin ryhmälle pelisäännöt: tapaamisten välillä opiskelija työstää työtään eteenpäin; jokainen jakaa työnsä yhteiselle alustalle; jokaisella on vertaispari, joka kommentoi kirjallisesti toisen työtä alustalla ennen lähitapaamista; tapaamisissa töitä kommentoidaan avoimesti, sillä monet keskustelut hyödyttävät useampiakin opiskelijoita.

Syksyn ensimmäisessä tapaamisessa olivat mukana myös koulutusvastuupäällikkö ja opinto-ohjaaja, jotka johdattelivat keskustelua motivaatiosta ja opiskeluhyvinvoinnista. Pohdittiin valmiin tutkinnon merkitystä työ- ja uratulevaisuuden kannalta vaikkapa palkan, työsuhteen vakinaistamisen ja työuralla etenemisen näkökulmista. Tapaamisessa puhuttiin myös opiskelukyvystä ja –hyvinvoinnista ja niistä konkreettisista teoista, joilla opiskelija voi tietoisesti tukea tekemistään ja sitä kautta mielenrauhaansakin: ajankäytön suunnittelu ja hallinta (päivä-, viikko-, kuukasi-, lukukausitason aikataulutukset ja ajanhallinnan tekniikat, vitkuttelu, aikavarkaat ja multitasking aiheuttama säheltäminen jne.), näkymättömän työn näkyväksi tekeminen ja tarpeen vaatiessa nano-tasolle viety työn palastelu, työrauhan luominen itselle (vaikkapa sitten erilaisen sovellusten avulla) sekä riittävän palautumisen ja unen merkitys.

Millaisia ovat ohjaajien kokemukset työskentelyn tässä vaiheessa, lokakuun puolessa välissä? Alun perin kiriryhmään sitoutuneista kaikki ovat olleet jokaisessa lähitapaamisessa paikalla, joskin panostus on jonkin verran vaihdellut. Osa opiskelijoista on kestänyt hienosti ja sitkeästi kyydissä, vaikka hetkittäin syyslukukauden työmäärä onkin tehnyt tiukkaa – samaan aikaan kun on vielä menossa monia vaativia ammattiopintojaksoja. Aikataulu on hyvin tiukka; eteneminen on ollut melko eritahtista ja opiskelijat ovat hyvin eri vaiheessa prosessia. Keskustelu ryhmässä on ollut avointa ja kaikille hyödyllistä. Pilotin tässä vaiheessa vaikuttaa selkeästi siltä, että erityisesti kolmannen vuoden opiskelijat hyötyvät merkittävästi tästä pilotista.

Opparirutistus myynnin ja markkinoinnin opiskelijoille

Myynnin ja markkinoinnin Opparirutitus-ryhmä koottiin kolmannen vuoden opiskelijoista. Idea opintojaksomaisesti etenevästä, yhteisöllistä voimaa hyödyntävästä opinnäytetyön tekemisen ryhmätoteutuksesta esiteltiin heille keväällä 2019. Tuolloin kaikki paikalla olleet olivat halukkaita lähteä kokeilemaan uudenlaista tapaa tehdä opinnäytetyö.

Opparirutistus-ryhmän vetäjät laativat ryhmälle etukäteen selkeän aikataulun, johon oli liitetty työvaiheiden palastelu. Opintojaksomaisella Opparirutistus-ryhmällä on Moodle-kurssi, jossa esim. palautuspäivämäärät ovat selkeästi näkyvillä. Lukujärjestyksessä olevia lähitapaamisia oli syyskuun 2019 alusta lokakuun puoleen väliin saakka kolme tuntia viikossa, sen jälkeen kolme tuntia joka toinen viikko helmikuulle 2020 saakka.

Ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa olivat mukana myös koulutusvastuupäällikkö ja opinto-ohjaaja, jotka johdattelivat keskustelua motivaatiosta ja opiskeluhyvinvoinnista samoin ajatuksin kuin taloushallinnon Opparikiri-ryhmässä. Sovittiin myös lähityöskentelyä koskevat pelinsäännöt: lähitapaamiset ovat pääasiallisesti kirjoittamistilanteita; ne ovat rentoa tekemistä; eväitä ja hyvää mieltä saa ottaa mukaan; omaa ja toisten työrauhaa kunnioitetaan jne. Tapaamisten välillä opiskelija työstää työtään eteenpäin, ja lähitapaamisessa käydään läpi kuulumiskierros, kysellään, kuunnellaan – ja kirjoitetaan. Ohjaajat kiertävät ja auttavat tarpeen mukaan. Opiskelijoiden tarpeiden mukaan lähitapaamisiin järjestetään tietoiskuja: vaikka opiskelijoiden kanssa on opintojen alkuvaiheesta asti käyty läpi esimerkiksi lähdeviittauksia, ne näyttäytyvät opinnäytteen kirjoittamisvaiheessa sekavalta viidakolta, johon kaivataan kaipaa selkeytystä.

Opparirutistus-työskentelyn ohjaajien oivaltama ydinidea on vaiheittain laajeneva yhden paikan periaate: kaikki mitä tehdään, on parasta tehdä suoraan opinnäytteeseen. Ei tehdä erillisiä lippuja ja lappusia, ikään kuin muodollisia tekoja (vaikkapa erillinen tiedonhakusuunnitelma, aihekuvaus ja työsuunnitelma), vaan kaikki integroidaan opinnäytetyöhön saman tien. Aihekuvaus laajenee työsuunnitelmaksi, joka laajenee opinnäytetyöksi.

Kohderyhmän koko oli alun perin noin viisikymmentä, ja Moodle-kurssille kirjautuneina heistä on reilut neljäkymmentä. Kolmisenkymmentä on ollut mukana lähitapaamisissa, ja he kaikki olivat valinneet aiheensa kahden ensimmäisen viikon aikana; yleensä lähitapaamisissa paikalla on ollut noin puolet tästä määrästä, muut ovat olleet työskentelemässä kotona.

Myös Opparirutistus-ryhmän ohjaajien mielestä aikataulu on opiskelijoille hyvin tiukka, koska samaan aikaan on meneillään ammattiopintojen vaativia opintojaksoja. Ohjaajien mukaan Opparirutistuksessa lähitapaamisiin aktiivisesti osallistuneet opiskelijat hyötyvät merkittävästi kokeilusta, mutta myös mieluiten hiljaisuudessa kotonaan opinnäytettä kirjoittavat edistyvät, koska ovat sitoutuneet yhteiseen aikatauluun. Aktiivisten opiskelijoiden eteneminen on ollut kohtalaisen samatahtista. Ohjaajat ovat huomanneet, että ohjaajien puheella ja sanoittamisen tyylillä on opinnäytetyöskentelyn yhteydessä korostuneen suuri merkitys ilmapiiriin, motivaatioon ja itseluottamukseen. Ajateltu ja suunniteltu motivointi ja oikeiden keinojen löytäminen siihen on tärkeää. Ohjaajien aitous ja rehellisyys sekä keskinäinen vuorovaikutus ovat tärkeitä. He kertovat myös oman työnsä olevan helpompaa, kun he ideoivat ja työskentelevät pääasiallisesti työparina.

Wellness-liiketoiminnan tutkinto-ohjelman ONT-työpajat  ja International Business -tutkinto-ohjelman Thesis Pilot

Wellness-liiketoiminnan tutkinto-ohjelman ONT-työpaja-ryhmä koottiin kolmannen vuoden opiskelijoista, ja työskentelyä aloiteltiin jo keväällä 2019. Ryhmän ohjaaja teki alkukyselyn, jonka vastauksissa opiskelijat kuvasivat mahdollista tuentarvettaan. He toivoivat ennen muuta oikea-aikaista ohjausta, eivät niinkään ryhmämuotoisia lähitapaamisia. Näin muotoutui toimintatapa, joka on tarvelähtöisempi kuin esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin lähestymistapa. Lukujärjestyksessä on työpajoja, joihin osallistuminen on vapaaehtoista: kaksi aiheenetsintävaiheeseen, yksi työsuunnitelmavaiheeseen ja yksi toteutusvaiheeseen. Tarpeen mukaan opiskelijat saivat henkilökohtaista ohjausta sähköpostitse tai kasvokkain. Prosessin edetessä opiskelijat huomasivat tarvitsevansa olettamaansa enemmän myös vertaistukea, joten heidän toiveestaan pilottiin rakennetiin lisää ryhmän tukea: opiskelijat jaettiin pienryhmiin sen mukaan, missä vaiheessa he ovat työssään menossa, ja lukujärjestykseen varattiin aikoja ja paikkoja itsenäistä pienryhmätyöskentelyä varten.

Muutamalla opiskelijalla opinnäytetyö on valmistumassa jo jouluksi 2019 eli vuoden verran ennen tutkinnon tavoiteaikaa; muutamalla työ on vielä aloittamatta; tavoiteaikataulu useimmilla on saada opinnäytetyö valmiiksi kevätlukukaudella 2020.

BBA-tutkinto-ohjelman Thesis Pilot –opinnäytetyön ryhmäohjaus noudattelee pitkälti myynnin ja markkinoinnin Opparikiri-ryhmäohjauksen toteutusta: kohderyhmänä ovat kolmannen vuoden opiskelijat, lähitapaamisia lukujärjestyksessä on kolme tuntia viikossa, ja ohjaajia on ollut kaksi. Ryhmäohjauksen aluksi osanotto oli aktiivista, sillä kaksikymmentä opiskelijaa kahdestakymmenestäviidestä oli mukana. Aiheen löytymisen jälkeen osallistuminen lähitapaamisiin on ollut vähäisempää, noin puolet opiskelijoista on ollut niissä paikalla. Valtaosa aktiivisista kuitenkin etenee työssään. Ohjaajakokemus on, että ryhmäohjaus on ollut hyvä kaikille opiskelijoille, sillä he eivät tunne jäävänsä yksin työnsä kanssa, ja he vaikuttavat kokevan vähemmän stressiä kuin yksin puurtajat. Myös selkeä aikataulutus on ollut hyödyllistä kaikille. Ohjaajien mielestä ryhmäohjaukseen osallistuneiden tuotokset, esimerkiksi työsuunnitelmat, ovat keskimäärin selkeämpiä ja fokusoidumpia kuin niiden opiskelijoiden, jotka eivät ole pystyneet osallistumaan ryhmäohjaukseen. Erityistä hyötyä ryhmäohjauksesta on ollut niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat enemmän tukea tai jotka olivat erityisen epävarmoja työnsä suhteen.

Millaista välipalautetta opiskelijat ovat piloteista antaneet?

Opiskelijoilta ollaan parhaillaan keräämässä välipalautetta piloteista. Tiivistelmä palautteista julkaistaan Uraohjaus2020-hankkeen blogissa marraskuussa aikana.

Opinnäytepilottien ohjaajien kokemia haasteita ja ajatuksia opinnäyteprosessin jatkokehittämisestä

Useimpien pilottiohjaajien puheessa nousee esille toteamus, että mikäli opiskelijalla on ollut opintopolkunsa aikana runsaasti opintojen etenemiseen liittyviä haasteita, ryhmäohjauksen tarjoama lisätukikaan ei välttämättä riitä aikataulussa hyvin pysymiseen. Samoin todettiin, että monella hyvin tavoitteellisella opiskelijalla on edelleen liian korkea arvosanatavoite, vaikka ryhmäohjaus ja vertaisryhmän parissa työskentely on varmasti helpottanut heidänkin paineitaan ja tuonut realistisempaa näkemystä opinnäytetyöskentelyyn.

Opinnäytetyöpilottien tässä vaiheessa ohjaajilla on monenlaisia ajatuksia ja toiveita ryhmäohjauksen järjestämisestä jatkossa. Ryhmäohjauksen rytmitys pohdituttaa: Opinnäytteen konkreetti näkyminen lukujärjestyksessä ryhdittää monen opiskelijan työskentelyä, mutta missä määrin työskentelyä on hyvä kiinnittää lukujärjestyksiin; onko opinnäytetyö jatkossakin opintojaksomainen vai tarveperusteisempi; onko lähityöskentelyyn osallistuminen pakollista; mikä olisi paras ajankohta; tarvitaanko myös opetussuunnitelman tarkastelua uusin silmin? Tarvitaanko kirjoittamistunteja, vai olisivatko teemoitetut ONT-pajatunnit parempi ratkaisu? Millaisin väliajoin kokoontuminen on tehokkainta – olisiko hyvä, että aluksi olisi lähitapaamisia useamminkin, ja työskentelyn edettyä harvemmin?

Myös opetussuunnitelman rakenteeseen liittyviä ajatuksia on noussut esiin: olisi ihanteellista luoda sellainen kokonaisuus, jossa tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakso ei olisi nykyiseen tapaan erillinen, vaan opinnäytetyöskentelyyn tiiviisti integroitunut. Ohjaajat ovat myös esittäneet toiveita erilaisista aihetietokannoista ja teemoittaisista lähdekirjallisuuskoonneista.

Jo opinnäytetyöpilottien tässä vaiheessa vaikuttaa selvästi siltä, että ohjaajien kokemukset ryhmäohjauksesta ovat hyviä – jopa niin, ettei entisenlaiseen ohjauksen enää toivota palattavan. Vaikka jokaisella opinnäytteellä edelleenkin on nimetty ohjaaja, on ilmeistä, että ryhmäohjaustilanteissa opiskelijat uskaltavat kysellä vapaammin ja pystyvät tuulettamaan tuntemuksiaan, mikä taas vapauttaa ja rentouttaa työskentelyä oman työn parissa. Vaikuttaakin siltä, että Savonian liiketalouden alan opinnäyteprosessiin tulee pilottien myötä ryhmäohjaukseen liittyviä muutoksia, joiden avulla opiskelijan uratulevaisuuden rakentamista voidaan tukea aiempaa enemmän ja opiskelijoiden siirtyminen työmarkkinoille on sujuvampaa, kun taskussa on opinnäytetyötä myöten valmis tutkinto.

 

Tarja Joona, opinto-ohjaaja, ja
Pirjo Venhovaara, koordinoiva opinto-ohjaaja,
Savonia-ammattikorkeakoulu

Uraklubi osana ohjausta Savon ammattiopistossa

Uraohjaus2020-hankkeen aikana on kehitetty uraklubi-toimintamalli osaksi Savon ammattiopiston toimintaa.  Uraklubeissa on mukana eri yksiköissä oppilaitoksen ohjaus- ja opetushenkilöstöä, työelämäkumppaneiden henkilöstöä  sekä eri henkilöstöpalveluyrityksiä. Uraklubeissa tarjotaan tietoa työelämästä, työnhakemisesta ja sen keinoista sekä jatko-opinnoista. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille tietoa, kokemuksia ja taitoja urasuunnittelun tueksi. Uraklubeissa on myös klinikkatoimintaa, jolloin on mahdollista harjoitella käytännössä työhakemusten ja cv:n tekemistä sekä sähköisen portfolion päivittämistä.

Uraklubin käynnistymisestä matkailu- ja ravitsemisalalla pääset lukemaan alla olevasta linkistä.

Savon ammattiopiston ensimmäinen Uraklubi

Marjo Jalkala, Savon ammattiopisto

Katri Bäck, Savon ammattiopisto Sammakkolammen Uraklubi-teksti

Savon ammattiopiston henkilöstö tarttui ohjauksen kehittämiseen: Oikea-aikaisuutta ja monipuolisia menetelmiä opintoihin integroituun uraohjaukseen

Uraohjaus2020-hanke toteutti huhti-syyskuussa 2018 opiskelijoille suunnatun kyselyn, jolla kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä omasta osaamisestaan urasuunnittelun eri osa-alueilla ja myös sitä, kuinka tärkeänä näitä eri osa-alueita pidetään. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa opiskelijoiden näkemyksiä opintojen sisällöstä, uraohjauksesta, opiskelun aikaisesta urasuunnittelusta sekä työllistymiseen ja työuraan liittyvistä asioista. Savon ammattiopiston oppimispalvelujen henkilöstö kävi keväällä 2019 kyselyn tulokset läpi ja jokaisella alalla mietittiin sopivimmat käytännön toimenpiteet vastata kehittämistarpeisiin ja tarjota opiskelijoille tukea urasuunnitteluun. Kehittämistoimenpiteissä huomioitiin myös oikea-aikaisuus opiskelijoiden toiveiden pohjalta ja uraohjauksen sijoittuminen opintojen eri vaiheisiin (kuvio 1).

 

Kehittämistoimenpiteisiin Savon ammattiopistossa pääset tutustumaan kattavammin alla olevasta linkistä.

Kehittämistoimenpiteet Sakky

Marjo Jalkala, Savon ammattiopisto

WorkSmart -mallin toteuttaminen Ylä-Savon ammattiopistossa

Ylä-savon ammattiopistossa on kokeiltu yhtenä Uraohjaus 2020 –hankkeen toimenpiteenä Karelia AMK:n ja Riverian kehittämää WorkSmart-mallia. WorkSmart on oivallinen työkalu opiskelijoiden ja työelämän yhteen saattamiseen ja Ylä-Savon ammattiopiston kokemukset mallin hyödyntämisestä ovat innostavia.

Mallia kokeiltiin ensin pienimuotoisesti muutamalle Ravintola- ja cateringalan opiskelijalle ja sen jälkeen kaikille toisen vuoden Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoille. Kokeilut olivat onnistuneita ja palaute mallista oli hyvää sekä opiskelijoilta että työelämän edustajilta.

Toteutimme WorkSmart-mallin piloteissa kaksi aktivointipajaa ja verkostoitumispajan. Opiskelijat valmistelivat aktivoitumispajojen aikana verkostoitumispajan, johon kutsuttiin työelämänedustajia paikalle. Opiskelijat itse kontaktoivat oman alansa työpaikkoja ja järjestelivät opettajansa ja opinto-ohjaajansa kanssa verkostoitumistilaisuuden. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden verkostoitumispajoihin osallistui yhteensä seitsemän työnantajaa.

Aktivointipajat olivat kolmen tunnin mittaisia ja niiden alussa avattiin hieman sitä, että mistä WorkSmartissa onkaan kysymys. Sisältöinä aktivoitumispajoissa oli käytännönjärjestelyjen lisäksi perusasioita työnhakuun ja työelämän edustajien kohtaamiseen liittyen. Kaikkien opiskelijoiden kanssa tarkistettiin, että CV on kunnossa ja CV:t tulostettiin jaettaviksi työelämänedustajille. Työelämän edustajille esittäytymistä harjoiteltiin ja mietittiin millaisia kysymyksiä opiskelijat voivat itse esittää tavatessaan työelämän edustajila. Aktivoitumispajat olivat kahden viikon välein ja toisen aktivointipajan jälkeen oli vielä kaksi viikkoa verkostoitumispajaan.

Verkostoitumispaja oli opiskelijoille kolmen tunnin mittainen ja työelämän edustajat olivat paikalla 1,5 tuntia. Opiskelijat valmistelivat ensin tilat ja olivat vastaanottamassa työelämän edustajia heti ovella. Verkostoitumispajan aikana opiskelijat kiersivät muutaman hengen ryhmissä työelämän edustajien pöydissä ja saivat keskustella mahdollisuuksistaan päästä työelämäjaksolle tai kesätöihin. Pajojen jälkeen käytiin jälkipuinti ja opiskelijat laittoivat tilat takaisin sellaiseen järjestykseen kuin ne olivat olleet aiemmin.

Aktivoitumispajojen aikana huomattiin, että opiskelijat tarvitsevat paljon rohkaisua ja sparrausta siihen, että he uskaltavat itse kontaktoida työelämän edustajia. Verkostoitumispajan käytännönjärjestelytkin vaativat paljon tukea opetushenkilöstöltä, että ne toimivat sujuvasti. Kokemukset olivat kuitenkin rohkaisevia, sillä opiskelijoissa tapahtui iso ryhtiliike verkostoitumispajan aikana ja siihen valmistautumisprosessissa. Opiskelijat jännittivät työelämän edustajien tapaamista, mutta rohkeasti he olivat mukana, koska kokivat tapaamiset tärkeiksi. Opiskelijat huomasivat keskustelujen aikana, että työelämän edustajatkin jännittävät ja ovat hyvin inhimillisiä ihmisiä. Opiskelijat oppivat samalla taitoja siihen, että miten järjestellään tilaisuus, johon tulee vierailijoita.

Työelämän edustajien kommentit verkostoitumispajojen jälkeen olivat positiivisia. Kaikki olivat sitä mieltä, että tätä toimintamallia kannattaa jatkaa. Työelämän edustajat tulevat mielellään kertomaan omasta toiminnastaan opiskelijoille ja he kokivat, että pienissä ryhmissä keskustellen tieto menee paljon paremmin perille kuin isossa auditoriotilaisuudessa. Samassa keskustelussa työelämänedustajat saivat opiskelijoiden yhteystietoja ja voivat tehdä muistiinpanoja siitä, että millaisia opiskelijoita on lähiaikoina tulossa työelämäjaksoille sekä siirtymässä sitten aikanaan työelämään.

Normetin Aleksi Vornanen haastattelee kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita.
Normetin Aleksi Vornanen haastattelee kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita.

Koska pilottikokeilut olivat positiivisia, aiotaan Ylä-Savon ammattiopistossa jatkaa mallin työstämistä edelleen. Malli on tarkoitus saada kaikille opiskelijoille normaaliksi toiminnaksi. Se sijoitetaan osaksi ammatillisia opintoja ja siirretään opintotarjottimelle mahdollisimman nopeasti. Koska WorkSmart-malli on Karelian ja Riverian luoma malli ja Ylä-Savon ammattiopisto työstää siitä oman versionsa, muokkautuu mallille oma nimi. Tällä hetkellä nimiehdotuksena on Työelämätreffit.

Savonia-amk: Webinaareja uraohjauksen teemoista!

Savonia-ammattikorkeakoulu Proudly Presents: Webinaareja uraohjauksen teemoista!

Webinaareissa käsitellään uraohjausta selvittäneessä opiskelijakyselyssä ja tiimitapaamisissa esille nousseita teemoja. Webinaarit tallennetaan ja ne ovat katsottavissa Uraohjaus2020-hankeen blogissa osoitteessa: blogi.savonia.fi/uraohjaus2020
 
Webinaari ke 18.9.2019 klo 15 Opintoihin integroitu uraohjaus amk-opintojen eri vaiheissa
Webinaarissa pureudutaan siihen, miten uraohjaus voi integroitua opintojaksoihin ja ohjaukseen opintojen eri vaiheissa. Lähdemme liikkeelle urasuunnittelu- ja uraohjaus-käsitteistä ja etenemme kohti opiskelijan uratietoisuutta. Painotamme opettajan roolin merkitystä. Opinto-ohjaajat Tarja Joona ja Pirjo Venhovaara. Kesto n. 40 min
Webinaari ke 9.10.2019 klo 15 Osaamisen esittämiseen ja työnhakuun tarkoitetun ePortfolion eri muodot ja ohjaaminen
Kuinka kannustan opiskelijoita sähköisten alustojen käyttöön oman osaamisen esittämisessä? Tervetuloa kuulemaan kokemuksia osaamisen esittämiseen ja työnhakuun tarkoitetun e-portfolion ohjaamisesta. Saat hyviä vinkkejä opiskelijan ePortfoliotyöskentelyn käynnistämiseen. Näet myös valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan ePortfolion esittelyn. Lehtori Terttu Niskanen ja opiskelija Aku Kukkola. Kesto 40 min.
Webinaari ke 6.11.2019 klo 15 Opparirutistus ja opparikiri
Tule kuulemaan liiketalouden alalla meneillään olevista erilaisista opinnäytetyön ohjauspiloteista! Niiden tavoitteena on tukea opiskelijan valmistumista tavoiteajassa sekä työllistyvyyttä: keskiössä ovat aikataulutus, palastelu, vertaisryhmän tuki ja ohjaajan rooli. Opinto-ohjaaja Tarja Joona ja lehtori Ulla Loikkanen. Kesto 30 min.
Webinaari ke 20.11.2019 klo 15 Pieni katsaus työnhaun palvelualustoihin
Verkko on pullollaan erilaisia työnhaun palvelualustoja ja tietolähteitä. Webinaarissa esitellään kaksi amk-opiskelijoille soveltuvaa laadukasta palvelualustaa. Webinaarissa kurkistetaan myös Savonian opiskelijoille Reppuun koottuun Työelämään –osaan. Opinto-ohjaajat Tarja Joona ja Pirjo Venhovaara. Kesto 40 min.
Webinaari ke 4.12.2019 klo 15 Henkilöstöpalveluyritykset uraohjauksen kumppanina
Miten henkilöstöpalveluyritykset voivat palvella ensimmäistä harjoittelu- tai työpaikkaa etsiviä amk-opiskelijoita? Webinaarissa kuullaan henkilöstöpalveluyritysten tarjoamista palveluista. VMP Henkilöstöpalvelut, Seija Tolonen ja projektipäällikkö Sari Turpeinen. Kesto 40 min.
Paikka: linkki (tarkentuu)
Lisätietoja: projektipäällikkö Sari Turpeinen

Pienryhmäohjauksen pilotointi Savon ammattiopistossa

 

Savon ammattiopistossa toteutettiin pilottina jatko-opintoihin ohjaamista pienryhmissä Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Pilotissa olivat mukana liiketoiminnan-, sähkön- ja ict:n alat. Opiskelijoiden pienryhmäohjauksen toteuttivat alakohtaiset opinto-ohjaajat.

Pilotissa tavoitteena oli saada tietoa ja kokemusta opiskelijoiden pienryhmäohjauksesta jatko-opintoihin. Tavoitteena oli, että alakohtaisiin ryhmiin osallistuisi 5 – 10 jatko-opinnoista kiinnostunutta opiskelijaa ja että ohjaus toteutettaisiin ennalta suunnitellun sisällön mukaan 10 tunnin kokonaisuutena (5 x 2 tuntia).

Pienryhmäohjauksessa käsiteltäviä asioita olivat mm. opiskelijan oman unelmakartan rakentaminen jatko-opintoihin, opiskelijan omien vahvuuksien vahvistaminen, jatko-opinnoista tiedottaminen ja ohjaaminen sekä vierailijoiden (ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat ja opiskelijat) luennot jatko-opinto mahdollisuuksista ja opiskelija vierailut ammattikorkeakouluihin.

kuva 1. Unelmakartta pienryhmässä Iisalmessa. (kuva: Anne Ålander)

Pilotin alussa alojen opinto-ohjaajat perehdytettiin pienryhmäohjauksen toteutukseen ja sisältöön. Opinto-ohjaajat tiedottivat opiskelijoille mahdollisuudesta opiskella pienryhmässä jatko-opintoja. Alussa opintoja oli erityisesti tarjottu opiskelun loppuvaiheen opiskelijoille.

Kaikilla pilottialoilla oli haasteita saada opiskelijoita mukaan pienryhmäohjaukseen. Liiketalouden opiskelijat Iisalmessa olivat osallistuneet innostuneesti kahteen ensimmäiseen kokoontumiseen. Haasteena oli ollut seuraavien kokoontumisten sopiminen lukujärjestysteknisesti. Työelämässä oppimisen jaksoilla opiskelijat eivät ole osallistuneet ohjaustilaisuuksiin. Skype mahdollisuutta ei ole pilotissa kokeiltu.

Kuopion liiketaloudessa pienryhmäohjuksesta oli tiedotettu opiskelijoille Wilma-viesteillä ja kokoontumiskertoja oli ollut viisi, mutta opiskelijoita ei ole ollut jokaisella kerralla mukana.

Liiketalouden opiskelijoille oli järjestetty jatko-opintoinfoja, missä ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat ja opiskelijat olivat esitelleet ammattikorkeakoulujen opintoja.  Ammattijärjestöjen ja kesätyöpakkojen edustajat olivat myös käyneet kertomassa toiminnastaan opiskelijoille.

Kuopion sähköalan opiskelijoille oli tarjottu monipuolisesti mahdollisuutta osallistua pienryhmäohjaukseen, mutta osallistujia ei saatu mukaan. Varkaudessa sähkö- ja ict-alojen jatko-opintoihin ohjaus oli toteutettu perinteisellä tavalla ryhmäohjauksena ja yksilöohjauksena kaikille opintoja haluaville /kiinnostuneille.

Pilottikokemukset vahvistivat, että opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaaminen on aloitettava opintojen alkuvaiheessa ja ohjausta on toteutettava koko opiskelijan opintojen ajan. Opiskelijoille pidettävien yhteisten tiedotustilaisuuksien järjestämistä on kehitettävä eriosapuolten kanssa yhdessä. Opiskelijoiden kiinnostusta ja tietoutta jatko-opinnoista lisää merkittävästi vierailijoiden (ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat ja opiskelijat, ammattijärjestöjen- ja työpaikkojen edustajien) esitykset ja infot sekä opiskelijoiden vierailukäynnit ammattikorkeakouluissa.

Pilotissa mukana olevat opinto-ohjaajat pitävät opiskelijoiden yksilökeskusteluja tärkeänä työskentelymuotona jatko-opintoihin ohjaamisessa, koska opiskelijat haluavat saada yksilöllistä heidän omiin tarpeisiin vastaavaa ohjausta. Pienryhmäohjauksen vahvuutena nähdään puolestaan sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen harjaantuminen sekä vertaisnäkökulmien jakaminen. Opiskelijat saavat kuulla vertaisten kokemuksia ja saavat myös itse keskustella vertaisten kanssa.

Vaikka pienryhmäohjauksen toteuttamisessa oli haasteita, sen kehittämistä jatketaan edelleen. Pilotista saatuja kokemuksia on hyödynnetty suunniteltaessa työnhaku-/ uraklubimallia opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien opintoihin ja kehittämistyö jatkuu edelleen lukuvuonna 2019-2020. Tulevaisuudessa on mietittävä myös verkko-ohjauksen hyödyntämistä pienryhmäohjauksessa.

Arja Pehkonen, Savon ammattiopisto

Promotiimin pilotointi Savon ammattiopistossa

Savon ammattiopiston Toivalan yksikössä pilotoidaan lukuvonna 2019-2020 promotiimiä. Promotiimiin osallistuu tässä vaiheessa 22 toisen vuoden opiskelijaa. Opiskelijat ovat rakennus-, pintakäsittely-, talotekniikka- ja metsäalan perustutkintojen opiskelijoita. Opiskelijat saavat tutor-koulutusta, osallistuvat tiimissä markkinointityöhön ja mm. valokuvaavat heidän opiskelun kannalta keskeisiä paikkoja oppilaitoksessa. Tiimissä opiskelijat paneutuvat myös oman alan yhteiskunnalliseen näkyvyyteen ja keskusteluun eri medioissa. Osallistumalla promotiimiin ja ennalta sovittuihin markkinointitehtäviin sekä osoittaen hankitun osaamisensa yhteisten tutkinnon osien opettajille, opiskelija suorittaa 2 osp yhteisten tutkinnon osien opintoja.

Promotiimin Prezi-esitys

Marjo Jalkala

Ylä-Savon ammattiopiston tuloksia Uraohjaus 2020 -hankkeen kyselyssä

Ylä-Savon ammattiopiston tuloksissa Uraohjaus 2020 -hankkeen kyselyssä mielenkiintoista oli se, että vastaajat kokevat työelämätaitojensa olevan kunnossa ja pitävät niitä merkittävinä asoina. Koska työelämästä tulee välillä toisenlaista palautetta nuorten työelämätaidoista, olisikin syytä tehdä siltä osin tarkempaa selvittelyä siitä, että ovatko työelämästä tulevat palautteet yksittäisiä ja satunnaisia palautteita, joista tehdään liian yleistäviä ajatuksia nuorten työelämätaitojen osaamisesta.

Kyselystä selvisi, että oppilaitoksen tekemä työelämäyhteistyö ei näy opiskelijoille päin riittävästi heti opintojen alkuvaiheesta alkaen ja näyttöjen tekemisestä työpaikoilla ei ole painotettu. Opinto-ohjaukselta toivottiin näkyvämpää roolia opiskelijoiden arjessa, vaikka vastaajat kokivatkin saaneensa ohjausta ja tiesivät kuka ohjausta YSAO:lla antaa.

Kyselyn tulosten yhteenveto YSAO

Riitta Turpeinen

Savon ammattiopiston opiskelijat saavat ohjausta motivoituneelta henkilöstöltä

Savon ammattiopiston opiskelijat tietävät millaisia valintoja he voivat opinnoissaan tehdä ja he kokevat henkilöstön olevan motivoitunutta ohjaamaan heitä. Opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvia näyttöjä työpaikoilla ja he kokevat saavansa opinnoista juuri sellaista osaamista, jota heidän opiskelemallaan alalla työelämässä tarvitaan. Enemmän ohjausta opiskelijat toivovat työelämäsuhteiden rakentamiseen, oma polku-opintojen valintaan (mm. kansainvälisyys-, yrittäjyys- ja jatko-opintopolut) sekä työnhakuvaiheessa työnhaun asiakirjojen päivittämiseen ja eri kanavien (mm. LinkedIn) hyödyntämiseen.

Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan Savon ammattiopiston tuloksiin kokonaisuudessaan.

Kyselyn tulokset Sakky

Marjo Jalkala

Savonia; uraohjaukseen tarvitaan oikea-aikaisuutta ja monikanavaisuutta

Keväällä 2018 kysyimme ammatillista perustutkintoa sekä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden näkemyksiä uraohjauksesta ja ohjausyhteistyöstä. Selvitimme urasuunnitteluun liittyvää osaamista sekä sitä, kuinka tärkeänä opiskelijat sen näkevät. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tuloksia Savonia-ammattikorkeakoulun osalta (N = 167). Tulosten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat näkevät oppimisen työelämäläheisenä mutta kaipaavat lisää tietoa ja ohjausta mm. työnhakutaitoihin ja osaamisen esittämiseen liittyen. Opiskelijat kaipaavat myös opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta. Kyselyn tulokset toivat esiin seikkoja, jotka saivat meidät ohjauksen ammattilaiset mietteliääksi. Opiskelijoiden vastausten kautta heijastui tarve henkilöstön uraohjausosaamisen lisäämiselle.

Lue lisää kyselyn tuloksista >>

Keskeiset tulokset ja pohdinta

Kyselyllä haluttiin selvittää opiskelijoiden urasuunnitteluosaamista ja näkemyksiä opintojen aikaisesta uraohjauksesta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia valintavaihtoehtoja opinnoissa on tarjolla, ja he tekevät opintovalintoja perustellusti sekä miettivät niiden vaikutusta työllistymiseen. Vastaajat uskovat tutkinnon loppuunsaattamisen parantavan heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Opintojen aikana luodut kontaktit yrityksiin nähdään merkittävänä tulevaan työllistymiseen liittyvänä asiana, ja koulutuksen yhdessä uraohjauksen toivotaankin antavan tukea tulevien työelämäsuhteiden rakentamiselle.

Tulosten mukaan opiskelijat tarvitsevat opintojensa aikana uraohjausta työelämään sijoittumisessa, tukea oman osaamisensa tunnistamisessa ja sanoittamisessa sekä tietoa tulevaisuuden tarjoamista vaihtoehdoista. Opiskelijat toivovat opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta sekä tietoa opintojen jälkeen tarjolla olevista työllistymispalveluista ja jatko-opintomahdollisuuksista. Tulosten perusteella verkkoyhteisöpalvelujen ensisijaisena käyttömotiivina ei ole ammatillisuutta ja työllistyvyyttä edistävä käyttö ja opiskelijat kaipaavatkin lisää ohjausta muun muassa sähköisen portfolion tekemiseen ja työnhaun some-kanavien käyttöön ottoon.

Tuloksista selvisi, että uraohjauksen käsite on ammattikorkeakouluopiskelijoille tuttu. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikkea ammattikorkeakouluopintoihin nivoutuvaa työelämäyhteistyötä tai henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman (HOPS) laatimista ei tunnisteta uraohjaukseksi. Uraohjausta ja urasuunnittelua on nostettava myös käsitteinä enemmän esille, jolloin molemmat ilmiöt tunnistetaan.

Uraohjaus käsitteenä kuvaa opettajien/ohjaajien osaamista ja toimintaa kun taas urasuunnittelu kuvaa opiskelijoiden osaamista ja käsityksiä tulevaisuudesta. Uraohjaus on monikanavaista ja vastausten kautta heijastuu myös se, että työllistyvyyttä edistävässä henkilöstön ohjausyhteistyössä ja -osaamisessa on parannettavaa. Ohjausyhteistyön näkökulmasta tämä tarkoittaa toimijoiden välisen yhteistyön, palvelurakenteen ja sisältöintegraatioiden tarkastelua. Ohjaushenkilöstön uraohjausosaamisen kehittämistä tulee tehdä osana pedagogista kehittämistä.

Kuva 1. Uraohjauksen kokonaisuus (luonnos), Uraohjaus2020-hanke. Joona & Venhovaara. 2019.

Edellä esitettyjen tulosten ja Uraohjaus2020-hankkkeen työryhmässä käydyn keskustelun perusteella on hahmoteltu ammattikorkeakouluopiskelijoiden uraohjauksen ja työllistyvyyden edistämisen kokonaisuutta (kuva 1). Opintoihin integroituvan uraohjauksen kokonaisuudessa työllistyvyys muodostuu opiskelijan toimijuudesta, hyvinvoinnista ja urasuunnittelusta. Näitä kehystävät opetussuunnitelmaan nivoutuneina osaaminen ja sen kehittyminen, opiskelijan ammatillinen verkostoituminen sekä osaamisen esittäminen eri kanavissa ja alustoilla.

Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että uraohjauksen tulee olla opintoihin integroituvaa, monikanavaista sekä opiskelijan urasuunnittelun kannalta oikea-aikaista sekä tarpeen mukaan eri toimijoiden välillä läikkyvää.

Joona Tarja, opinto-ohjaaja, liiketalouden ala
Venhovaara Pirjo, opinto-ohjaaja, korkeakoulupalvelut
Savonia-ammattikorkeakoulu