Raa’alla lantakompostilla voi olla negatiivinen vaikutus viljely- tai puutarhakasvien kasvuun, joten on tärkeää varmistua kompostin kypsyydestä ennen sen käyttämistä lannoitteena. Epäkypsä kompostimassa sisältää kasveille myrkyllisiä rasvahappoja sekä mikrobeja, jotka kilpailevat ravinteista kasvien kanssa haitaten niiden kasvua. Hevosenlantakompostin käytettävyyteen lannoitteena vaikuttavat kypsyyden lisäksi esimerkiksi sen hygieeninen laatu ja ravinnepitoisuudet.
Kompostimassan kypsyyttä ja laatua ei pystytä luotettavasti mittaamaan yksittäisellä laitteella tai menetelmällä. Määrityksessä käytetään useampia eri testausmenetelmiä, joiden tuloksia arvioidaan kokonaisuutena. Testejä varten on tärkeää ottaa mahdollisimman edustavat näytteet tutkittavasta massasta.
Kompostimassan lämpötila ja happamuus
Kompostoitavan massan lämpötilan mittaaminen voidaan toteuttaa useilla erilaisilla, automaattisesti tai manuaalisesti luettavilla mittareilla. Olennaista luotettavassa lämpötilamittauksessa on, että tilavuudeltaan suurta massaa mitataan useammasta eri kohdasta ja esimerkiksi riittävän syvältä, jotta tulos on kattava ja koko massaa edustava. Kompostoitumisen aikana lämpötila nousee, ja valmiin kompostin lämpötila taas on laskenut jälleen lähelle ympäristön lämpötilaa. Lämpötilan lasku voi kuitenkin kertoa myös esimerkiksi massan sekoittamisen tai kastelun tarpeesta, koska kompostoitumisprosessissa olennaiset mikro-organismit tarvitsevat toimiakseen happea ja vettä.
Kompostoitumisprosessin etenemistä voidaan seurata myös mittaamalla lantamassan pH-arvoa. PH-arvon määritys tehdään uuttamalla kompostinäyte veteen ja mittaamalla seoksen arvo käyttäen pH-liuskaa tai tarkempaa sähköistä pH-mittaria. pH-arvo voi olla alhainen kompostoinnin alkuvaiheessa, mutta kypsän kompostin pH-arvo nousee ja on neutraali tai hieman korkeampi. Jos kompostoitava massa on hapanta vielä pitkän ajan jälkeen, se voi olla merkki hapettomista olosuhteista. Myös turpeen käyttö kuivikkeena saattaa aiheuttaa sen, että kuivikelannan pH-arvo on matalampi, sillä turve itsessään on hapanta.
Kosteuden ja kuiva-ainepitoisuuden määrittäminen
Kompostoitavan lantamassan sopiva kosteus on olennaista kompostoitumisprosessin kannalta, koska kompostoitumisessa tärkeät mikro-organismit hyödyntävät liukoisessa muodossa olevia ravinteita. Liiallinen märkyys puolestaan aiheuttaa sen, että vesi täyttää ilmatilan, jolloin massassa ei ole riittävästi happea. Kompostin sekoittaminen kompostoitumisprosessin aikana kuivattaa massaa. Tarvittaessa kuivaa lantaa voidaan kastella joko prosessin alussa tai kompostoitumisen aikana.
Yksinkertaisimmillaan kompostimassan kosteutta voi testata ottamalla sitä nyrkkiin ja puristamalla sitä. Jos massasta ei puristettaessa irtoa vettä mutta käsi jää hieman kosteaksi, kosteus on sopiva. Kompostin kuiva-ainepitoisuus voidaan määrittää tarkasti kuivaamalla näytettä yön yli 101–105 celsiusasteen lämpötilassa ja jäähdyttämällä se sellaisissa olosuhteissa, joissa se ei pääse kostumaan. Kuiva-ainepitoisuus voidaan laskea suhteuttamalla näytteen alkuperäinen paino kuivatun näytteen painoon.
Lannoitteena käytettävän kompostin on oltava riittävän stabiilia
Yksi menetelmä kompostimassan kypsyyden arviointiin on massan hapenkulutuksen ja hiilidioksidituotannon mittaaminen. Kompostin kypsymisen aikana kaasujenvaihto vähenee. Hiilidioksidintuotto ja hapenkulutus ovat keskenään verrannollisia, joten riittää, että toista niistä mitataan. Mittauksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että massan kosteus on sopiva ja mittaus tehdään sopivissa olosuhteissa. Kaasujenvaihtoa pystytään määrittelemään erilaisilla menetelmillä, esimerkiksi kaasuanalysaattorilla tai kaasunilmaisinputkilla mittaamalla.
Lantakompostille on määritetty stabiiliuskriteerit, joiden avulla voidaan varmistua siitä, että komposti on riittävän kypsää käytettäväksi lannoitevalmisteen raaka-aineena. Lannoitteen raaka-aineena käytettävän kompostin hiilidioksidintuotto tai hapenkulutus tulee olla riittävän alhainen (enintään 3 mg CO2-C/g VS/vrk tai enintään 5 mmol O2/kg orgaanista ainesta/h) ja kasvivaste riittävän hyvä, vähintään 70 %. Maanparannusaineen raaka-aineena kompostin riittävän stabiiliuden määritelmä on hieman väljempi (enintään 6 mg CO2-C/g VS/vrk tai 25 mmol O2/kg orgaanista ainesta/h), eikä kasvivastetta tarvitse välttämättä mitata.
Kasvivaste eli fytotoksisuusindeksi määritellään testaamalla kompostimassan vaikutusta siementen itämiseen ja juuren kasvuun. Raaka kompostimassa on fytotoksista, eli se haittaa kasvien kasvua. Hyvä kasvivaste kertoo siitä, että kompostimassan fytotoksiset yhdisteet ovat hajonneet.
Nitraatti- ja ammoniumtypen suhde kertoo lantakompostin kypsyydestä
Liukoista typpeä on lantakompostissa kahdessa eri muodossa, ammoniumtyppenä ja nitraattityppenä. Ammoniumtypen ja nitraattitypen suhde voidaan määritellä veteen uutetusta kompostinäytteestä testiliuskalla tai tarkemmalla mittarilla. Kun kompostoitumisprosessi on käynnissä, liukoinen typpi on pääasiassa ammoniumtyppeä, joka muuttuu kompostin kypsyessä hapettumisen seurauksena nitraateiksi. Kypsässä kompostissa suurin osa liukoisesta typestä on nitraattityppeä, ja ammoniumtypen suurempi osuus voi kertoa kompostimassan olevan vielä raakaa.
Kompostin käytettävyyttä lannoitteena tai maanparannusaineen raaka-aineena voidaan tutkia tekemällä itävyyskoe. On myös tärkeää varmistua siitä, ettei valmis lantakomposti sisällä itämiskykyisiä rikkakasvien, kuten hukkakauran siemeniä. Itävyyskokeessa vähintään kolmen eri kasvin siemeniä kylvetään kompostin ja mullan seokseen. Niiden itävyyttä ja kasvua verrataan ilman kompostin käyttöä, muuten samoissa olosuhteissa kylvettyjen siementen itävyyteen ja kasvuun. Jos itävyyden todetaan olevan alentunut, komposti voi olla vielä raakaa.
Lähde: Hevosenlannan kompostoinnin taustaselvitys, kirjallisuuskatsaus. Airaksinen, S., Suomen Hevostietokeskus ry (2024). https://laari.info/wp-content/uploads/2024/09/htk-hevosenlannan-kompostoinnin-taustaselvitys-savonialle-kikkare.pdf.
Teksti on tuotettu osana Ideasta hankkeeksi -opintojaksoa, jossa eri hankkeet voivat tarjota osaprojekteja. Tämän projektitehtävän toimeksiantajana toimi Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi -hanke. Hanke toimii ajalla 1.3.2024 – 28.2.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulun ruokajärjestelmän ja bio- ja kiertotalouden tiimit yhteistyössä.
Tekijät:
Kaisa Rossi
Agrologiopiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Hyvönen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu