Ylä-Savon ammattiopiston tuloksia Uraohjaus 2020 -hankkeen kyselyssä

Ylä-Savon ammattiopiston tuloksissa Uraohjaus 2020 -hankkeen kyselyssä mielenkiintoista oli se, että vastaajat kokevat työelämätaitojensa olevan kunnossa ja pitävät niitä merkittävinä asoina. Koska työelämästä tulee välillä toisenlaista palautetta nuorten työelämätaidoista, olisikin syytä tehdä siltä osin tarkempaa selvittelyä siitä, että ovatko työelämästä tulevat palautteet yksittäisiä ja satunnaisia palautteita, joista tehdään liian yleistäviä ajatuksia nuorten työelämätaitojen osaamisesta.

Kyselystä selvisi, että oppilaitoksen tekemä työelämäyhteistyö ei näy opiskelijoille päin riittävästi heti opintojen alkuvaiheesta alkaen ja näyttöjen tekemisestä työpaikoilla ei ole painotettu. Opinto-ohjaukselta toivottiin näkyvämpää roolia opiskelijoiden arjessa, vaikka vastaajat kokivatkin saaneensa ohjausta ja tiesivät kuka ohjausta YSAO:lla antaa.

Kyselyn tulosten yhteenveto YSAO

Riitta Turpeinen

Savon ammattiopiston opiskelijat saavat ohjausta motivoituneelta henkilöstöltä

Savon ammattiopiston opiskelijat tietävät millaisia valintoja he voivat opinnoissaan tehdä ja he kokevat henkilöstön olevan motivoitunutta ohjaamaan heitä. Opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvia näyttöjä työpaikoilla ja he kokevat saavansa opinnoista juuri sellaista osaamista, jota heidän opiskelemallaan alalla työelämässä tarvitaan. Enemmän ohjausta opiskelijat toivovat työelämäsuhteiden rakentamiseen, oma polku-opintojen valintaan (mm. kansainvälisyys-, yrittäjyys- ja jatko-opintopolut) sekä työnhakuvaiheessa työnhaun asiakirjojen päivittämiseen ja eri kanavien (mm. LinkedIn) hyödyntämiseen.

Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan Savon ammattiopiston tuloksiin kokonaisuudessaan.

Kyselyn tulokset Sakky

Marjo Jalkala

Savonia; uraohjaukseen tarvitaan oikea-aikaisuutta ja monikanavaisuutta

Keväällä 2018 kysyimme ammatillista perustutkintoa sekä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden näkemyksiä uraohjauksesta ja ohjausyhteistyöstä. Selvitimme urasuunnitteluun liittyvää osaamista sekä sitä, kuinka tärkeänä opiskelijat sen näkevät. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tuloksia Savonia-ammattikorkeakoulun osalta (N = 167). Tulosten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat näkevät oppimisen työelämäläheisenä mutta kaipaavat lisää tietoa ja ohjausta mm. työnhakutaitoihin ja osaamisen esittämiseen liittyen. Opiskelijat kaipaavat myös opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta. Kyselyn tulokset toivat esiin seikkoja, jotka saivat meidät ohjauksen ammattilaiset mietteliääksi. Opiskelijoiden vastausten kautta heijastui tarve henkilöstön uraohjausosaamisen lisäämiselle.

Lue lisää kyselyn tuloksista >>

Keskeiset tulokset ja pohdinta

Kyselyllä haluttiin selvittää opiskelijoiden urasuunnitteluosaamista ja näkemyksiä opintojen aikaisesta uraohjauksesta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia valintavaihtoehtoja opinnoissa on tarjolla, ja he tekevät opintovalintoja perustellusti sekä miettivät niiden vaikutusta työllistymiseen. Vastaajat uskovat tutkinnon loppuunsaattamisen parantavan heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Opintojen aikana luodut kontaktit yrityksiin nähdään merkittävänä tulevaan työllistymiseen liittyvänä asiana, ja koulutuksen yhdessä uraohjauksen toivotaankin antavan tukea tulevien työelämäsuhteiden rakentamiselle.

Tulosten mukaan opiskelijat tarvitsevat opintojensa aikana uraohjausta työelämään sijoittumisessa, tukea oman osaamisensa tunnistamisessa ja sanoittamisessa sekä tietoa tulevaisuuden tarjoamista vaihtoehdoista. Opiskelijat toivovat opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta sekä tietoa opintojen jälkeen tarjolla olevista työllistymispalveluista ja jatko-opintomahdollisuuksista. Tulosten perusteella verkkoyhteisöpalvelujen ensisijaisena käyttömotiivina ei ole ammatillisuutta ja työllistyvyyttä edistävä käyttö ja opiskelijat kaipaavatkin lisää ohjausta muun muassa sähköisen portfolion tekemiseen ja työnhaun some-kanavien käyttöön ottoon.

Tuloksista selvisi, että uraohjauksen käsite on ammattikorkeakouluopiskelijoille tuttu. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikkea ammattikorkeakouluopintoihin nivoutuvaa työelämäyhteistyötä tai henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman (HOPS) laatimista ei tunnisteta uraohjaukseksi. Uraohjausta ja urasuunnittelua on nostettava myös käsitteinä enemmän esille, jolloin molemmat ilmiöt tunnistetaan.

Uraohjaus käsitteenä kuvaa opettajien/ohjaajien osaamista ja toimintaa kun taas urasuunnittelu kuvaa opiskelijoiden osaamista ja käsityksiä tulevaisuudesta. Uraohjaus on monikanavaista ja vastausten kautta heijastuu myös se, että työllistyvyyttä edistävässä henkilöstön ohjausyhteistyössä ja -osaamisessa on parannettavaa. Ohjausyhteistyön näkökulmasta tämä tarkoittaa toimijoiden välisen yhteistyön, palvelurakenteen ja sisältöintegraatioiden tarkastelua. Ohjaushenkilöstön uraohjausosaamisen kehittämistä tulee tehdä osana pedagogista kehittämistä.

Kuva 1. Uraohjauksen kokonaisuus (luonnos), Uraohjaus2020-hanke. Joona & Venhovaara. 2019.

Edellä esitettyjen tulosten ja Uraohjaus2020-hankkkeen työryhmässä käydyn keskustelun perusteella on hahmoteltu ammattikorkeakouluopiskelijoiden uraohjauksen ja työllistyvyyden edistämisen kokonaisuutta (kuva 1). Opintoihin integroituvan uraohjauksen kokonaisuudessa työllistyvyys muodostuu opiskelijan toimijuudesta, hyvinvoinnista ja urasuunnittelusta. Näitä kehystävät opetussuunnitelmaan nivoutuneina osaaminen ja sen kehittyminen, opiskelijan ammatillinen verkostoituminen sekä osaamisen esittäminen eri kanavissa ja alustoilla.

Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että uraohjauksen tulee olla opintoihin integroituvaa, monikanavaista sekä opiskelijan urasuunnittelun kannalta oikea-aikaista sekä tarpeen mukaan eri toimijoiden välillä läikkyvää.

Joona Tarja, opinto-ohjaaja, liiketalouden ala
Venhovaara Pirjo, opinto-ohjaaja, korkeakoulupalvelut
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

 

Opinto-ohjaajaharjoittelijan kertomaa: vahvuuksien ja oman osaamisen tunnistamista pienryhmäohjauksessa Savon ammattiopistossa

Suoritin opinto-ohjauksen opintoihini kuuluvan harjoittelun Savon ammattiopistossa, Toivalan yksikössä ja sain sen aikana mahdollisuuden pilotoida pienryhmäohjausta.  Yhdessä ohjaajani ja Uraohjaus2020-hankkeen ohjauksen asiantuntijan Marjo Jalkalan kanssa katsoimme, että tämän avulla voidaan myös edistää opiskelijoiden työelätietoisuutta ja näin selkiyttää työelämään siirtymisen suunnittelua.

Hankkeessa toteutetun aloitus kyselyn perusteella Savon ammattiopistossa on hyvä kiinnittää huomiota opiskelijoiden minäpystyvyyden vahvistamiseen sekä omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen, joten oli luontevaa ottaa nämä asiat tavoitteeksi myös pienryhmäohjaukseen.

Marjo Jalkalan opiskelijatuntemusta hyödyntäen kohderyhmäksi muodostui metsäalan 2.vuoden opiskelijoista ne, jotka ovat opinnoissaan suuntautuneet ajokoneenkuljettajan tehtäviin. He ovat tulevana syksynä siirtymässä työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksolle, joten tässä vaiheessa oli otollinen ajankohta pysähtyä pohtimaan omaa osaamista ja vahvuuksia, mikä helpottaa työpaikan hankkimista ja työssä toimimista.

Pienryhmänohjaus järjestettiin helmikuun lopussa ja osallistujien määrä vaihteli 8-11 opiskelijan välillä. Ryhmän tapaamiskertoja oli yhteensä kolme ja yhdelle tapaamiskerralle oli varattu aikaa kaksi tuntia, minkä lisäksi kokoontumisten välille annettiin kotitehtäviä. Ryhmään sitoutumisen ja aktiivisen osallistumisen vahvistamiseksi opiskelijoille kerrottiin, että ryhmään osallistumisesta ja tehtävien tekemisestä voi saada osaamispisteen vapaasti valittaviin opintoihin.

Ensimmäisellä kerralla syvennyttiin omien vahvuuksien tunnistamiseen muun muassa kuvakortteja hyödyntäen ja hahmoteltiin jokaisesta löytyviä vahvuuksia erilaisten roolien kautta. Toisella kerralla aiheena oli osaamisen tunnistaminen, jota harjoiteltiin muistelemalla onnistumisen kokemuksia ja pureutumalla onnistumisen mahdollistaneisiin taitoihin ja kykyihin, joita opiskelija käytti kyseisessä tilanteessa. Kolmannella ja viimeisellä kerralla käytiin läpi työhaastattelun onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja harjoiteltiin toinen toisiamme haastatellen asettumaan sekä työnhakijan että työantajan rooleihin. Tämän harjoituksen kautta opiskelija pääsi ensinnäkin harjoittelemaan omien vahvuuksien ja oman osaamisen tiivistettyä sanoittamista ja lisäksi tarkastelemaan asiaa myös työnantajan näkökulmasta, mikä osaltaan auttaa hahmottamaan sitä, minkä asioiden esiin tuominen on olennaisinta.

Lopussa kerätyn kirjallisen palautteen perusteella seitsemän opiskelijaa kahdeksasta (7/8) koki ryhmään osallistumisen olleen kannattavaa. 7/8 opiskelijasta koki oppineensa ryhmässä tavoitteeksi asetettuja asioita ja vain yksi palautetta antaneista opiskelijoista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että hän on ryhmässä oppinut lisää omista vahvuuksistaan, oppinut tunnistamaan omaa osaamistaan ja oppinut kertomaan osaamisestaan.

Vaikka palaute oli varsin myönteistä myös muilta osin, koin itse, että kolmen tapaamiskerran aikana ryhmäprosessi ehti edetä vasta hedelmällisimpään työskentelyvaiheeseensa, kun se jo käytännön syistä loppui. Uskoisin, että tulokset olisivat olleet vielä parempia, jos tapaamiskertoja olisi ollut esimerkiksi yksi tai kaksi enemmän. Palautteen perusteella 3/8 osallistujasta koki kokoontumisia olleen riittävästi, joten tästä voinee tulkita myös opiskelijoiden kokeneen, että tapaamisia olisi voinut olla enemmän. Työskentely jäi ikään kuin kesken juuri kun ryhmä alkoi päästä vauhtiin ja sisäistää totuttua keskustelevampaa ja osallistavampaa oppimista.

Parasta tässä pienryhmäohjauksessa oli se, että positiivisen pedagogiikan keinoin keskittyminen vahvuuksiin ja taitoihin vaikutti piristävän opiskelijoita ja heidän olemuksensa saattoi ihan silmissä kohentua, vaikka tapaamiset järjestettiinkin pahimman iltapäiväväsymyksen aikaan pitkän päivän päätteeksi. Näkisin tärkeänä, että pienryhmäohjausta toteutettaisiin reilusti nykyistä enemmän, sillä positiivisen palautteen saaminen erityisesti vertaisilta on uskoakseni erittäin merkityksellistä ja voimauttavaa, mihin voi suhteellisen helposti myötävaikuttaa pienryhmäohjauksessa.

Kipinä-uraohjauskortteja hyödynnettiin pienryhmäohjauksessa.

Teksti ja kuvat Sini Vuolteenaho, opinto-ohjaajaharjoittelija, harjoittelun ohjaaja Marjo Jalkala

 

Koulupudokkuuden ehkäisyn ja uraohjauksen iltapäivä

Siilinjärven kunnan eri kouluasteiden ohjaus-, opetus-, johto- sekä oppilas- ja opiskeluhuollon henkilöstöä  sekä sosiaalitoimen toimijoita kokoontui koulupudokkuuden ehkäisyn ja uraohjauksen teemalla iltapäiväksi Savon ammattiopistolle, Toivalan yksikköön. Mukana oli yli 50 osallistujaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja perheneuvolasta lastensuojeluun. Päivä järjestettiin yhteistyössä Siilinjärven kunnan oppilas-ja opiskeluhuollon ohjausryhmän kanssa. Lapsen ja nuoren urasuunnittelu- ja haaveet alkavat jo hyvin varhaisvuosina. Merkittävää on millaisia kohtaamisia, tukea ja ohjausta lapsi ja nuori saavat matkan varrella. On tilanteita, jolloin esimerkiksi terveydenhoidon rooli on merkittävä uraohjauksessa, toisessa tilanteessa perheneuvolasta saadaan lisää tukea opintoihin integroituneen uraohjauksen lisäksi.

Kunnan hyvinvointisuunnittelija Tanja Tilles-Tirkkonen alusti tilaisuutta kunnan hyvinvointi-indikaattoreiden näkökulmasta. Tarkastelussa oli myös tilastoja kunnan alueelta. Uraohjauksen näkökulmasta mielenkiintoista oli mm. tieto siitä, että suurin osa kunnan alueen nuorista työttömistä on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Tästä olikin jouheva siirtymä uraohjauksen näkökulmaan eri kouluasteille. Marjo Jalkala johdatti aiheeseen eri-ikäisten ura-haaveiden kautta ja pohditutti myös sitä, kuinka uran muotoutuminen on muuttunut vuosikymmenien aikana. Tässä osuudessa tarkasteltiin myös sitä, kuinka kunnan alueen eri toimijat tekevät oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa yhteistyötä ei vaiheissa koulutus- ja opiskelupolkua. Esiin nousi nivelvaiheiden tärkeys sekä se, että esimerkiksi perheneuvolalla tai etsivällä nuorisotyöllä voi olla suuri merkitys lapsen tai nuoren urasuunnittelussa.

Työryhmätyöskentelyssä jakauduttiin alakouluikäisten (sis. esiopetus), yläkouluikäisten ja toisen asteen koulutuksessa opiskelevien kanssa työskentelevien ryhmiin ja esiin nostettiin haasteita sekä mahdollisuuksia ja ratkaisuja omasta työstä.     Keskustelu oli erittäin vilkasta. Mahdollisuuksina on koettu mm. yhteistyö kotien ja muiden toimijoiden kanssa, oppilaan osallisuuden tukeminen ja osallistaminen eri vaiheissa koulupolkua, TET-jaksot, yhteistyö nivelvaiheissa, vahvuuksien tunnistamisen ja yksilölliset opintopolut. Haasteina puolestaan on koettu ajan puute lapsen ja nuoren kohtaamisessa, some- ja pelimaailma,  keinottomuus puuttua poissaoloihin (pitkä historia) ja opintojen keskeyttämiseen (useita keskeytyksiä).

Palaute iltapäivästä kerättiin vapain kommentein.

”Kiitos ajatuksia herättävästä iltapäivästä + kokonaiskuvan luomisesta. ”

”Varhaiskasvatus on myös 2. asteen koulutuspaikka! -> Herätti ajatuksia!”

”Hyvä, että tultiin.”

”Ryhmätyöskentely toimi”

 

Marjo Jalkala, Savon ammattiopisto

Kurkistuksia uraohjaukseen ja henkilöstön koulutuksiin Savon ammattiopistossa

Uraohjaus2020-hanke on käynnistynyt oppilaitoksessamme varsin vauhdikkaasti. Seuraavassa kurkistuksia tilaisuuksiin lukuvuoden varrelta.

Suunta Sakkysta ossoojaks-mallin pilotoinnissa metsäkoneenkuljettajaopiskelijat vierailivat marras-joulukuussa kahden eri metsäkonevalmistajan luona. Opiskelijat valmistelivat kysymyksiä vierailuita varten. Kysymyksiä esitettiin mm. siihen, mitkä kolme ominaisuutta ovat tärkeimpiä työskenneltäessä ko. yrityksessä, millaisia tehtäviä metsäkoneenkuljettajana voisi yrityksessä tehdä ja millaista lisäkoulutusta työskentely edellyttää. Opiskelijat kysyivät esittelijöiltä myös sitä, millaisena yrityksen edustajat näkevät tulevaisuuden työelämän ja mitkä taidot siellä korostuvat. Asennetta, nöyryyttä ja sisukkuutta pidettiin tärkeinä ominaisuuksia. Tulevaisuutta työelämässä ovat robotit. Robotit eivät suinkaan vie työpaikkoja ihmisiltä, työn luonne vaan muuttuu. Kuulimme esimerkiksi sen, että yksi hitsausrobotti voi työllistää 4-5 henkilöä. Opiskelemallaan tutkinnolla opiskelijat voivat työllistyä myös metsäkonevalmistajien palvelukseen. Tehtävät ovat opittavissa, kun aiemmin mainittu asenne on oikea. Jo aiemmin syksyllä opiskelijat peilasivat omia henkilökohtaisia vahvuuksiaan eri metsäalan yritysten henkilöitä haastattelemalla. Näihin aineistoihin palataan opiskelijoiden ja tutoropettajan kanssa opintojen aikana.

Jatko-opintoihin ohjaamisen pienryhmäohjausta pilotoidaan sähköalan, ict:n ja liiketalouden opinnoissa. Pienryhmässä opiskelijat saavat vertaistukea suunnitella jatko-opintojaan, saavat ohjausta kohti jatko-opintoja ja saavat vastauksia esiin nouseviin kysymyksiin. Pienryhmien kasaamisessa on ollut haasteita, sillä opiskelijat ovat paljon työpaikoilla tekemässä opintojaan. Ohjaus on kuitenkin saatu käynnistymään ja ryhmissä on laadittu unelmakarttoja tulevaisuudesta.

kuva: Anne Ålander

Uraohjaus2020-hanke on järjestänyt koulutuksia eri uraohjaustyötä tekeville henkilöille Savon ammattiopistossa. Joulukuussa työelämätaitojen opettajille järjestettiin koulutusta. Uraohjausta pohdittiin pareittan swot-analyysin avulla, jonka jälkeen kävimme yhteistä keskustelua esiin nousseista teemoista.  Keskustelua käytiin mm. siitä, että  automaatio ja muuttuva työelämä nähtiin yhtäläilla niin uhkina kuin mahdollisuuksina. Ohjaushenkilöstön heterogeenisuus koettiin heikkoutena, samoin kuin työpaikkojen riittämättömyys opintojen aikana joillain aloilla. Vahvuuksina mainittiin kansainvälisyys ja ammattitaitoinen henkilöstö. Toivottavasti keskustelua voidaan jatkaa myöhemmin.

kuva: Arja Pehkonen

Kuluvan vuoden alussa järjestimme koulutusiltapäivän ammatinohjaajillemme teemalla Ammatinohjaajana opiskelija urapolun varrella – kaikki mahdollisuudet käyttöön. Aluksi perehdyimme uraohjaukseen omien muistojen ja kokemusten sekä hankkeen aloituskyselyn tulosten kautta. Tämän jälkeen ammatinohjaajat työskentelivät pienissä ryhmissä teemoissa nivelvaihe jatko-opintoihin ja työelämään, minä ammatinohjaajana sekä uraohjauksen mahdollisuudet ja uhkat. Keskustelu oli vilkasta, jaettavaksi tuli useita tarinoita ja jatko-koulutuksen tarve nousi ilmaan.

kuva: Arja Pehkonen

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Marjo Jalkala

Miksi ja miten jatko-opintoihin ohjaamista Savon ammattiopistossa?

 

Eri oppilaitoksista hakeutuu vuosittain vaihteleva määrä opiskelijoita jatko-opintoihin korkea-asteelle. Tiedämme, että opiskelijoitamme myös ohjataan kohti jatko-opintoja. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen laatimassa raportissa (Hintsanen ym. 2016) todetaan että eri koulutuksenjärjestäjillä on olemassa toimivia muotoja ohjaamiseen, kuten mahdollisuus suorittaa valmentavia opintoja tai mahdollisuus suorittaa jo ammattikorkeakoulun opintoja osana perustutkintoa. Uraohjaus2020-hankkeen myötä haluamme luoda yhteisen mallin jatko-opintoihin ohjaamiselle ja edelleen vahvistaa jo olemassa olevia ohjauksen malleja sekä vastata osaltamme kehittämissuosituksiin, joita em. raportti on toteutettavaksi jättänyt.

Ohjausalan toimijat kokevat tärkeäksi sen, että opiskelija saa oikea-aikaista ohjausta urasuunnittelussaan riippumatta siitä, osaako hän ohjausta pyytää tai mikä hänen kotitaustansa on. Tämä tuli myös esiin hankkeessamme mukana olevien oppilaitosten ohjaushenkilöstön ja hanketoimijoiden iltapäivässä 4.6.2018. Jatko-opintoihin ohjaamisen tulisi oppilaitoksissa perustua systemaattiseen toimintaan, jossa perustiedot ja neuvonta tarjotaan jokaiselle opiskelijalle ja ohjaus aloitetaan riittävän varhain. Syvempää ohjausta tulee tarjota heille, jotka ovat jatko-opinnoista kiinnostuneet ja haluavat vahvistaa osaamistaan ja jatko-opinnoissa pärjäämistään. Kytkemällä ohjaukseen yksilö- ja pienryhmäohjausta, opiskelijat saavat myös vertaistukea pohdinnoilleen ohjaajan tarjoaman ohjauksen lisäksi. Ohjauksen monikanavaisuutta tulee hyödyntää ja ohjausta kehittää opiskelijoiden toiveita kuunnellen.

Oppilaitoksemme tarjoaa jatko-opintoihin valmistavia opintoja yhteisten tutkinnon osien opinnoissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ammatillisena valinnaisena tutkinnonosana myös ammattikorkeakoulun opintoja. Nämä toimintamallit ovat edelleen käytössä. Hankkeemme aikana on tarkoitus tiivistää alojen sekä eri koulutusasteiden yhteistyötä ja suunnitella nivelvaiheeseen tarjottavia opintoja yhdessä. Uraohjaus2020-hankkeessamme pilottialoilla toteutetaan jatko-opintoihin ohjausta pienryhmänohjauksen keinoin. Ryhmiin kutsutaan jatko-opinnoista kiinnostuneet opiskelijat. Pienryhmäohjauksessa tehdään yhteistyötä yli oppilaitosrajojen hyödyntämällä mm. amk:n tutoreita opiskelun asiantuntijaääninä kertoen opintojen arjesta, vaativuudesta ja mahdollisuuksista. Pienryhmäohjaus toteutetaan pilottivaiheessa opinto-ohjaajavetoisesti ja ohjaus aloitetaan opintojen alkuvaiheessa.

Uudet ammatilliset tutkintojen perusteet astuivat voimaan 1.8.2018. Niiden myötä perustutkintoihin tuli pakollisena yhteisten tutkinnon osien opiskelutaidot ja urasuunnitteluvalmiudet opintojakso. Tämä jakso pitää sisällään jatkokoulutusmahdollisuuksien pohdintaa ja koulutustarjontaan tutustumista. Tämän opintojakson toteutusta mietimme yhdessä ja rakennamme tehtäviä opiskelijan ohjaamisen tueksi. Tehtävät rakennetaan verkkoympäristöön, jossa niitä ohjataan opiskelijoiden käyttöön ja urasuunnittelun tueksi. Uraohjaukseen liittyvää koulutusta tarjoamalla vahvistamme henkilöstömme osaamista ohjata opiskelijaa jatko-opintoihin ja nähdä entistä vahvemmin jatko-opinnot yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona opiskelijan urapolulla.

LÄHDE:

Hintsanen, V., Juntunen, K., Kukkonen, A., Lamppu, V-M., Lempinen, P., Niinistö-Sivuranta, S., Nordlund-Spiby, R., Paloniemi, J., Rode, J-P., Goman, J., Hietala, R., Pirinen, T. & Seppälä, H. (2016). Liikettä niveliin – Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI).

Marjo Miettinen, Savon ammattiopisto

Opinto-ohjaajat uraohjauksen äärellä

Kesäkuisena iltapäivänä Ylä-Savon ammattiopiston, Savon ammattiopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat kokoontuivat työskentelemään uraohjauksen kysymysten äärelle. Tilaisuuden aluksi jokainen oppilaitos toi mukanaan katsauksen tämän hetken jäsennykseen uraohjauksesta. Oli ajatuksia herättävää kuulla, kuinka toisissa oppilaitoksissa uraohjausta jäsennetään. Johdanto toimi hyvin virittävänä kanavana iltapäivän ryhmätyöskentelylle.

Hanketoimijat olivat laatineet iltapäivään kolme teemaa pienryhmissä pohdittavaksi.  Jokaisella ryhmällä oli kolme kysymystä ohjaamassa keskustelua. Tarkastelussa olivat 1) nivelvaihe jatko-opintoihin 2) siirtymä työelämään ja 3) uraohjauksen uhkat ja mahdollisuudet.

Nivelvaiheessa jatko-opintoihin pidettiin tärkeänä riittävän ajoissa aloitettua ohjausta, jota tarjotaan kaikille opiskelijoille. Ohjausta voidaan syventää niiden kohdalla, jotka päättävät hakea opiskelemaan.  Vertaisohjausta toivottiin kehitettävän erityisesti siten, että ammattiopistojen opiskelijat kuulisivat omasta oppilaitoksesta aiemmin valmistuneiden ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta. Jatko-opintoihin orientoivia opintoja pidettiin myös tärkeinä samoin kuin esimerkiksi verkko-opintoja amk-tarjonnasta.

Työelämän siirtymisessä opinto-ohjaajien keskusteluissa nousi vahvasti esiin työnhakutaitojen kokonaisuus ja niiden opettaminen opiskelijoille. Oman osaamisen esittämiseen koettiin opiskelijoiden tarvitsevan ohjausta.  Hyvänä pidettiin opintojen aikaista tiivistä kontaktia työelämään (mm. harjoittelupaikkojen merkitys) ja muihin toimijoihin (kuten te-palvelut, ohjaamot, rekrytointifirmat). Uraohjauksessa työelämään tulee huomioida myös työelämän pirstaleisuus, työkyvystä huolehtiminen sekä erityisryhmien tarvitsema ohjaus.

Uraohjaukselle uhaksi koettiin kiire ja resurssien kohdentumattomuus. Tämän seurauksena uraohjaus voidaan kokea muodollisuutena. Haasteena koettiin, että mikäli uraohjaus nähdään ”yhtenä uutena keksintönä”, asenne sitä kohtaan voi olla ennakkoluuloinen, vaikka todellisuudessa kyseessä olisikin perustyö.
Uraohjauksen mahdollisuuksina nähtiin ammatillisen koulutuksen uudistukset (mm. osaamisperusteisuus, opiskelutaidot ja urasuunnitteluvalmiudet opintojakso) joiden myötä on päästy tarkastelemaan opiskelijan polkua ja sen matkalla toimijoiden vaikutusta ja ohjausta. Mahdollisuutena nähtiin oppilaitosten tekemä yhteistyö sekä uusien yhteisten käytänteiden kehittäminen uraohjaukseen sekä digitalisaation hyödyntäminen ohjauksessa. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa tuo myös lisämahdollisuuksia uraohjaukseen.  Uraohjauksen koetaan mahdollistavan opiskelijan yksilöllinen polku kohti jatko-opintoja ja/tai työelämää ja samalla tuovan myös laatua oppilaitosten työhön. Kun uraohjaus on noussut nyt entistä vahvemmin esille ja sen tiimoilta koulutetaan henkilöstöä, koettiin että sen myötä saadaan myös lisäosaamista omaan työhön.

Iltapäivän työskentely koettiin tärkeäksi. Kuulemalla toisten oppilaitosten opinto-ohjaajien näkökulmia ja keskustelemalla yhdessä voidaan rakentaa uutta ja yhteistä polkua uraohjaukseen.  Matka jatkuu!

teksti: Marjo Miettinen, opinto-ohjaaja Savon ammattiopisto
kuvat: Arja Pehkonen, pedagoginen asiantuntija Savon ammattiopisto

Uraohjaus2020-hankeen kysely opiskelijoille

Uraohjaus2020-hanke toteuttaa huhti-syyskuussa 2018 opiskelijoille suunnatun kyselyn, jolla kartoitetaan opiskelijoiden näkemyksiä urasuunnittelun eri osa-alueilla ja myös sitä, kuinka tärkeänä eri osa-alueita pidetään. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa opiskelijoiden näkemyksiä opintojen sisällöstä, uraohjauksesta, opiskelun aikaisesta urasuunnittelusta sekä työllistymiseen ja työuraan liittyvistä asioista.

Kolmen hankkeeseen osallistuvan oppilaitoksen opiskelijoille suunnatun kyselylomakkeen väittämät jakautuvat otsikoittain seuraavasti:

Opintoihin hakeutumisen nivelvaihe/ Nykyiseen oppilaitokseen hakeutumista ohjasivat

Opintojen aikaisiin valintoihin ja päätöksiin liittyvät väittämät

Opintojen aikaisia työelämäyhteyksiä kartoittavat väittämät

Opinto- ja uraohjausta kartoittavat väittämät

Työnhaun kanavia kartoittavat väittämät

Uratulevaisuus/ Tulevaisuususko

Työnhakutaidot/ Osaamisen esittäminen

Kysymyskategorian sisältämiin väittämiin vastataan neliportaisella Likert-asteikolla, jossa väittämät

  1. Täysin eri mieltä/en ole miettinyt koko asiaa
  2. Osittain eri mieltä/olen ajatellut
  3. Osittain samaa mieltä/kyllä
  4. Täysin samaa mieltä/suuntani selvä

Lisäksi väittämissä on vastausvaihtoehto En osaa arvioida.

Kyselyyn vastaavat hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten perustutkintojen opiskelijat. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, eikä vastaajan henkilöllisyys paljastu missään tutkimuksen vaiheessa. Vastaamiseen kuluu aikaa n. 15 minuuttia. Kysely sulkeutuu 14.9.2018. Kyselyn toteutusajankohta on lukuvuoden etenemiseen nähden haastava.

Kyselyn taustalla on näkemys siitä, että opintoihin integroituneena uraohjaus on koko opintojen ajan kestävä prosessi. Ohjaus on opiskelijan uraa ja elämänsuunnitte­lua tukevaa, jolloin opiskelijaa tuetaan tekemään välittömiä opintoja ja tulevaa työuraa koskevia ratkaisuja. Ohjauksessa tuetaan myös opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasvua, sekä itseohjautuvuutta, jotta hänelle kehittyy valmiuksia sopeutua myöhemmin elämässään erilaisiin siirtymiin esimerkiksi vaihtaessaan työtehtäviään tai jopa ammat­tiaan.

Löydät kyselyn tulokset artikkeleista oppilaitoksittain!

Pirjo Venhovaara, koordinoiva opinto-ohjaaja, Savonia

Muistiinmerkintöjä Tulevaisuuden työnhakukanavat ja rekrytointi –seminaarista

Torstaina 23.8.2918 kokoonnuimme isolla joukolla kuulemaan työn hakemisen tulevaisuuden kanavista sekä saamaan vinkkejä siitä, mihin suuntaan rekrytointi on kehittymässä. Paikalla oli yli kahdeksankymmentä asiasta kiinnostunutta.

Kuva: Tervetuloa! Seminaarin alkutunnelmia

 Uraohjaus2020-hankkeen esittelyn jälkeen apulaisrehtori Pirjo Peltola (SAKKY) siteerasi aloituspuheenvuorossaan pääministeri Juha Sipilää, joka on puhunut työelämän murroksesta suurimpana työelämän haasteena: työntekijöillä on yhä useammin useita peräkkäisiä, rinnakkaisia ja limittäisiä työuria. Tällöin yksilön kyky hallita koulutus- ja työuraansa nousee arvoon arvaamattomaan, ja uraohjauksesta toivotaan eväitä tähän. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa haasteeseen on vastattu myös rakenteellisesti: opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia preppaava opintojakso on kaikille opiskelijoille pakollinen.

Seminaarin luennoitsijan Riikka Annika Keskitalon (Tom Laine HC Services Oy; https://fi.linkedin.com/in/riikkaannikakeskitalo) teemana oli sosiaalinen media työelämän tukena. ”Koska työn on digitalisaation myötä mahdollista hivuttautua vapaa-aikaan yhä enemmän, myös vapaa-ajan ilmiö some on väistämättä liukumassa työelämän puolelle”, hän totesi.

 

Kuva: ”Verkostoidu jo opintojen aikana” kehottaa Riikka Annika Keskitalo

Keskitalon mielestä LinkedIn on tämän hetken ykkösväline ammatillisessa verkostoitumisessa ja foorumi osaamisen esittämiselle. Nuori opiskelija saattaa olla sitä mieltä, ettei hänellä ole vielä mitään kunnollista esitettävää, mutta: ”Opiskelija tai suori vastavalmistunut voi esittää vaikkapa opiskelun yhteydessä tekemiään projekteja ja erilaisia kokeiluja. Nuoria onkin hyvä haastaa kokeilemaan siipiään – kun hyvin käy, epävarmuus alkaakin pala palalta muuttua itsevarmuudeksi.”

Keskitalo siteerasi Sitran raporttia vuodelta 2016, jonka mukaan 25 % suomalaisista on päätynyt nykyiseen työhönsä avointa työpaikkaa hakemalla; työvoimatoimiston kautta työllistyneitä oli 4 % haastatelluista; 20 % laitettuaan avoimen työhakemuksen kiinnostavaan paikkaan ja oltuaan sitten yhteydessä työnantajaan; 20 % kertoi saaneensa suoran työtarjouksen. Keskitalon mukaan vaikuttaa siltä, että oma-aloitteinen työnhaku verkostojen kautta on tehokkain tapa työllistyä. (Sitra: Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään. 2016)

Keskitalon mukaan Sitran Työelämätutkimus (2017) kertoo, että vain 10 % kokee somen tärkeäksi työnhaussa – tätä Keskitalo pitää hämmentävän alhaisena lukuna siihen nähden, kuinka paljon aikaa somessa vietetään. Toisaalta valtaosa tutkimuksessa mukana olleista kokee verkostoitumisen todella tärkeäksi tulevaisuudessa, mutta vain 6 % kokee osaavansa verkostoitua. Keskitalo toivookin, että työnhakijat heräisivät yhdistämään somen ja verkostoitumisen, sillä some on nimenomaan loistava keino rakentaa verkostoja ja esittää osaamista.

Some-kanavia on tuhansia, mutta ammatillisessa verkostoitumisessa LinkedIn on ainakin toistaiseksi tärkein. ”Jokaiselle ohjattavalle löytyy aivan varmasti sopiva sosiaalinen media, jossa esitellä osaamistaan”, sanoi Keskitalo. Olisiko tässä meille ohjaajille tehtäväkenttää? Keskitalo kannusti iloiseen kokeiluun, josta varmasti on hyötyä myös myöhemmässä työnhaussa: ”Jos tuntuu hankalalta kirjoittaa omasta osaamisestaan, kannattaa käyttää medioita, joissa päärooli on kuvilla tai videolla! Rohkeasti vaan rec-nappia painamaan ja oma-aloitteista videota tekemään. Hyvän videon tekemiseen tarvitaan harjoitusta – ja rekry-prosesseissa videoita käytetään nykyisin todella paljon.” Myös ajankohtaiseen keskusteluun osallistuminen, vaikkapa vain kommentoimalla, voi olla hyvää osaamisen esittelyä.

Luennon lopussa kysyimme Keskitalolta, kuinka ohjata nuoria toimimaan somessa fiksusti. ”Laita itsestäsi näkyville vain sellaista materiaalia, jonka voisit näyttää omalle äidillesikin”, kuului selkeä vastaus. Entä olisiko ammattikorkeakoulusta valmistuvan syytä mennä someen verkostoitumaan työnhakumielessä? Keskitalon mielestä tätä ei kannata jättää valmistumiseen saakka, vaan alkaa rakennustyö jo opintojen aikana. ”LinkedIn on selkeä ykkönen, ja verkoston kerääminen sinne ja kanavan haltuunotto vie aikaa, siksi verkostoituminen kannattaa aloittaa jo opintojen alkupuolella”.

Keskitalon jälkeen Itä-Suomen yliopiston henkilöstöpäällikkö Jenni Varis sekä metsäkoneyrittäjä Hanna Pitkänen esittivät kommenttipuheenvuoronsa Keskitalon alustukseen.

  • Varis toi esille, että hakijan kannattaa mennä someen myös työnhakumielessä, koska työnantajatkin ovat siellä. Hän suosittelee työnhakuyhteyksissä LinkedIniä ja Twitteriä mieluummin kuin Facebookia. Hän suositteli myös yhdistämään somea perinteiseen työhaun välineeseen: ”Sinne CV:n nurkkaan voi hyvin laitaa linkin, josta rekrytoija voi käydä katsomassa lisää hakijasta.”
  • Variksen vinkit työnhakuun soveltuvat sekä perinteiseen että some-työnhakuun: ”Perusasioiden on oltava kunnossa: kirjoittaminen on laitettava kuntoon ihan ensimmäisenä, ja kohtaamiset, vaikkapa videoesittelyt tai skype-haastattelut, on hyvä saada sujuviksi.”
  • Pitkänen edustaa alaa, jossa töitä on tarjolla, mutta rekrytointi on vaikeaa. Työntekijöitä haetaan useimmiten lehti-ilmoituksin ja heitä tiedustellaan metsäkoneenkuljettajien Facebook-ryhmän kautta. ”Puhelinsoitto on edelleen paras tapa hakea töitä meidän kaltaisesta pienyrityksestä. Sen jälkeen katsomme CV:t ja suositukset ja tapamme hakijan.” Hyvä kokemus on ollut, kun on istahdettu opettajan kanssa yhdessä alas ja mietitty yritykseen sopivat harjoittelijat.

Mihin suuntaan rekrytointi on sitten kehittymässä? Varis näki, että tulevissa rekry-prosesseissa selvitellään yhä useammin hakijoiden kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa.

Kehitysjohtaja Niina Puumalainen (YSAO) veti yhteen seminaaripäivän toteamalla, että jokaiselle löytyy ja on löydyttävä juuri hänelle sopivaa uraohjausta opintojen ajan – tämä jos mikä luo tasa-arvoa koulutuksen aikana ja tukee keskenään hyvinkin erilaisten opiskelijoiden työllistyvyyttä.

Tarja Joona, lehtori, opinto-ohjaaja, Savonia