Sateisena kesänä laitumet polkeutuvat sorkkien alla huonoon kuntoon.


Pitkän sadejakson jälkeen moni laidunlohko näyttää lohduttomalta ja nurmen voi joutua uudistamaan useammalta lohkolta kuin on suunniteltu, minkä vuoksi ensi kesän laidunala jää aiottua pienemmäksi. Yksi vaihtoehto on uudistaa nurmi jo nyt syksyllä.

Nurmen uudistamiseen syyskesällä voi käyttää ruista, sillä se käy puitavan viljan lisäksi myös laitumena tai säilörehuna korjattavaksi. Syksyllä kylvetty ruis sitoo talven aikana ravinteita, ja uudistettavasta nurmesta saadaan satoa jo perustamisvuonna. Ruis on nopeakasvuinen, lehtevä ja kestää tallausta. Kasvutapa ehkäisee perustetun laitumen rikkaruohottumista. Laitumeksi ruis kylvetään elokuussa ja heinänsiemen aikaisin keväällä täydennyskylvönä. Rukiin kylvömääräksi riittää noin 100 kiloa hehtaarille; heinänsiemenessä käytetään normaalia 25–30 kiloa hehtaarille. Vaihtoehtoisesti heinän voi kylvää heti ensimmäisen syötön jälkeen yhdessä virnan kanssa, minkä senkin ehtii laiduntaa kesän aikana kahteen kertaan.

Syksyllä kylvetty ruis on laidunnettavissa aikaisin keväällä, ja se pitääkin laiduntaa mielellään ennen korren kasvun alkua ja viimeistään ennen tähkälle tulemista. Rukiin voi korjata myös säilörehuksi, jolloin korjuu on noin touko-kesäkuun vaihteessa. Hyvän jälkikasvukykynsä ansiosta laidunnettu tai niitetty ruis kasvaa uutta ja sen voi laiduntaa myöhemmin kesällä uudestaan. Laidunnetulle ruislohkolle on syytä tehdä aina puhdistusniitto, jotta syömättä jääneet kohdat eivät ala kasvattaa tähkiä, sillä myrkyllisten torajyvien riski on aina mahdollinen. Laidunnus pienillä, tiheään vaihtuvilla lohkoilla tehostaa kasvua.

Ruis on lehtevä ja laidunkasvina maistuva.


Ruis uudistaa laidunta

Laidunnuskoe Mustialan koulutilalla osoitti rukiin toimivan laitumen uudistamisessa ja vihantarehuna. Ruista sisältävä laidunrehu oli maistuvaa ja sekä kasvusto että sulavuus säilyivät hyvinä, vaikka keväällä kylvetty ruislajike ei ollut kokeen myötä tulleen kokemuksen mukaan paras laidunkäyttöön. Laitumelle kannattaa mieluummin valita lajike, joka ei muodostaisi tähkiä saman kesän aikana. Kokeessa ruista kylvettiin 60 kiloa ja apilaista heinänsiemenseosta 28 kiloa hehtaarille.

Toukokuun alussa kylvetty ruis laidunnettiin ensimmäisen kerran juhannuksen tienoilla, ja samalla lohkolla lehmät kävivät kesän aikana viisi kertaa. Ruista sisältäneen laitumen D-arvo pysyi nurmilohkoa tasaisempana, ja korkea D-arvo onkin tutkimusten mukaan rukiille ominaista. Raakavalkuaispitoisuus ruista sisältäneessä laitumessa oli koko kesän nurmilohkoa korkeampi.


Ehkäise tauteja – vaihda apila kevätkylvöiseen rukiiseen

Mustialan kokeessa lehmiä laidunnettiin päivittäin vaihtuvilla pienillä lohkoilla, jonne ne pääsivät aamun aikana ja josta ne haettiin tarvittaessa sisälle illalla. Päivän aikana lehmillä oli vapaa pääsy navettaan. Laidunnus ei vaikuttanut lehmien lypsyviiveisiin tai lypsyllä käyntien määrään. Ruista lehmät söivät mielellään, mutta vaikutusta maitomääriin ei voitu erotella. Erot tuotoksessa jäivät kokeen aikana vähäisiksi.

Nurmi rukiin alla onnistui kohtuullisesti, ja tänä vuonna laidunkokeilussa on Reetta-ruis ja nurmensiemen. Alkukesän kuivuus on harventanut kasvustoa, mutta lajike vaikuttaa paremmin laitumeksi sopivalta. Mustialan lehmät laiduntavat viittä eri laidunkaistaa, ja kaista vaihtuu päivittäin.

Keväällä laitumeksi kylvettävän rukiin sekaan voi laittaa myös herneitä, vihantahärkäpapua ja virnoja. Kevätkylvöistä ruista voi käyttää apilan sijaan ehkäisemään apilan tautiriskiä.


Syyskylvö toimii kevätkylvöä paremmin

Viljelijäkokemusten mukaan syksyllä kylvettynä ruis toimii monivuotisen laitumen uudistamisessa kevätkylvöä paremmin. Keväällä kylvetty on kokemusten perusteella herkemmin tukahduttanut heinän alleen.

Aikainen syöttö keväällä ja puhdistusniitot ovat tärkeitä sekä kasvuston maittavuuden ja sulavuuden että torajyvien välttämisen kannalta. Puhdistusniitoilla pyritään estämään kasvuston korsiintuminen ja tähkälle tulo. Ahkera laiduntaminen kesän aikana pitää rukiin kasvavana ja antaa tilaa alle kylvetylle nurmelle. Ulkomaisten tutkimusten mukaan ruista voisi laiduntaa kolmen, neljän viikon välein.

Keski-Euroopassa on käytössä omat lajikkeensa rukiin viherkäyttöön, niin sanotut vihermassarukiit, joista Bonfire-lajiketta on muutamilla tiloilla kokeiltu myös Suomessa. Nämä lajikkeet sopivat sekä laitumeksi että säilörehuksi.

Seuraa JALAKA-hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa, siellä on esillä tietoa hankkeen toiminnasta ja tapahtumista.

http://jalaka.savonia.fi

Eeva-Kaisa Pulkka
TKI-asiantuntija


Mustialan laidunkokeesta löytyy lisätietoa täältä.

Ruis tuottaa satoa myös laitumena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.