Kaikkein keskeisintä maatalousyrityksessä olisi varautua henkilöriskeihin. Yrittäjä itse on oman toimintansa tärkein asiantuntija, ja siten vaikeasti korvattavissa. Kaikkea ei kuitenkaan kannata tehdä itse.

Yrittäjän työkykyriskin hallinnassa avainasemassa ovat omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Hyvää työkykyä edistävät niin työturvallisuuden parantaminen kuin töiden riskikartoitukset ammattitautien varalta, mutta myös jokapäiväinen riittävä lepo. Jokaisen tulisi omalla kohdallaan tarkastella, onko työmäärä kohtuullinen, jotta aikaa jää myös lepäämiseen ja palautumiseen. 

Mikäli työpäivät ovat toistuvasti liian pitkiä ja kuormittavia eikä työmäärä siitä huolimatta vähenny, kannattaa harkita joidenkin työtehtävien delegoimista muille. Työntekijän ei tarvitse olla tilalla töissä kokoaikaisesti vaan esimerkiksi parina päivänä viikossa tai kausiluonteisesti kiirehuippujen aikaan. 

Kanavat työntekijän löytämiseksi 

Sopivan työntekijän löytyminen ei ole itsestäänselvyys. Julkisessa työnhaussa hyvällä työpaikkailmoituksella voidaan karsia turhia hakijoita ja vastaavasti houkutella potentiaalisia tekijöitä. Kunnollisessa työpaikkailmoituksessa on tarkka kuvaus työstä ja siitä, mitä työntekijältä odotetaan. Omasta tilasta tulee kertoa perusasiat positiivisessa valossa ja voi olla järkevää mainita tekijöitä, miksi juuri kyseiselle tilalle kannattaa hakeutua töihin. Perusteluina voivat olla esimerkiksi hyvä työyhteisö, mahdollisuus kehittää itseään tai joustavuus työajoissa. 

Työpaikkailmoituksen voi laittaa näkyville esimerkiksi TE-palveluiden tai TöitäSuomesta.fi-verkkosivuille. Sosiaalinen media on myös tehokas tapa tavoittaa työnhakijoita. Tilan omat Facebook- tai Instagram-kanavat helpottavat työpaikan markkinointia. Somekanavaa selaamalla saa nopeasti käsityksen siitä, millaisesta paikasta on kyse. Jos tilalla on jo ennestään työntekijöitä, heidän positiivisista kommenteistaan on varmasti hyötyä uuden työntekijän löytämisessä. 

Mikäli julkisen työpaikkailmoituksen laatiminen ei tunnu sopivalta tavalta, yksi keino on lähestyä alan oppilaitoksia ja ilmoittautua mahdolliseksi harjoittelutilaksi. Harjoittelijan ottaminen voi olla helppo tapa saada edullista työvoimaa, mutta vaatii yrittäjältä enemmän panostusta työnopastukseen ja perehdytykseen. On myös muistettava, että nuoret ja kokemattomat tekijät eivät välttämättä voi tehdä kaikkia vaadittuja työtehtäviä, ja opiskelijoiden välillä voi olla paljon eroja esimerkiksi oma-aloitteisuudessa ja kyvyssä sitoutua työhön. Työvoimaa ei myöskään välttämättä saa silloin, kun sille olisi tarvetta. 

Hyvistä verkostoista muihin viljelijöihin voi olla apua myös työvoima-asioiden järjestelyssä. Naapuriviljelijältä voi kysyä vinkkiä, olisiko hänellä tiedossa maataloustöihin sopivaa henkilöä. Jos omalla tilalla ei riitä töitä täysipäiväisesti ja se hankaloittaa työvoiman löytämistä, ratkaisuna voisi olla yhteisten työntekijän palkkaaminen toisen tilan kanssa. 

Hyvän työntekijän löytyminen ei ole itsestäänselvyys.

Perehdytys kuntoon 

Jotta uusi työntekijä voi suoriutua töistään turvallisesti, sujuvasti ja työn hyvää laatua ylläpitäen, perehdyttäminen ja työnopastus on tehtävä huolellisesti. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan vastuulla. Työnantajan tulee opastaa työntekijää tekemään työt ergonomisesti. Työympäristön sekä töissä käytettävien koneiden ja laitteiden on oltava turvallisia. Rutiinit ja yhdenmukaiset toimintatavat ovat tärkeitä myös eläinten hyvinvoinnin kannalta. 

Selvitä työntekijän aiempi osaaminen ja työkokemus huolellisesti ennen työsuhteen alkua. Kokematon työntekijä voi tarvita erittäin yksityiskohtaiset ohjeet työtehtävien suorittamiseksi oikein ja turvallisesti. Muista, että oma toimintatapa ei välttämättä ole ainoa oikea, vaan ole avoin ideoille ja ehdotuksille. Työntekijä kannattaa ottaa mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen, sillä erilainen näkökulma voi olla ratkaisevassa roolissa tuotantoprosessien pullonkaulojen tai epäkohtien selvittämisessä.  

Työntekijä kannattaakin nähdä investointina yrityksen tuotannon ja kannattavuuden parantamiseksi. Tämä kuitenkin onnistuu vain, kun työntekijä pystyy suoriutumaan hänelle annetuista työtehtävistä kuormittumatta liikaa. Työn kuormittavuuteen vaikuttavat esimerkiksi työn vaativuus sekä sosiaalinen ilmapiiri työpaikalla. Siksi onkin tärkeää, että perehdytys ja työnopastus tehdään asteittain ja työtehtäviä vaihdellaan helpoimpien ja vaikeampien töiden välillä. Positiivinen palaute, tuki ja kannustus motivoivat työntekijää toimimaan toivotulla tavalla. Luottamuksen on oltava molemminpuolinen, ja vastuun antaminen työntekijälle kannustaa itsenäiseen työskentelyyn. Kannattaa myös muistaa, että omalla esimerkillä ja asenteella on vaikutus työntekijän tapaan työskennellä. 

Avoin keskustelu työntekijän ja työnantajan välillä on tärkeää, jotta työn kuormittavuus pysyy hallinnassa ja laatu korkeana.

Janina Pasanen
projektityöntekijä
Työvoimaa tiloille -hanke

Maatalousyrittäjä, uskalla delegoida!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.