Keväällä 2019 Maitotaipaleen tilalla arki muuttui radikaalisti, kun tilan emäntä joutui pitkälle sairaslomalle työtapaturman takia.
Hieho oli juuri poikinut, kun Titta Pehkonen meni tavalliseen tapaansa siirtämään syntynyttä vasikkaa, jotta emä saadaan lypsettyä. Pian hieho kuitenkin vauhkoontui ja puski Pehkosta rajusti pitkin poikimakarsinan aitoja. Pehkonen onnistui pakenemaan väliaidan ali viereiseen karsinaan, ja paikalle soitettiin ambulanssi. Lehmäkolarin seurauksena oli leikkaushoitoa vaativa murtuma jalassa, ruhjeita sekä puolen vuoden sairasloma.
Korvaavan työvoiman järjestäminen aloitettiin heti tapaturman jälkeen. Tilan isäntä otti yhteyttä lomatoimistoon, ja tilan vakiolomittaja pääsi töihin seuraavaksi päiväksi. Parin viikon kuluttua tilalle saatiin sattuman kautta tuttavapiiristä työntekijä lomittajan rinnalle, mikä helpotti sijaisavun järjestämistä. Toinen lomittaja toi helpotusta isännän työmäärään, kun uusien lomittajien perehdyttämisestä vapautui aikaa muihin töihin. Välillä isäntä joutui kuitenkin hoitamaan työt yksin, kun molemmat lomittajat olivat vapaalla.
Vaikka päivittäisten töiden tekemiseen työvoimaa saatiinkin, avainhenkilön poissaolosta aiheutui haasteita. Tilalla oli tehty laajennusinvestointi syksyllä 2018, kun parsinavetasta siirryttiin kahden robotin pihattoon. Tuoreen laajennuksen jälkeen selkeää rutiinia töiden tekemiseen ei ollut vielä kehittynyt, mikä toi sijaisavulle lisähaastetta ja hankaloitti työnopastusta.
Lisäksi Pehkonen oli vastannut karjanhoidosta: hoitanut eläinrekisterien ylläpidon, eläinten terveydenhuollon, siemennykset, lehmien umpeutukset ja huolehtinut tulevat poikimiset. Tällaiseen poissaoloon tilalla ei ollut varauduttu, joten valmiita työohjeita kyseisten tehtävien hoitamiseksi ei ollut olemassa. Esimerkiksi oikea-aikainen umpeutus ja siemennys ovat tärkeitä tekijöitä eläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja tuotannon kannattavuuden näkökulmasta.
Vaikka kaikki lopulta järjestyikin parhain päin ja tapaturman seuraukset olisivat voineet olla vakavammatkin, tilan turvallisuuskulttuuri on muuttunut pysyvästi. – Varovaisuus eläinten kanssa toimiessa on lisääntynyt. Aina tulee katsottua vähintäänkin pakoreitti itselle valmiiksi, ja muitakin opastaessa muistaa huomauttaa tästä, Pehkonen kertoo.
Pehkonen huomauttaa myös, että tapaturman jälkeisten ensimmäisten viikkojen työt olisivat sijaisilla hoituneet huomattavasti kevyemmin, jos kirjalliset työohjeet olisivat olleet valmiina. Tämä olisi helpottanut myös isännän työkuormaa työnopastuksessa. Lisäksi töiden tekeminen ristiin tilanväen kesken olisi tuonut helpotusta tilanteeseen, sillä isännälläkin oli aluksi vaikeuksia päästä kärryille eri eläinryhmien hallinnasta.
Janina Pasanen
projektityöntekijä
Työvoimaa tiloille -hanke