Calf Health Intensive -seminaarin satoa

Kuinka tunnistaa vasikan aineenvaihdunnan muutoksista johtuva ripuli ja millä hoitotoimella saadaan paras lopputulos? Mikä on ternimaidon puhtauden merkitys vasikalle ja kuinka ruokkia vasikkaa oikein?

Ole tarkkana vasikan riittävästä nesteen saannista! Jos vasikka ei juo itse, tulee ensisijaisesti huolehtia maitojuoman saannista. Mutta, jos vasikka on ripulissa, ensisijainen juoma on elektrolyyttijuoma, jotta suolatasapaino pysyy kunnossa. Nuoremman vasikan voi letkuttaa, jos se ei itse juo, mutta isomman vasikan maitojuoman letkuttamisessa tulee olla varovainen, jotta juoma ei mene pötsiin happamoittaen sen.

Näihin ja moneen muuhunkin vasikka-aiheiseen ongelmaan saatiin paljon vastauksia Kuopion Rauhalahdessa 20. -21.9.2017, kun Vaavi – vaali viisaasti vasikkaa -hanke järjesti yhdessä Vectare OY:n kanssa Calf Health Intensive -seminaarin. Seminaarin luennoitsijana toimi kansainvälinen vasikka-asiantuntija eläinlääkäri Ingrid Lorenz ELT, Dip. ECBHM, joka on Baijerin nautaterveystoimen johtaja ja Euroopan nautaterveydenhuollon erikoistumistutkintoa koordinoivan organisaation puheenjohtaja.

Seminaariin osallistui yli sata kuulijaa, joista n. neljännes oli mukana etäyhteyden kautta ja luentokielenä oli englanti. Kuulijoista suurin osa oli tuotantoeläinlääkäreitä, jotka hakivat oppia ja vahvistusta omaan kenttätyöhönsä.

Vaavi-hanke tulee järjestämään suomenkielisenä vastaavan koulutuspäivänä kevään 2018 aikana, joten kannattaa seurata hankkeen nettisivuja ja Facebook-sivustoa.

Varmista onnistunut poikiminen ja tule kuulemaan eläinlääkärin ohjeita poikimisen ongelmatilanteita ja niiden ennaltaehkäisyä varten. Pääset myös harjoittelemaan vasikan virheasentojen korjaamista poikimissimulaattorin avulla.

Varmennettu poikiminen -koulutus järjestetään 9.-11.10.2017:

Maanantai 9.10.2017 klo 8-16. Luennot, ELL Vesa Rainio. Paikka: Hotelli Iso-Valkeinen, Majaniementie 2, Kuopio.

Tiistai 10.10. TAI keskiviikko 11.10.2017: käytännön harjoitukset Luonnonvarakeskus Lukella, Halolantie 31, Maaninka. Osallistuminen vain toiseen harjoituspäivään! Harjoitukset tehdään kahdessa ryhmässä: aamuryhmä klo 8-14 ja päiväryhmä klo 10-16.

Katso lisää hankkeen sivuilta ja ilmoittaudu mukaan 4.10. mennessä!

Arja Korhonen
Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö, Vaavi – vaali viisaasti vasikkaa -hanke

Lietteen levitys ohran oraalle

Lietelannan kevätlevitys joudutaan usein tekemään säätilan vaihteluiden välissä. Kiireelle luo painetta maanpinnan tiivistymisriski ja maalajien erilaiset ominaisuudet. Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä. Keinolannoitteiden, eritysesti salpietarin, levitys oraille on ollut jo kauan keino tasoittaa lannoitusta ja kohottaa satotasoa. Halusimme selvittää lietelannan levityksen mahdollisuuksia viljalle kylvön jälkeen. Missä vaiheessa on vielä mahdollista levittää kasvukaudella lietettä oraille? Yhteistyöhön tuli mukaan Hankkija Oy, joka halusi selvittää Kaarle ohralajikkeen satopotentiaalin lietelannalla lannoitettaessa.

 4 koeruutua

Koelohko jaettiin neljään osaan, jossa vertailulohko lannoitettiin perinteisesti kylvön yhteydessä Yara Y2 lannoitteella (300 kg/ha). Muille lohkoille levitettiin separoitua naudan lietteen nestejaetta 40 tn/ha kolmessa eri vaiheessa n. viikon välein: Oraan pituuksilla 5, 15 ja 25 cm. Kaikilla levityskerroilla maa oli kuiva eikä renkaat jättäneet merkittäviä jälkiä maahan. Levitys toteutettiin 12 m leveällä letkulevittimellä ja myöhemmin kasvinsuojeluruiskutukset ajettiin samoja uria pitkin.

 

Kuva: Levitys 15 cm oraalle 21.6., alareunassa näkyy edellisen viikon levitysjälki.

Oraat taittuivat renkaiden kohdilta selkeästi, mutta toipuivat nopeasti. Tavoitteena oli seurata myös myöhäisemmän lannoituksen vaikutusta typen hyödyntämiseen ohran kasvussa. Tätä tarkkailtiin lehtivihreämittarilla. Heinäkuun lopulla tehdyssä mittauksessa huomattiin, että myöhäisimmän levityksen ja kylvön yhteydessä keinolannoitetun lohkon välillä ei ollut eroa, aikaisempien oraslevitysten lehtivihreätaso oli hieman alhaisempi.

 

 

Kuva: SPAD -testin tulokset lietteen oraslevityksessä.

Ohralohkoa tarkasteltiin Lantalogistiikan Non-stop -päivänä 15.8. Lietteenlevityksen jäljet olivat täyttyneet kaikista ajokerroista ja ajourien jättämä jäljen leveys ei ollut merkittävästi ruiskutusuraa leveämpi. Tarkkailemme ohralohkoa vielä ennen puintia. Hyvin kasvitauteja kestäneen lohkon korjuu toteutuu syyskuun puolivälissä (Kasvitautiruiskutus maltillinen, Proline 0,25 l/ha).

Ajourat myöhäisimmän lietteenlevityksen koelohkolta kuvattu 15.8. (levitetty 30.6.)

 

https://youtu.be/NhvcG7mYYps

 

Kirjoittaja Pasi Eskelinen Lantalogistiikka-hanke

Maatalousharjoittelussa sattuu ja tapahtuu

29.8.2017

Savonia-ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden agrologiopiskelijat (55 hlö) ovat päättämässä maatalousharjoitteluansa. Opiskelijat ovat perehtyneet maatalousyrityksen käytännön töihin mahdollisimman monipuolisesti.

Harjoittelutiloja ammattikorkeakoululla on lähes 90, suurin osa Pohjois- ja Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kaikille tiloille ei harjoittelijaa tänä vuonna riittänyt. Ulkomailla 1–4 kuukauden harjoittelussa on ollut kahdeksan opiskelijaa. Kohdemaina ovat Irlanti, Englanti, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Uusi-Seelanti. Tässä opiskelijoiden kokemuksia kesältä 2017:

Opiskelen aikuisryhmässä, jossa kaikilla on omat työnsä ja perheensä hoidettavana harjoittelun lisäksi. Tämä otettiin koulun puolesta hyvin huomioon, ja kaikille räätälöitiin omat tavoitteet ja tavat päästä niihin. Kaikki myös innostuivat tekemään osan harjoittelusta vieraalla tilalla, vaikka omakin yritys olisi ollut pyöritettävänä. Tämä antoi mahdollisuuden tutustua muiden tilojen arkeen ja saada omaan työhön tuoreita ajatuksia.

Aloitin toukokuun alussa kahden robotin lypsykarjatilalla, jossa oli noin 140 lypsävää. Olen kaupunkilaistaustainen ja näin lypsyrobotin ensimmäistä kertaa elämässäni, kun kävin esittäytymässä tilalla. Olihan se aluksi ihmeellinen! Uutta asiaa tuli alussa valtavasti ja muistettavaa oli paljon. Sain onneksi hyvän perehdytyksen. Pidin erityisesti siitä, että kaikkiin kysymyksiini vastattiin, ja tilalla oli hyvät perustelut kaikille tehdyille ratkaisuille. Oppimisen kannalta oli tärkeää, että ymmärsin miksi asiat tehtiin niin kuin tehtiin. Kävimme hyviä keskusteluja.

Navettaharjoittelun mieleenpainuvimpia tapahtumia olivat vasikoiden syntymät, joissa sain olla useasti mukana. Muutenkin eläinten hoitaminen oli minulle mieluisaa työtä. Vaikka lehmiä oli paljon, tulivat ne nopeasti tutuiksi nimineen ja persoonineen. Tilan yrittäjä opetti minulle koneiden käyttöä ja pääsin ajamaan traktorilla tai pienkuormaajalla liki päivittäin. Pääsin peltotöihinkin mukaan. Vähitellen taidot karttuivat, ja sain työskennellä itsenäisesti. Opin kolmessa kuukaudessa paljon enemmän, kuin harjoittelun alussa uskalsin toivoa. Oma motivaatio ja halu oppia vaikuttivat paljon.

Koska opiskelen hevospainotteisesti, teen loppuharjoittelun kaksi kuukautta lännenratsastustilalla Alapitkällä. Hevosten hoitaminen on minulle ennestään tuttua, mutta on ollut mielenkiintoista nähdä, miten asiat juuri tällä tallilla hoidetaan. Olen oppinut mönkijällä työskentelyä ja päässyt seuraamaan nuorten hevosten koulutusta. Harjoittelu on vielä kesken, ja päättyy vasta syyskuun loppupuolella. Odotan mielenkiinnolla syksyn koulutehtäviä, sillä koen, että minulla on niihin nyt parempaa ymmärrystä kuin viime talvena. Tällainen 90 päivän harjoittelu saattaa opintojen alussa tuntua pitkältä, mutta on oppimisen ja ammattitaidon karttumisen kannalta tärkeä jakso.
Anne-Pauliina Rytkönen RA16SM

Pyhäjärvellä on hommia paiskittu säästä riippumatta

On ollut todella kylmää ja mukavan lämmintä. Räntäsateessa korjattiin ulkoaitauksen kattoa ja helteessä rakennettiin ulkotarhaa.
Koneet, remontointi, tee-se-itse-viritelmät ja eläimet ovat tulleet tutuksi. Tänä kesänä on tullut aivan uudenlainen näkökulma maajussin ammattiin. Täytyy todellakin olla monitaitoinen osaaja, jotta paletti pyörii kauniisti!

Itselle ehdoton kohokohta tälle kesää on ollut lehmien ympärivuotisen ulkoilutarhan rakennus. Pyysin konsultaatioapua rakennukseen omalta isältäni, aidanteon konkarilta, jolta hommat sujuivat vaivattomasti. Isä ja tytär, neljä päivää ja hieno aitaus saatiin valmiiksi. Lehmät on tarkoitus päästää koeajolle rehunteon jälkeen, jotta ennätän itse olla valvomassa kaiken sujumista.
Vielä on opittavaa, vielä on harjoittelua jäljellä. Mahtavaa!
Marjo Lautiainen, RA16SM

Harjoittelu lammastilalla idyllisten maisemien Itävallassa

Ensimmäisenä työpäivänä käytiin yhden lammasryhmän luona upealla laitumella, joka oli viinitarhojen välissä. Tästä tulikin arkipäivää, koska aika monet laitumet olivat pikku plänttejä mäillä ja viinitarhojen vieressä. Oli hienoa, että melkein joka laitumella oli ainakin yksi kirsikkapuu! Touko- ja kesäkuun ajan ehti aina tauoilla maistella niitä. Heinäkuussa aprikoosit alkoivat pikkuhiljaa kypsymään, niitäkin löytyi aina välillä. Jotkut laitumet olivat keskellä kyliä ja niitä oli tärkeä pitää siistinä. Käytännön työtehtävinäni oli lampaisiin liittyvien töiden lisäksi ruokkia kanoja, kerätä kananmunat ja siirtää uusien tipujen ja pienien kalkkunoiden häkkejä taas raikkaalle nurmelle. Tänä vuonna itä-Itävallassa oli ennätyksellisen kuuma kevät ja alkukesä, oli aika harvinaista jos joku päivä ei ollut yli 30 astetta celsiusta hellettä.

Vähäisellä vapaa-ajalla tuli kierreltyä parit festarit esim. Donauinselfest Wienissä, eli yksi maailman suurimpia ulkoilmafestareita. Jonkun verran tuli pyöräiltyä Bildeinin kylässä ja Unkarissakin kävin pikku reissulla. Tapasinpa kolme suomalaistakin reissun aikana, paikallisen konditorion vanhoja työharjoittelijoita. Viimeisenä viikonloppunani kävin Wienissä serbialaisissa grillibileissä, jossa oli porukkaa koko Euroopasta ja Aasiasta – tuli juotua viiniä Wienissä.

Ja se perhe keiden luona olin, oli ihan huippu. Pariskunta ja 4- ja 7-vuotiaat lapset osaavat pitää hauskaa monella tavalla ja lapsiltakin löytyy huumorintajua. Tosin lapsien kanssa oli pieni kielimuuri, koska he eivät tietysti puhuneet englantia. Sehän toki vain lisäsi kokemukseen ja opetti vähän saksan kieltä. Biochaf Elponsin tilalla oli kuulemma ollut ennen minua suunnilleen 100 harjoittelijaa tai WWOOF:eria eli kokemusta löytyy näihin hommiin. Eniten töitä tuli tehtyä tilan työntekijän kanssa, huippu äijä sekin.
Jukka Leskinen, RA16SP

Myös Sanna Hotti on harjoitellut Itävällan upeissa maisemissa.

Lisätietoja maatilaharjoittelusta, harjoittelun ohjaaja, kotieläntuotannon ja hevostalouden lehtori Katriina Pylkkänen, etunimi.sukunimi@savonia.fi.

 

Katriina Pylkkänen
Savonia-amaattikorkeakoulu

 

Maatalouden myytinmurtajat palveluksessanne

12.7.2017

Kuinka moni on katsonut televisiosta Myytinmurtajia ja ehkä jopa innostunut fysiikasta, kemiasta, matematiikasta tai fysiologiasta? Tämä innostava ohjelma on osoittanut, ettei tiede ole pelkästään tylsää matemaattisten kaavojen pänttäämistä, vaan tieteen ytimessä on käytännön ongelmien selittäminen ja ratkaiseminen yrityksen ja erehdyksen kautta.

Myytinmurtajien metodit pätevät myös maatalouden tutkimuksessa. Tutkimuslaitosten tutkijat selvittävät erilaisilla kokeilla ja testauksilla, miten asiat toimivat ja millaisia vaikutuksia niillä on. Pelkkä tutkimustulosten tunteminen ei kuitenkaan riitä meille tiedepiirien ulkopuolisille, sillä tutkimusmenetelmien ja -periaatteiden ymmärtäminen riittävällä tasolla on tärkeää sovellettaessa tuloksia käytäntöön. Kertovathan Myytinmurtajien Jamie ja Adamkin ohjelmassaan miten koe on tehty, että katsojat voivat tehdä omat päätelmänsä tuliko myytti murrettua vai vahvistettua. Miksi me toimisimme toisin?

This is science in action

Miten tutkimusprosessi sitten käytännössä etenee? Ensimmäisessä vaiheessa havaitaan ja valitaan käytäntöön liittyvä ongelma, joka halutaan ratkaista. Seuraavaksi suunnitellaan koe, jossa tutkimusongelmaan etsitään vastausta mittaamalla ennalta valittuja muuttujia koeryhmiltä, jotka eroavat toisistaan pelkästään tutkittavan asian suhteen. Mittausten jälkeen vuorossa on tulosten laskeminen ja tulkinta: koeryhmiä vertaamalla voidaan saada selville, miten esimerkiksi makuuparsien kuivitus vaikuttaa lehmien sorkkaterveyteen tai maidon laatuun.

Tällä hetkellä Itä-Suomessa ja Kainuussa sovelletaan menetelmää, jossa perinteiseen tutkimusasetelmaan halutaan lisätä entistä enemmän kontaktia käytännöntasolle. EuroMaito-hankkeessa maidontuottajista, tutkijoista ja muista alan asiantuntijoista muodostuvassa pilottitilaverkostossa etsitään parhaita maidontuotannon käytäntöjä ja pohditaan niiden jatkokehitystä.  Menetelmän ajatuksena on yhdistää käytännöntason ja tutkimuksen tietoa entistä voimakkaammin.

Olipa käytetty tutkimusmetodi kumpi tahansa, lopulta tutkimus tiivistyy raporttiin, jossa esitetään tutkimuksen tausta, käytetyt menetelmät, tulokset ja tuloksia vertaillaan aikaisemmin tunnettuun teoriaan.  Tutkimuksen tuloksia voidaan raportoida tiedeyhteisölle sekä tulosten varsinaisille käyttäjille, kuten viljelijöille ja muille maatalouden asiantuntijoille esimerkiksi ammattilehtiartikkeleina ja webinaareina. Tänä päivänä media on kuitenkin täynnä erilaisia uutisia, raportteja ja tuloksia, jolloin haasteeksi muodostuu tärkeiden viestien saaminen tietoa tarvitseville.

Maatalouden tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteisenä tavoitteena on kehittää maatalouselinkeinoa kotimaisen ruokatuotannon turvaamiseksi. Pelkkä asioiden selvittäminen ei riitä, vaan tutkimus- ja kehitystyön hedelmistä on pystyttävä viestimään tehokkaasti. Olemme tarttuneet tähän haasteeseen maatalousalan hankkeissa ja etsimme uusia viestintäkeinoja. Maatalouden myytinmurtajat ovat palveluksessanne, pysy kuulolla!

Tekijä Lantalogistiikka-hankkeen Salla Ruuska

Lantalogistiikka-hankkeen videon ”Koetoiminta tutuksi: karjanlannasta separoidun jakeen käyttö kuivikkeena ” tavoitteena on kertoa millaista maatalouden myytinmurtajien työ on. Katso video käytännön tutkimuskoetoiminnasta:

Vasikka kasvaa paremmin kaverin kanssa

Vasikoiden kasvatus on yksi maitotilan haasteellisimmista tehtävistä, sillä maitojuotolla olevat vasikat sairastuvat helposti. Brittiläisen Kolumbian yliopistossa (UBC) Kanadassa on tutkittu vasikoiden kasvatusta ja keinoja parantaa vasikoiden terveyttä, kasvua ja hyvinvointia. Professori Nina von Keyserlingk piti erittäin hyvän esityksen vasikoiden olosuhteista ja niiden vaikutuksesta EuroDairyn webinaarisarjassa.

Nina korosti vasikoiden luontaisen käyttäytymisen huomioimista hoidon suunnittelussa. Vasikalla on suuri imemisen tarve, jota tulee tukea juottamalla runsaasti maitoa tutista. Sangosta juotettaessa vasikat imevät juoman nopeasti ja kuluttavat paljon aikaa imeskelemällä toisiaan tai rakenteita, jolloin sairastumisen riskit kasvavat. Tutkimuksissa sangosta juotetut vasikat käyttivät keskimäärin 44 sekuntia juomiseen ja 6 minuuttia sangon imemiseen. Vapaalla tuttijuotolla olleet vasikat käyttivät päivässä keskimäärin 47 minuuttia juomiseen ja jakoivat tämän 6-10 ateriaan. Tuttijuotto lisäsi myös ruoansulatuksen kehittymisen kannalta hyvien hormonien pitoisuutta. Jokaisella vasikalla olisi hyvä olla oma tutti, jotta odottelevat vasikat eivät alkaisi imeä toisiaan. Nina totesi, että tuttien hyödyt ovat suuremmat, kuin niiden päivittäisen puhdistamisen aiheuttama lisätyö sankoihin verrattuna.

Hoitajan näkökulmasta on toivottavaa päästä nopeasti maitojuotosta kiinteään rehuun. Kokeiden perusteella voidaan suositella runsasta maitojuottoa ensimmäisen neljän viikon ajan, jonka jälkeen maitomäärää voidaan asteittain vähentää. Mikäli vasikka saa alussa maitoa 20 % elopainostaan, niin vasikka kasvaa ja kehittyy nopeammin sekä alkaa aiemmin syömään muuta rehua verrattuna vasikkoihin, jotka saivat maitoa 10 % elopainosta. UBC:n kokeissa vasikoille tarjottiin vain pastöroitua täysmaitoa tutista, mutta myös kiinteää rehua sekä vettä oli tarjolla alusta saakka. Vasikoille annettiin ensimmäiset neljä viikkoa 10–12 litraa maitoa päivässä. Kuukauden iästä alkaen ryhmien välillä näkyi selkeä ero vasikkarehun syönnissä ja kasvussa jo parin viikon iästä alkaen. Jos vasikka ei saa riittävästi maitoa, maha täytetään säilörehulla ja seurauksena on pallomahainen vasikka. Mikäli vasikka juo paljon maitoa uloste on löysempää. Erityisesti elinpäivinä 8-13, jolloin vasikan oma immuniteettijärjestelmä käynnistyy, uloste voi olla hyvinkin löysää. Mikäli tilanne huolestuttaa, kannattaa konsultoida eläinlääkäriä, että onko kyseessä siirtymävaiheen muutokset vai bakteeritulehdus.

Ninan puheen toinen osio käsitteli vasikoiden ryhmäkasvatusta. Hän totesi, että yksilökarsinat eivät ole kuluttajien silmissä mukavaa katseltavaa. Onnellisten vasikoiden halutaan nähdä kirmailevan yhdessä. Ryhmäkasvatus ei onnistu, mikäli vasikat ovat nälkäisiä ja imevät toisiaan. Onnistumisen edellytyksenä on siis riittävä maidon saanti ja imemistarpeen tyydytys tutin avulla. UBC:ssa on löydetty merkittäviä hyötyjä kasvatettaessa pikkuvasikoita parikarsinoissa yksilökarsinoiden sijaan. Parikarsinan voisi käytännössä toteuttaa esimerkiksi yhdistämällä kaksi yksilökarsinaa. Vasikan kannalta parasta olisi päästä noin viikon ikäisenä parikarsinaan, mutta myöhemmälläkin iällä toteutettuna siitä on etua. Parikarsinoiden vasikat oppivat nopeammin käyttämään ruokintalaitteita ja syömään kiinteää rehua sekä kasvavat paremmin kuin yksilökarsinoiden vasikat. Ne sopeutuvat uuteen ympäristöön nopeasti, ovat rauhallisempia ja helpommin käsiteltäviä. Vasikat motivoivat ja rohkaisevat toisiaan tutustumaan uusiin asioihin, kuten erilaiseen rehuun, eivätkä riehu tai pelkää turhaan vaan tutkivat rauhallisesti yhdessä uutta ympäristöä.

Vasikoiden hyvään kasvatuksen muistilistaa Ninan mukaan

  • Juota enemmän maitoa, anna maito tutista
  • Juota enemmän maitoa, käytä asteittaista vieroittamista (4 viikkoa 20 %; hidas lasku 10 %:iin)
  • Tarjoa vettä ja karkearehua ensimmäisistä päivistä lähtien
  • Anna vasikoiden kasvaa sosiaalisessa ympäristössä, esimerkiksi parikarsinassa
  • Seuraa ja vertaa vasikoiden tuloksia

Nina muistutti puheen lopuksi, että mikäli haluaa parantaa vasikoiden kasvatusta, kannattaa aloittaa tekemällä muutos vain yhdessä asiassa. Ensimmäiseksi kannattaa lisätä maitomäärää. Kun vasikat on onnistuneesti saatu juomaa 10–12 litraa päivässä, voidaan laittaa vasikat yhteen kasvamaan.

EuroDairy webinaari 4.5.2017

Opportunities and challenges in calf housing and management for the next decade

http://eurodairy.eu/eurodairy-webinar-opportunities-challenges-calf-housing-management-next-decade-4th-may-2017

 

Kuvateksti:
Managementin näkökulmasta vasikoiden maitojuotosta halutaan päästä eroon nopeasti. Ensimmäiset neljä viikkoa vasikka tarvitsee kuitenkin maitoa paljon. Vasikat voivat tuolloin jo leikkiä väkirehulla, mutta sillä ei ole juurikaan ravitsemuksellista merkitystä. Runsaalla maitojuotolla vasikka kasvaa sekä kehittyy nopeammin ja alkaa aiemmin syödä väkirehua. Tällä on havaittu myös lopulta positiivinen yhteys aikuiseksi kasvaneen lehmän maitotuotokseen.

Tekijä Heli Wahlroos

Ruokaketjussa Seinäjoella

Liiketoimintaa ruoasta, huipulta – Food Business Summit 2017 / Kaisa Tolonen

Kun koko ruokaketju istutetaan saman pöydän ääreen, ei puheenaiheista ole puutetta. Toimialoilla työskenteleviä hemmoteltiin runsaalla aihevalikoimalla alkutuotannon yksityiskohdista aina ruokaelämykseen asti. Toimintamalleja, menetelmiä, tekniikkaa ja digitalisaatiota tarjoiltiin kompakteissa sessioissa asiantuntevien esiintyjien toimesta. Vuoden 2017 teemoina olivat alustatalous, ruokakokemus, uudistuva ruokabusiness ja vienti.

Kasvikset ruokavaliossa näyttävät olevan kasvava trendi, mutta rinnalle on kipuamassa mm. hyönteiset. Ruoanlaitto helpottuu, keksinnöistä kätevin esiteltiin Summitissa. EntoCube tuo markkinoille sirkkakasvattamon, jossa voi tuottaa syötäviä sirkkoja ekotehokkaasti. Hyönteisten tarjoilu julkisessa ruokapalveluyrityksessä ei ole vielä mahdollista, mutta sen eteen tehdään kovasti töitä.

KomeroFood on tuonut markkinoille Komeropussin, jonka sisältö on suunniteltu tarkasti joko kahdelle tai neljälle ruokailijalle. Pussista löytyy sekä kuiva-aineet että tarvittavat tuoretuotteet joiden avulla voi loihtia huippukokin reseptiin perustuvan aterian. Ruokahävikki on minimoitu jo pussin tekovaiheessa niin, että ainekset todella riittävät vain kahdelle tai neljälle ruokailijalle. Komeron reseptien takana on huippukokki Henri Alén.

Ravintolaelämys muodostuu yrittäjän tarjoamista puitteista, palvelusta ja muista elementeistä, joista ruoka on vain yksi osa. Elämystä ei voi kukaan tarjota toiselle, vaan jokaisen on luotava se itse. Umeån yliopiston Ute Walter valotti ravintolaelämyksen osia mielenkiintoisessa esityksessään. Ihminen luo identiteettiään mm. syömällä ravintolassa julkisesti. Hänestä tulee jotain ja hän osallistuu kokemuksen kuluttamiseen.

Maatalouden peruskysymyksiin kuuluu elintarviketuotannon lisäksi sivutuotteet, kuten lanta. Kalajoen seudulla on käynnistetty laaja Cleantech –toimintakokonaisuus, jonka yhtenä osana kehitetään turkistarhojen lannan käsittelyä lisäämällä siihen biohiilen ja kuivikkeen seosta. Tästä syntyy orgaanisen lannoitteen raaka-aine, jolle arvioidaan olevan laajat markkinat sekä koti- että ulkomailla. Luken hankkeessa tutkitaan edellytyksiä turkistarhoilta saatavan raaka-aineen ja biohiilen sekä turvekuivikkeen oikean suhteen määrittämistä, levitystekniikkaa ja laitteistoa sekä kompostointiprosessia. Tutkija Maarit Hellstedtin tavoitteena on luoda lannasta luksustuote, jota voidaan käyttää ilman hajuhaittoja. Muutos on taloudellisesti suuri, kun lanta, josta on jouduttu maksamaan porttimaksua kompostointilaitoksissa, muuttuu euroja tuottavaksi tuotteeksi.

Turkistarhoilta saatavan raaka-aineen tuottamisen edellytyksenä on biohiilen ja turvekuivikkeen oikean seossuhteen määrittäminen, tarhoilla käytettävän levitystekniikan ja -laitteiston sekä kompostointiprosessin kehittäminen. Hankkeessa mitataan toiminnan ympäristökuormituksen muutokset niin tarhoilla kuin kompostointiprosessissa. Arvioinnin kohteena ovat ammoniakki- ja kasvihuonekaasupäästöt sekä ravinnevalumat.

Seminaarissa kuultiin useita digitalisaatioon ja erityisesti maatalouden muistiinpanoihin liittyviä innovaatioita ja jo käytössä olevia keksintöjä. Digitaaliset menetelmät tiedon hallinnassa lisääntyvät ja iloksemme voi todeta, että eri tarkoituksiin ja järjestelmiin tallennettavat tiedot voidaan pian yhdistää ”tietokäytävän” kautta. Käytävä ei itsessään talleta mitään informaatiota, mutta sen kautta on mahdollista yhdistää esimerkiksi virallisia tietolähteitä tilan omiin tietolähteisiin.

Olut halutaan yhä useammin pienpanimotuotteena ja sitä varten kaivattaisiin kovasti pienmallastamoja. Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas kertoi tarinan Tornion panimon uudesta elämästä ja maltaiden saatavuudesta. Jotta yritykset voisivat tarjota asiakkailleen lähellä tuotettua olutta, pitäisi niiden saada käyttöönsä lähellä tuotettua ohramallasta. Mallasohran kilohinta on n. 150 € tonnilta, kun taas ohramaltaan kilohinta nousee yli tuhannen euron.

Food Business Summit tarjosi runsaasti eväitä uusille ajatuksille. Peursmaatalouttakin voidaan katsoa toisesta näkökulmasta, uusin silmin. Jätteestä saadaan uusia tuotteita ja varsinaiset elintarviketuotteet uudella tavalla kuluttajien käsiin. Kaikilla osallistujilla oli tavoitteena löytää ennen kokemattomia tapoja hyödyntää suomalaista luontoa ja tuotantoa yhteisen tulevaisuutemme parhaaksi.

EuroMaito Farmari-näyttelyssä: poutaista säätä ja uusia tuulia

21.6.2017 / SR

EuroMaito Farmari-näyttelyssä: poutaista säätä ja uusia tuulia
”Farmari esittelee monipuolisesti maataloutta ja maaseutua. Maatalousnäyttelyssä kohtaavat niin ammattilaiset, alan harrastajat kuin kuluttajatkin. Farmari on kesän kohokohta!”
Näin Farmari-maatalousnäyttelyn nettisivut kuvaavat viime viikolla järjestettyä, 94 000 osallistujaa kerännyttä tapahtumaa. Mukana aurinkoisessa näyttelyssä oli myös EuroMaito-hanke, koska halusimme kertoa muillekin, että meillä Itä-Suomessa ja Kainuussa on tekemisen meininki!
Savonian teltalta messuvieraat saivat tuhdin tietopaketin savolaisesta maatalousalan hanketoiminnasta ja koulutuksesta. EuroMaitoa esiteltiin aikuisille messuvieraille leikkimielisen tietovisan avulla. Lapset puolestaan saivat etsiä pahvilehmälle oikeaa hännän paikkaa. Lisäksi osastolla vieraili aika ajoin lehmäpukuun sonnustautunut messumaskotti. Nämä sisäänheittotuotteet saivat ihmiset pysähtymään osastolle ja pääsimme liputtamaan kotimaisen, erityisesti itäsuomalaisen ja kainuulaisen, ruoantuotannon puolesta.
Maatalousnäyttely tarjosi mahdollisuuden tutustua uusiin maidontuotannon käytäntöihin ja ideoihin. Mielenkiintoinen messukohde oli esimerkiksi pienen mittakaavan biokaasulaitos, jonka avulla karjanlannasta saadaan energiaa ja lämpöä. Kiinnostukseni herätti myös uudet eläinten seurannassa käytettävät teknologiset ratkaisut, kuten esimerkiksi korvaan kiinnitettävät tagit, joita voidaan käyttää lehmien paikannukseen navetassa. Näyttely tarjosi myös monta muuta mielenkiintoista innovaatiota, joiden hyödyntämistä kannattaa pohtia. Olisi hienoa kuulla myös teidän muiden ajatuksia näyttelyn kiinnostavimmista kohteista. Ole rohkea ja paljasta sinua kiinnostanut kohde tämän blogin kommenttikentässä!
Kaiken kaikkiaan maatalousnäyttely tarjosi mahtavan tilaisuuden kertoa Itä-Suomessa ja Kainuussa tehtävästä maidontuotannon kehitystyöstä.
Messuterveisin,
EuroMaito-hankkeesta Salla Ruuska
p.s. Rehunteko ja sitä myötä satotasomittaukset ovat alkaneet. Kannattaa pitää silmällä hankkeen Facebook-sivuja, sinne laitetaan tilannepäivityksiä satotasomittausten etenemisestä.

Agrologeilla riittää työnsarkaa

Agrologit löytävät töitä huolimatta maataloustuotannon vaikeista ajoista. He työllistyvät neuvonta-, johtamis- ja tuotekehitystehtäviin: maataloustöissä työskentelee vain osa valmistuneista. 

Iisalmen kaupungin maaseutujohtaja Eero Pulkkisen mukaan agrologin koulutus antaa hyvät valmiudet toimia maatalousyrittäjänä muuttuvassa toimintaympäristössä. Myös asiantuntija Pirjo Nissilä te-toimistosta on samaa mieltä. ”Jatkossakin tarvitaan tämän alan osaajia, vaikka maataloustuotanto muuttaa muotoaan.” 

Ylä-Savossa ProAgria Pohjois-Savon palveluryhmän palvelupäällikkönä toimiva Tarja Pirkkalainen kertoo, että tänäkin keväänä ProAgria hakee työhön valtakunnallisesti 9–10 alan ammattilaista. ”Asiantuntijan työssä tarvitaan vankan ammattiosaamisen lisäksi hyviä ryhmätyötaitoja, koska sitä tehdään yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kuten meijerien, rahoituslaitosten ja maataloustarvikekaupan kanssa”, kertoo Pirkkalainen. Päivittäiset tilanteet ovat vaihtelevia, ja itsensä pitää laittaa likoon jokaisessa asiakastilanteessa.

Agrologiopinnot sisältävät runsaasti viestintää, ja sitä Pirkkalainen pitää hyvänä. ”Sähköinen maailma mahdollistaa sen, että asiakkaat voivat ottaa tiedon mistä hyvänsä – omasta aiheestaan pitää osata kertoa eri tavalla eri kanavissa”, Pirkkalainen kuvailee.

Tilaneuvonnassa suullisen viestinnän ja argumentoinnin keinot ovat todellakin tarpeen. Osalla tiloista on vaikea taloudellinen tilanne, ja ProAgrian asiantuntijoiden kanssa pohditaan esimerkiksi, löytyykö tuotannosta keinoja kasvattaa liikevaihtoa tai muuten vakauttaa tilannetta. Myös monet määrätietoisesti toimintaansa kehittävät tilat käyttävät ulkopuolisia asiantuntijoita. Yhteistyön tuloksena saavutetaan keskimäärin 10 000 euron lisätulot ja vastaavat kustannussäästöt.

Agrologiopinnot kannustavat myös yrittäjyyteen. ”Lähes puolet agrologeista on päätoimisia maatalous- tai maaseutuyrittäjiä”, toteaa toiminnanjohtaja Esko Lappalainen Agrologien Liitosta. Agrologeista miehet työllistävät tällä hetkellä itsensä naisia useammin yrittäjänä. ”Maataloudessa tarvitaan asiantuntijoita, jotka pystyvät hahmottamaan, miten maataloutta voidaan kehittää luomalla uusia sekä välillisiä työpaikkoja”, toteaa asiantuntija Pirjo Nissilä te-toimistosta.

Agrologit ymmärtävät eurooppalaisen maatalouden tuki- ja rakennepolitiikkaa, sillä useat heistä tutustuvat maatalouden käytäntöihin jo opintojen aikaisissa kv-vaihdoissa. ”Kielitaito ja ulkomaakokemukset auttavat maatalousyritysten kehittämisessä”, painottaa maaseutujohtaja Pulkkinen.

Agrologiopiskelija Miisa Tavaststjerna ja projektipäällikkö Teija Rantala suunnittelevat RavinneRenki-hankkeen markkinointimateriaalia Farmari-näyttelyyn.

Agrologi pankin asiakasvastaavana

Ylä-Savon Osuuspankissa maatalous-ja yrityspalvelujen asiakasvastaavana työskentelevä Antti Partanen pitää agrologin urakehitysmahdollisuuksia pankkisektorilla hyvinä. Savoniasta valmistumisensa jälkeen vuonna 2015 hän työskenteli asiakas- ja palveluneuvojana, jonka jälkeen siirtyi asiakasvastaavaksi. ”Harjoittelussa olin jo täällä ja opinnäytetyön tein samalle työnantajalle keväällä 2015, mikä varmasti edesauttoi vakituisen paikan saamista”, kertoo Partanen.

Partasen työhön kuuluu asiakassuhteiden monipuolista hoitamista Ylä-Savon Osuuspankin paikalliskonttoreissa. Maatilavierailulla hahmottaa parhaiten, mistä rahoitusneuvotteluissa oikeasti puhutaan. Erityisen tärkeinä oppeina opiskeluajoiltaan hän pitää talouslaskelmien tulkintaa ja laatimista sekä maksuvalmius- ja budjetointipuolta: ”Yleistä talouden laskentatoimen ajatteluahan tässä koko ajan tarvitaan”.

Partasen on helppo neuvotella maatalousyrittäjien kanssa, koska hän pystyy samaistumaan heidän tilanteisiinsa: hänellä on laajasti kokemusta maa- ja metsätaloudesta. Ennen pankkiuraa hän työskenteli mm. lypsykarjatiloilla, metsurina ja maatalouskaupan varastossa.

Partanen on pitänyt yhteyttä parhaisiin opiskelukavereihinsa. Yhtä pätkätyöläistä lukuun ottamatta kaikki ovat vakituisissa töissä: MELAlla, ELY-keskuksessa, maatalouskaupassa tai yrittäjänä.

Agrologit työelämässä

  • TEMin Ammattibarometrin mukaan maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijoiden työllisyystilanne oli 3/2017 tasapainossa lähes koko Suomessa mukaan lukien Pohjois-Savo.
  • ELY-keskuksen 3/2017 työllisyyskatsauksen mukaan työpaikkatarjonta lisääntyi noin kolmanneksella vuodentakaiseen verrattuna agrologit sisältävässä ”erityisasiantuntijat”-luokassa.
  • Agrologien palkkatutkimuksessa 2016 alan työllisyystilanteen arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi 80 % Itä-Suomen alueen vastaajista.
  • Savonian omaan AVOP-kyselyyn vuosina 2014–2016 vastanneista juuri valmistuneista 114 agrologista kertoi olevansa työssä (45 %) tai yrittäjänä (30 %).
  • Korhosen opinnäytetyön mukaan vuosina 1985–2015 Savoniasta valmistuneista agrologeista oli vuonna 2015 kokopäivätyössä 80 % ja osa-aikatyössä 9 % (280 vastannutta 1 200 valmistuneesta).
  • Savonian agrologiopintoihin voi hakea seuraavan kerran lisähaussa 10.–15.8.2017.

Lehtori Kukka-Maaria Raatikainen
Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi

Maatalouden työllisyysvaikutukset Suomessa

Kati Haatajan opinnäytetyössä selvitettiin suomalaisen maatalouden vaikutusta eri ammattikuntien työllisyyteen. Työllisyysvaikutusten tuominen näkyväksi kuluttajille voi vaikuttaa myönteisesti yleiseen mielipiteeseen maataloudesta. Yleisen mielipiteen kautta saadaan vaikutettua myös kuluttajien, teollisuuden ja suurkeittiöiden elintarvikehankintoihin. Tämä voi johtaa siihen, että myönteisellä mielipiteellä voidaan kasvattaa suomalaisten elintarvikkeiden suosiota, jolloin saadaan maataloutta kannattavammaksi ja suomalaisen maatalouden arvostus lisääntyy. Vahva maatalous tarjoaa töitä myös agrologeille. Maatalouden kannattavuuden lisääminen vahvistaa myös muita maaseutuelinkeinoja. Samalla tutkittiin mitä ammatteja karsiutuisi, jos maatalous loppuisi Suomesta kokonaan.

Toimeksiantajana oli Ruokatieto Yhdistys ry puolueettomana toimijana niin kuluttajien kuin maataloudenkin suuntaan. Toimeksiantajan edustajana toimi markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa. Ruokatieto Yhdistys ry on perustettu vuonna 1958 ja yhdistyksen tavoitteita ovat suomalaisen ruoan menekin ja arvostuksen lisääminen, ruokaan liittyvän tiedon ja osaamisen jakaminen sekä suomalaisen ruokaketjun kilpailuedun voimistaminen.

Työ toteutettiin keräämällä internetistä maatalouteen linkittyviä työllisten lukumääriä ja selvittämällä erilaisia ammattikuntia. Ammattikunnat sekä erilaiset työllistävät tahot lajiteltiin kaikkiaan neljään ryhmään, jotka olivat maatalousyrittäjät, välittömästi työllistyvät, välillisesti työllistyvät sekä muut työlliset. Jokainen työllisten ryhmä analysoitiin erikseen taulukoin ja kuvioin.

Tuloksista selvisi, että maataloudella on vaikutusta 315 175 ihmisen työllisyyteen. Näistä kaikista ryhmistä suurin osuus oli muiden työllisten ryhmällä 181 837 henkilön verran, ja tämän ryhmän työllisyyteen maatalous vaikuttaa vain vähän. Jos laskettiin vain välittömästi ja välillisesti työllistyvät, niin maatalous vaikuttaa noin 132 300 ihmisen työllisyyteen. Välitön työllisyysvaikutus oli noin 89 100 henkilöä, joista maatalousyrittäjien osuus oli 64 277 ja välillisesti työllistyviä oli kaikkiaan 43 215 työllistä.

Tutkimuksessa keskityttiin työllisten lukumääriin, mutta jatkotutkimusta voisi tehdä siitä millä aikajaksolla työllisyysvaikutukset ilmenisivät tai kuinka suuri on rahavirta suomalaisen maatalouden työllisyydessä tai kuinka paljon verotuloja maatalous tuo joko alueittain tai laajemmin koko Suomeen.

Kati Haataja
AMK-agrologi

Pirjo Suhonen
Lehtori
Savonia-amk