Savoniassa toimintaa kehitetään soveltamalla uutta tietoa ja hyviä käytänteitä. Tällä kertaa vinkkejä opetuksen kehittämiseen haettiin Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK) -konferenssista Hämeenlinnasta maaliskuun lopulla 2019.
Hyvistä käytänteistä kuultiin konferenssissa monta mielenkiintoista esimerkkiä. IlonaIT oli koonnut esitykseensä hyviä vinkkejä verkko-opetuksen kehittämiseksi. Verkko-opetuksessa, niin kuin kaikessa muussa opetuksessa, homma lähtee liikkeelle huolellisesta ennakkosuunnittelusta ja pedagogisen käsikirjoituksen tekemisestä. Myös käytettävien laitteiden toimivuus pitää varmistaa ja materiaalien lataus tehdä etukäteen oppimisalustalle, niin että opetustilanteessa voidaan keskittyä oppimisen ohjaamiseen.
Opiskelijat on hyvä huomioida koulutuksen ensiminuuteista alkaen: virtuaaliluokkaan voi laittaa mielenkiintoisen kuvan tai tehtävän, jota osallistujat voivat pohdiskella odotellessaan koulutuksen alkamista. Esimerkiksi maatalousopintojaksolla alla oleva kuva voisi toivottaa opiskelijat tervetulleiksi opintojaksolle. Opetuksen alkua odotellessa opiskelijat voivat miettiä missä maassa kuva on otettu? Kuva toimii siis myös keskustelun avaajana.
Kuva Toscanan maaseudulta Italiasta 2018 (Salla Ruuska)
Verkossa(kin) opiskelijan keskittymiskyky herpaantuu helposti. Useimmalta meistä löytyy kokemuksia, jos ei omia niin kollegan, siitä että verkkokokouksen aikana kirjoitetaan sähköposteja ja kokouksessa käsitellyt asiat menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Keskittymistä voidaan kuitenkin helpottaa sillä, että osallistujia aktivoidaan säännöllisesti. Verkko-opetuksen pitäisikin sisältää vuorovaikutusta jopa 5-7 minuutin välein!
Mahdollisten ennakko-odotusten vastaisesti verkko-opetus mahdollistaa monenlaisia vuorovaikutuksen muotoja. Sen lisäksi että verkko-opetuksessa voi kysyä takarivin Pentiltä miten hän kokee digitalisaation opinnoissaan, voi koko opiskelijaryhmää pyytää äänestämään digitalisaation parhaita puolia. Useimmissa verkko-opetusympäristöissä opiskelijat voidaan jakaa myös pienryhmiin, jotka voivat pohtia annettuja tehtäviä pienemmissä porukoissa.
ITK-konferenssissa esiteltiin myös muita kiinnostavia oivalluksia. Humanistinen ammattikorkeakoulu muutti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon loppuseminaarin kolmen minuutin pitchaus-videoksi. Näin opinnäytetyön tulokset saatiin entistä suuremman joukon nähtäväksi. Loistava idea informaatioähkyn aikakaudella!
Hyvien toimintamallien jakaminen kannattaa puolin ja toisin, koska silloin pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen ja toimeliaisuuden voi keskittää jonkin akuutimman prosessin optimointiin. Myös haasteista kannattaa kertoa avoimesti, jolloin koko yhteisö voi miettiä miten tilanne voitaisiin ratkaista.
ITK-konferenssi alkoi Alivaltiosihteeri-komediaryhmän legendaarisella sketsillä viikon luontoäänestä muutosvastarinnasta, joka viihtyy vanhoissa poteroissa mahdollisimman syvälle kaivautuneina ja laulaa ”Ei tule onnistumaan, ei tule onnistumaan”. Raflaavalla aloituksella saatiin yleisö, minut mukaan lukien, heräämään ja miettimään omia ajatusmallejaan. Konferenssin edetessä kirkastui, että muutos kannattaa nähdä mahdollisuutena, jolloin muutosvastarintojen kanta pienenee ideanakkeleiden vallatessa elintilaa. ”Ei käy, ei käy, ei käy, ei tule onnistumaan, ei tule onnistumaan” rallatus vaihtuu ideanakkeleiden ”muutos on mahdollisuus, muutos on mahdollisuus, kokeillaan rohkeasti, onnistutaan” sirkutukseen.
Blogin kirjoitti verkko-opetuksesta innostunut kotieläintuotannon lehtori Salla Ruuska
ps. Tiedoksi teille, jotka mietitte mistä kuva on otettu. Italian Toscanan alueella maisema on vehreä myös joulukuussa. Italiassa maatalouden raamit ovatkin aika erilaiset Suomen olosuhteisiin verrattuina.