Liiketoimintaa ruoasta, huipulta – Food Business Summit 2017 / Kaisa Tolonen
Kun koko ruokaketju istutetaan saman pöydän ääreen, ei puheenaiheista ole puutetta. Toimialoilla työskenteleviä hemmoteltiin runsaalla aihevalikoimalla alkutuotannon yksityiskohdista aina ruokaelämykseen asti. Toimintamalleja, menetelmiä, tekniikkaa ja digitalisaatiota tarjoiltiin kompakteissa sessioissa asiantuntevien esiintyjien toimesta. Vuoden 2017 teemoina olivat alustatalous, ruokakokemus, uudistuva ruokabusiness ja vienti.
Kasvikset ruokavaliossa näyttävät olevan kasvava trendi, mutta rinnalle on kipuamassa mm. hyönteiset. Ruoanlaitto helpottuu, keksinnöistä kätevin esiteltiin Summitissa. EntoCube tuo markkinoille sirkkakasvattamon, jossa voi tuottaa syötäviä sirkkoja ekotehokkaasti. Hyönteisten tarjoilu julkisessa ruokapalveluyrityksessä ei ole vielä mahdollista, mutta sen eteen tehdään kovasti töitä.
KomeroFood on tuonut markkinoille Komeropussin, jonka sisältö on suunniteltu tarkasti joko kahdelle tai neljälle ruokailijalle. Pussista löytyy sekä kuiva-aineet että tarvittavat tuoretuotteet joiden avulla voi loihtia huippukokin reseptiin perustuvan aterian. Ruokahävikki on minimoitu jo pussin tekovaiheessa niin, että ainekset todella riittävät vain kahdelle tai neljälle ruokailijalle. Komeron reseptien takana on huippukokki Henri Alén.
Ravintolaelämys muodostuu yrittäjän tarjoamista puitteista, palvelusta ja muista elementeistä, joista ruoka on vain yksi osa. Elämystä ei voi kukaan tarjota toiselle, vaan jokaisen on luotava se itse. Umeån yliopiston Ute Walter valotti ravintolaelämyksen osia mielenkiintoisessa esityksessään. Ihminen luo identiteettiään mm. syömällä ravintolassa julkisesti. Hänestä tulee jotain ja hän osallistuu kokemuksen kuluttamiseen.
Maatalouden peruskysymyksiin kuuluu elintarviketuotannon lisäksi sivutuotteet, kuten lanta. Kalajoen seudulla on käynnistetty laaja Cleantech –toimintakokonaisuus, jonka yhtenä osana kehitetään turkistarhojen lannan käsittelyä lisäämällä siihen biohiilen ja kuivikkeen seosta. Tästä syntyy orgaanisen lannoitteen raaka-aine, jolle arvioidaan olevan laajat markkinat sekä koti- että ulkomailla. Luken hankkeessa tutkitaan edellytyksiä turkistarhoilta saatavan raaka-aineen ja biohiilen sekä turvekuivikkeen oikean suhteen määrittämistä, levitystekniikkaa ja laitteistoa sekä kompostointiprosessia. Tutkija Maarit Hellstedtin tavoitteena on luoda lannasta luksustuote, jota voidaan käyttää ilman hajuhaittoja. Muutos on taloudellisesti suuri, kun lanta, josta on jouduttu maksamaan porttimaksua kompostointilaitoksissa, muuttuu euroja tuottavaksi tuotteeksi.
Turkistarhoilta saatavan raaka-aineen tuottamisen edellytyksenä on biohiilen ja turvekuivikkeen oikean seossuhteen määrittäminen, tarhoilla käytettävän levitystekniikan ja -laitteiston sekä kompostointiprosessin kehittäminen. Hankkeessa mitataan toiminnan ympäristökuormituksen muutokset niin tarhoilla kuin kompostointiprosessissa. Arvioinnin kohteena ovat ammoniakki- ja kasvihuonekaasupäästöt sekä ravinnevalumat.
Seminaarissa kuultiin useita digitalisaatioon ja erityisesti maatalouden muistiinpanoihin liittyviä innovaatioita ja jo käytössä olevia keksintöjä. Digitaaliset menetelmät tiedon hallinnassa lisääntyvät ja iloksemme voi todeta, että eri tarkoituksiin ja järjestelmiin tallennettavat tiedot voidaan pian yhdistää ”tietokäytävän” kautta. Käytävä ei itsessään talleta mitään informaatiota, mutta sen kautta on mahdollista yhdistää esimerkiksi virallisia tietolähteitä tilan omiin tietolähteisiin.
Olut halutaan yhä useammin pienpanimotuotteena ja sitä varten kaivattaisiin kovasti pienmallastamoja. Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas kertoi tarinan Tornion panimon uudesta elämästä ja maltaiden saatavuudesta. Jotta yritykset voisivat tarjota asiakkailleen lähellä tuotettua olutta, pitäisi niiden saada käyttöönsä lähellä tuotettua ohramallasta. Mallasohran kilohinta on n. 150 € tonnilta, kun taas ohramaltaan kilohinta nousee yli tuhannen euron.
Food Business Summit tarjosi runsaasti eväitä uusille ajatuksille. Peursmaatalouttakin voidaan katsoa toisesta näkökulmasta, uusin silmin. Jätteestä saadaan uusia tuotteita ja varsinaiset elintarviketuotteet uudella tavalla kuluttajien käsiin. Kaikilla osallistujilla oli tavoitteena löytää ennen kokemattomia tapoja hyödyntää suomalaista luontoa ja tuotantoa yhteisen tulevaisuutemme parhaaksi.