Positiivinen asenne ja hyvä valmistautuminen ovat avainasioita onnistuneeseen sorkanhoitopäivään. Yrittäjän aktiivisuus ja ajoissa tehdyt valmistelutyöt lisäävät sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia.
Reilut kymmenen vuotta alalla työskennellyt sorkanhoitaja Milla Kaikkonen kertoo, että hyvä kommunikaatio viljelijän ja sorkanhoitajan välillä on tärkeää. Yhteistyöllä, positiivisella asenteella ja hyvällä valmistautumisella päästään pitkälle kohti onnistunutta hoitopäivää.
Sorkanhoitajan näkökulmasta työtä helpottaa, jos tilalla on katsottu jo edellisenä päivänä valmiiksi, mihin sorkanhoitopenkki asetetaan ja varmistettu esteetön kulku sinne. Yleensä sorkanhoitaja ja tilallinen ovat yhteydessä toisiinsa ennen varsinaista hoitopäivää.
Talviaikaan on hyvä huomioida, että lumityöt on tehty valmiiksi ja liukkauden torjunnasta on huolehdittu hiekoittamalla. Työskentelypaikan ollessa kunnossa sorkanhoitajat pääsevät aloittamaan työnsä heti.
Valmiiksi mietityt paikat ja riittävä määrä aitoja auttavat sujuvassa ja turvallisessa työskentelyssä. Aitoja tarvitaan sekä eläinten siirtoa että erittelyä varten. Aidoilla voidaan luoda odottelutiloja, joihin mahtuu esimerkiksi 2–10 eläintä kerrallaan.
Sujuva eläinten siirto nopeuttaa päivän kulkua. Hyvien etukäteisvalmistelujen ja riittävien apukäsien avulla seuraava eläin on aina valmiina käsittelyyn, kun edellinen on valmis. Navetan rakenne vaikuttaa myös aina siihen, miten sujuvaksi eläinliikenne on mahdollista järjestää.
Sorkanhoitajan toive on, että tilalliset olisivat päivässä mukana heti aamusta alkaen. Kaksi henkilöä tilalta olisi ideaalitilanne, mutta yksikin käsipari on hyvä. Eläimet voivat siirtotilanteissa riehaantua ja tässä tilallisista on suuri apu, koska he tuntevat omat eläimensä parhaiten. Eläinten sujuva ja rauhallinen liikkuminen lisää niin ihmisten kuin eläintenkin turvallisuutta. Isoilla tiloilla sorkanhoitopäivät ovat pitkiä ja kahvi- ja ruokatauot tuovat hetken hengähdystauon myös sorkanhoitajalle.
Kaikkonen näkee, että sorkanhoidon tärkeys ja merkitys ovat kasvaneet vuosien varrella. Tilalliset ovat entistä tietoisempia sorkkaterveyden positiivisista vaikutuksista ja haluavat panostaa siihen. Sorkanhoitopäiviä on tilasta riippuen 1–3 kappaletta vuodessa eläintä kohden. Sorkanhoitajan asiakaskunta on vakiintunutta ja vuosien saatossa tilalliset tulevat tutuiksi. Pitkissä asiakassuhteissa syntyy myös vahva keskinäinen luottamussuhde. Sorkanhoitopäivä voi olla pitkä ja raskaskin, mutta hyvällä yhteistyöllä siitä selvitään mallikkaasti.
Tekijät:
Anu Helkala ja Minna Käck, Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat ja Krista Jauhiainen, TYKKÄÄ-hankkeen projektipäällikkö
Kuva:
Milla Kaikkonen
Artikkeli on tuotettu TYKKÄÄ-hankkeessa
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin
