Kirjoittajat: Ville Berg, Laura Pakarinen, Sirpa Ryynänen, Jouni Silfver, Savonia-ammattikorkeakoulu
Digital & Circular Fashion House (D&C) hankkeen työpakettien kiteyttävänä tuloksena syntyi Digital & Circular Fashion Tiekartta 2030 , joka näyttää lokaalit osaamisen tarpeet ja osaamisen kehittämisen toimenpiteet tulevaisuuteen muoti- ja tekstiilialalla.
Tämä tiekartta on tehty kaikille toimijoille inspiroivaksi ja arvopohjaiseksi työkaluksi, jolla voi suunnata ajattelua ja toimintaa kohti vihreää siirtymää. D&C-tiekartan visualisointi on saatavilla ja tarkasteltavissa Miro-yhteiskehittämisen verkkoalustalla, jossa voi jättää oman kommentin tai sitoutumisen tehtäviin: https://miro.com/app/board/uXjVMDuC3Nc=/?share_link_id=930041949266
Vihreä siirtymä vaatii jatkuvaa kehittämistä
Yritysten toimintaympäristö on ollut muutoksen kourissa jo pitkään globalisaation ja kilpailun kiristyessä. Erityisesti viime vuosina suurimmat muutokset ja haasteet ovat olleet koronaviruspandemia ja meitäkin koskettava sota Ukrainassa.
Käynnissä oleva vihreä siirtymä (Green Deal) vaikuttaa yhä voimakkaammin yritysten liiketoimintaan. Käytännössä se tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka perustuu vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. (Pakarinen & Leinonen 2023)
Kehitys ja kilpailukyky alalla vaatii jatkuvaa muutoskyvykkyyttä. Suomen tekstiili ja muodin osaamiskartoitusten mukaan osaavan työvoiman löytäminen on merkittävä haaste tekstiili- ja muotialan yrityksille. “Kestävien tuotteiden suunnittelu on keskiössä tämän päivän ja tulevaisuuden toimialalla. Kiertotalous ja uudet liiketoimintamallit asettavat haasteita tuotekehitykseen. Laadunhallinnan näkökulmasta myös raaka-aine-, materiaali- ja tuoteosaaminen on tärkeässä roolissa, ja tästä on ollut pulaa viime vuosina.” – Kertoo Auri Kohola (STJM 2022) Näihin samoihin haasteisiin tarttuu myös tämä tiekartta.
Lisäksi Eu:n tekstiilistrategia asettaa meille omat haasteensa. Vaikka aluksi muutosvaateet koskevat isoja yrityksiä, myös pienten tulee varautua samoihin toimintaympäristöä ja kilpailutilannetta muuttaviin vaateisiin. EU:n vastuullisuussääntely ja regulaatiot tulevat muuttamaan toimintaympäristön edellytyksiä ja kannattavaa liiketoimintaa pitää pystyä toteuttamaan ilman luonnonvarojen ylikulutusta.
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n Emilia Gäddan mukaan EU:n komissio julkaisi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetusehdotuksen keväällä 2022, joka luo viitekehyksen ekosuunnitteluvaatimusten asettamiselle. (Vert. Pylkkänen 2022) Tuotteiden ympäristökestävyyskriteerit ovat asetuksen keskeistä sisältöä, joka tulee koskemaan hyvin laajaa tuotevalikoimaa. Ekosuunnitteluvaatimusten lisäksi ESPR-asetusehdotus sisältää seuraavia asioita: Digitaalinen tuotepassi, myymättömien tuotteiden hävityskielto ja raportointivelvoite, sekä pakolliset vaatimukset vihreille julkisille hankinnoille. Lisäksi EU:ssa on valmisteilla ympäristöväittämiä koskeva direktiiviehdotus, jolla puututaan viherpesuun ja ympäristömerkintöihin. (Pakarinen & Leinonen 2023)
Yritykset tarvitsevat tiekartan, ei yksittäisiä projekteja. Ei ole oikoteitä onnistuneeseen kestävän kehityksen brändimuutokseen. Hyvin laadittu tiekartta luotsaa yrityksen ja brändin kohti kestävää kehitystä, kulttuurista asemaa, kuluttajien innostusta ja liiketoiminnan menestystä. – Fredrik Ekström 2023
D&C Fashion tiekartta 2030 kytkeytyy kolmeen muuhun alaa luotaavaan tiekarttaan
Pohjois-Savon luovien alojen tiekartta 2030:n mukaan luovat alat synnyttävät alueen asukkaille ja toimialoille uutta arvoa ja lisäävät alueen vetovoimaa. Uusi arvo perustuu kulttuuriselle kestävyydelle, jonka osia ovat sosiaalinen, ekologinen ja taloudellisen kestävyys. Tiekartan toimenpiteeksi on nostettu muun muassa luovan talouden ekosysteemin muodostaminen ja sosiaalisen vastuun aktiiviset teot. (Arpola et al. 2021)
Suomen tekstiili- ja muodin Hiilineutraali tekstiiliala – tiekartta toteaa, että Suomen tekstiili- ja muotialalla on hyvät mahdollisuudet tavoitella hiilineutraalisuutta oman toimintansa osalta. Tiekartassa todetaan, että mikäli yhteiskunta auttaa muutoksissa, on Suomen tekstiilialan täysin mahdollista tavoittaa hiilineutraalisuus 2035 mennessä. (Heino et al. 2020)
Siirtymää kohti hiilineutraalisuutta käsiteltiin hankekumppaneiden kanssa D&C-hankkeen syysstartissa 2020 syyskuussa. Tuolloin pohdimme mikä mahdollistaa uuden itäsuomalaisen hiilineutraalin tekstiilialan syntymisen. Tekijöitä, joihin meistä jokainen voi tarttua omassa toiminnassaan melko helposti olivat oppimisen ja tiedon jakaminen, digitaaliset ratkaisut, kestävä suunnittelu, yhteistyö- ja vastuullinen arvoverkko. Muut mahdollistavat tekijät, joihin hanketoimijat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan vähemmän, olivat vastuullisen toiminnan verohelpotukset, uudet rahoitusmuodot ja standardit sekä lait. Esteinä ja haasteina hiilineutraalisuuden tavoittelussa nähtiin tiedon puute, vastuullisten ja hiilineutraalien palveluiden puuttuminen, sopivat rahoitukset ja tuet, standardit ja lait, sekä oma sijainti, toimitilat ja logistiikka. D&C-tiekartan neljä osaamisen pääaluetta vastaavat suoraan omilta osiltaan esitettyihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
VTT:n Finland as a forerunner in sustainable and knowledge- based textile industry – Roadmap for 2035 nostaa esille arvolupaukset ja toimenpiteet, miten Suomesta saadaan vastuullisen ja tietämyspohjaisen tekstiiliteollisuuden mallimaa. Toimijoina tiekartassa ovat niin käyttäjät, brändit kuin tuottajat. Tiekartan tavoitteiden toteuttamiseksi nostetaan esille vastuullinen ja todennettu suljetun kierron pilotti ja sen ympärille rakentuva ekosysteemi sekä suunniteltu kestäväksi -toimintatapa, joka laajentuu suunniteltu kestäväksi -standardiksi. Meistä jokainen on aktiivinen toimija uutta toimintatapaa luotaessa. (Kampuri et al. 2021) D&C –tiekartta tavoittelee korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluita ja lokaalin arvoverkon kehittämistä.
D&C Fashion -tiekartta 2030 jakaantuu neljään eri osaamisen pääalueeseen: Kiertotalous | ekosysteemi, ketterä tuottaminen, tulevaisuuden materiaalit ja jatkuva oppiminen
Tiekartan oppimisen tarpeet on tunnistettu yhdessä oppien ja kehittäen hankkeen koulutuksissa ja tapahtumissa. Vastuullisuusviestintä, digitaalisten menetelmien ja käyttäjälähtöisen tuotekehityksen osaaminen nähdään kaikkia osa-alueita läpileikkaavina tarpeena.
Tiekartta alkaa keskeltä esittäen kuusi toisiinsa ristikkäin liukuvista ja vaikuttavista tulevaisuuden näkymistä – Mitäs jos -kysymyksistä. Seuraava kehä kuvaa keskeisiä toimenpiteitä. Uloimmat kehät sisältävät tehtävä, mitä voi lähteä toteuttamaan, jotta haluttu tulevaisuus saavutetaan yhdessä 2030 mennessä.
- Tulevaisuuden materiaalit: Mitäs jos olisimme kierrätettävien ja uusiutuvien materiaalien korkean jalostusasteen mallimaa?
- Ketterä tuottaminen: Mitäs jos toteuttaisimme uusia visioita, palveluita ja tuotteita yhteistyökumppaneiden kanssa?
- Kiertotalous | ekosysteemi: Mitäs jos kiertotalous olisi tekstiilien ja muodin alalla vakiintunut toimintamalli?
- Jatkuva oppiminen: Mitäs jos toimintamme perustuisi jatkuvalla ja ketterälle oppimiselle?
Näiden osaamisen alueiden väliin sijoittuvat läpileikkaavat vastuullisuutta ja vihreää siirtymää tukevat tulevaisuuskuvat:
- Mitäs jos materiaaliosaamisemme olisi innovatiivista ja aktiivisesti vihreää siirtymää toteuttavaa?
- Mitäs jos suunnittelu ja tuotekehitys perustuisivat käyttäjälähtöisyyteen?
- Mitäs jos paikallisesti suunniteltu ja valmistettu tuote olisi valtavirtaa?
- Mitäs jos alan tietotaito olisi paremmin kaikkien käytettävissä?
Seuraavassa esittelemme D&C-tiekartan osaamisen kehittämisen haasteet aihealueittain.
Kiertotalous | ekosysteemi
Mitäs jos kiertotalous olisi tekstiilin ja muodin alalla vakiintunut toimintamalli?
Tässä toimenpiteissä houkutellaan kaikkia toimijoita asukkaista yrityksiin mukaan elinkaaren pidentämiseen, vahvistetaan yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista kiertotaloudessa, sekä kehitetään lokaaleja toimintatapoja ja toimintaympäristöä vihreän siirtymän mukaisiksi.
Kiertotalouteen siirtymisen onnistumisessa on tärkeää, että kaikki sitoutuvat mukaan. Sitran (2016) mukaan “kuluttajat ovat ratkaisevassa asemassa mahdollistamassa muutosta kohti kiertotaloutta, joka tarjoaa yksilöille ja kotitalouksille keinoja maapallon kantokyvyn rajoissa pysymiseen. Kiertotalous vaatii myös yrityksiltä muutosta asenteissa ja toimintatavoissa, käyttäjälähtöisyyttä ja uudenlaisia kumppanuuksia. Siirtyminen kiertotalouteen vaatii myös toimintaympäristön kehittämistä. “
Kiertotalouden vakiintuminen tekstiilin ja muodin ekosysteemissä vaatii yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, kuten yritysten, kuluttajien, tutkimuslaitosten ja viranomaisten. Toimiva uusi ekosysteemi tarjoaisi mahdollisuuksia luoda kestäviä innovaatioita, lisätä työllisyyttä ja vähentää ympäristövaikutuksia.
Kiertotalouden konkreettisia alueellisia haasteita ovat mm. hukkamateriaalien hallinta ja jalostus, materiaalien jäljitettävyys ja käytössä pitäminen, sekä uusiutuvien ja kierrätettyjen/kierrätettävien materiaalien saatavuus. Myös suunnittelu, tuotteistus- ja palvelumuotoilun osaamista tarvitaan lisää (tuotepalvelunasysteemit).
Konkreettisena toimenpiteenä on esimerkiksi huhtikuussa 2023 alkanut hanke Tekstiilien sivuvirta – alueelliset sivuvirta- ja poistotekstiilit Pohjois-Savossa. Hanke edistää kestävää kehitystä ja kiertotalouden edistämistä lisäämällä tietoa alueen syntyvistä sivuvirroista, rakentamalla tekstiilien kierrätyksen arvoverkkoa sekä kehittämällä sivuvirtoihin liittyviä uusia liiketoimintamalleja. (Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2023)
Digitaalisen tuotepassin, oikean ja ajantasaisen tiedon saatavuuden, sekä jäljittävyyden haasteisiin Digital and Circular Fashion House -hankkeen Design Sprintissä pohdittiin erilaisia keinoja, joilla ajankohtainen tieto tuotteista ja niiden vastuullisuudesta tulisi suoraan ja helposti suunnittelijalta ja valmistajalta kuluttajille. (Stranius 2021)
Ketterä tuottaminen
Mitäs jos toteuttaisimme uusia visioita, palveluja ja tuotteita yhteistyökumppaneiden kanssa?
Toimenpiteen tavoitteena on kehittää luovien alojen ja vaatetusalan yhteistoiminnallisia liiketoimintamahdollisuuksia ja lokaalia tuotantoa. Toimenpiteessä lisätään yhteistyötä, sekä kehitetään ketterän tuottamisen osaamista.
Toimenpiteillä tuetaan kulutustottumusten muutosta kohti lokaalia ja kestävää muotia. Tulevaisuuden fiksu kuluttaminen ja vastuullinen toiminta vaativat ajattelun ja toiminnan muutosta lokaaleissa arvoketjussa: suunnittelussa, tuotteissa ja palveluissa, tuottamisessa sekä markkinoinnissa. Kuluttamisen ja kulttuurin muutos nähdään keskeisenä ratkaisevana tekijänä vihreän siirtymän vauhdittajana ja mahdollistajana. Fiksu yhteisöllinen tuottaminen (Smart Production) ja fiksut tuotteet (Smart products) nähdään mahdollisuutena vastata tulevaisuuden haasteisiin monialaisessa toimintaympäristöissä, joissa kiertotaloudella, digitalisaatiolla ja 3D-teknologialla voi olla merkittävä rooli ratkaisujen löytämisessä vihreään siirtymään. (Berg, Pakarinen & Silfver 2023)
D&C Fashion 2030 –tiekartassa ketterän tuottamisen osaamisen kehittämisen keskeiset tehtävät ovat kilpailukyvyn parantaminen digitaalisuuden ja automatisaation avulla, käyttäjälähtöisen suunnitteluosaamisen lisääminen sekä haaveena oleva yhdessä perustettava itäsuomalainen muodin talo, joka mahdollistaisi konkreettisen lab-ympäristön ja pilotin asiakaslähtöisille kustomointikokeiluille. Samalla pilotoitaisiin lokaalia ketterää mikrotehtaan -palvelumallia ja tuotantoa. (Kokkonen & Pakarinen 2023)
Yllä kuvatusta toiminnasta luotiin tulevaisuuden visioita muiden muassa hankkeen Design Sprinteissä, jotta pystyttäisiin syventämään asiakasymmärrystä ja luomaan käyttäjälähtöisiä palveluita vastuullisesti. (Eskelinen 2021). Yhdessä Luova Farmi -työpajoissa nostettiin esiin vahva tarve yhdessä tekemiseen: “Itä-Suomen alueen elinvoimaisuustekijänä pidettiin lähituotantoa ja sen mahdollistamista. Tämän myötä asiakkaan yhteenkuuluvuus ja kiinnittyminen omaan alueeseen koettiin kasvavan ja tuottavan merkityksellisyyttä.” (Lievonen et al. 2021.)
Tulevaisuuden materiaalit
Mitäs jos olisimme kierrätettävien ja uusiutuvien materiaalien korkean jalostusasteen mallimaa?
Uudistavaan ja eheyttävään kiertotalouteen siirtyminen tarvitsee uutta materiaaliosaamista ja uusia näkökulmia suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Alan toimijoilla on tarve oppia ja ottaa haltuun uusi materiaalien tulevaisuus. Uusiutuvat materiaalit ovat tässä keskeisessä roolissa. Materiaaliosaaminen näkyi omana isona sektorinaan D&C-hankkeen Design Sprinteissä, jossa luotiin yhdessä hankkeen toimijoiden kanssa Digital & Circular haasteiden kehämalli: digitaalisuuden ja kiertotalouden haastekenttä. (Pakarinen 2021). Myös Suunnitellaan kestäväksi -seminaarin työpajatuloksissa nousi esiin vahva tarve koulutustarpeesta. Uudet materiaalit ja niiden saatavuus ovat iso pullonkaula. Vanhat suunnittelun periaatteet täytyy kokonaan uudistaa. (Pakarinen & Leinonen 2021)
Toimenpiteissä vahvistetaan kiertotalouden mukaisen materiaaliteknologian osaamista, kiertotalouden ja kestävän muotoilun mukaisen suunnittelun osaamista, sekä toteutamme uusia visioita yhteistyökumppaneiden kanssa. Sosiaalisten vaikutusten tarkasteluun kuuluvat koko tuotteen ja palvelun elinkaari ja arvoketju, sekä toiminnan laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset. Samalla tuetaan siirtymää kohti positiivista vaikutusta luoden uudistavaa kädenjälkeä jalanjäljen sijaan.
Vihreä siirtymä tuotesuunnittelussa kohti kestäviä ja innovatiivisia materiaaleja ja materiaaliteknologioita on väistämätön. Siirtyminen uudistavaan ja eheyttävään liiketoimintaan tulee vaatimaan radikaaleja muutoksia suunnittelussa, materiaaleissa ja valmistusteknologioissa. Vastuullisuussääntelyn vaatimukset ohjaavat kiertotalouden mukaiseen ja uudistavaan materiaali- ja tuotesuunnitteluun, jossa pyritään pois fossiilisista lähteistä ja siirrytään biopohjaisiin vaihtoehtoihin. Tiekartan tehtävillä tavoitellaan jatkuvaa ja innovatiivista materiaalien ja luonnonvarojen käytön systeemistä muutosta. Tämä vaatii aktiivisia tekoja kohti kiertotaloudenmukaisuutta niin materiaali- ja suunnitteluvalinnoissa kuin tuotepalvelukokonaisuuksissa.
Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tarkasteluun kuuluvat koko tuotteen ja palvelun elinkaari ja arvoketju sekä toiminnan laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset.
Jatkuva oppiminen
Mitäs jos toimintamme perustuisi jatkuvalle ja ketterälle oppimiselle?
Tiekartan keskeisiksi jatkuvan oppimisen toimenpiteiksi nousevat Suunnitellaan kestäväksi -osaamisen varmistaminen kaikille toimijoille, yhteisöllisen oppimisen edistäminen, siihen sitouttaminen ja sitoutuminen Virtual Playground -oppimisympäristöalustalla.
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan pitkäjänteistä, yksilöä sitovaa elinikäistä oppimista ja taitojen kehittämistä. Jatkuva oppiminen ei rajoitu muodolliseen koulutukseen, vaan siihen kuuluu myös muissa eri muodoissa tapahtuvaa oppimista, kuten esimerkiksi eri some-alustoilla, harrastuksilla tai vapaa-ajalla tapahtuvaa oppimista. Toinen hieman eri näkökulmasta lähestyvä oppimisen termi on ketterä oppiminen, joka puolestaan on nopeampi ja joustavampi lähestymistapa oppimiseen, joka korostaa nopeaa sopeutumista muuttuviin tilanteisiin ja vaatimuksiin. Ketterä oppiminen edellyttää kykyä reagoida nopeasti uusiin tilanteisiin, jolloin yksilö pystyy nopeasti oppimaan uutta tietoa tai taitoja tarvittaessa. Ketterä oppiminen sopii erityisen hyvin nopeasti muuttuvien tai epävarmojen tilanteiden kohtaamiseen.
Hankkeessa kehitettiin jatkuvan oppimisen ja ketterän jakamisen Virtual Playground -toimintamallia, jossa yhteisöllinen digitaalinen oppimisympäristö toimii keskustelualustana, jatkuvan oppimisen tukena ja tiedon sekä taitojen jakamisessa. Virtual Playgroundin alustaksi valikoitu Digital & Circular Fashion Discord, johon pyritään houkuttelemaan osallistujia opiskelijoista ammattilaisiin. (Berg 2023)
Konkreettisina tuotoksina hankkeessa syntyi uusia ketterän oppimisen malleja, joista yhtenä esimerkkinä on Digijamit –koulutuskonsepti. Digijamit ovat yhteisöllinen koulutuskonsepti, jossa tutkitaan ja kokeillaan konkreettisesti uusia teknologioita, teknologista murrosta ja sen mahdollisuuksia suunnittelussa ja tuotekehityksessä, valmistuksessa ja markkinoinnissa. (Ryynänen & Kemppainen 2023). Saadun palautteen pohjalta Digijamit-konseptia kehitetään edelleen ja digijameja järjestetään jatkossa osana Savonian täydennyskoulutuksia ja yhteiskehittämistä.
Erilaisia oppimisen malleja tukevien oppimisympäristöjen tulisi kohdata vihreää siirtymän vaatimukset ja niitä tukevat tulevaisuuskuvat, joita vastuulliseen toimintaan tulisi kohdistaa. Meidän kaikkien tulisi esittää kysymyksiä, joiden avulla vastuullisuus ja vihreän siirtymän tulevaisuuskuvat tulisivat todeksi.
Viitteet:
Arpola, Tiina; Laitinen, Taina; Leinonen, Raisa; Pakarinen, Laura; Partio, Johanna; Wuorisalo, Jyri. 2021. Luova Pohjois-Savo: Luovien alojen kasvu ja yhteistoiminta Pohjois-Savossa. Savonia-ammattikorkeakoulu. Lähteessä: https://www.theseus.fi/handle/10024/493625
Berg, Ville. 2023. Jatkuvan oppimisen Virtual Playground. Lähteessä: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2023/05/30/jatkuvan-oppimisen-virtual-playground/
Ekström, Fredrik. 2023. Sustainability has become a status symbol for Gen Z. Lähteessä: https://www.sgieurope.com/legal-and-institutional/sustainability-has-become-a-status-symbol-for-gen-z/102761.article
Eskelinen, Suvi. 2021. Mitäs jos pystyisimme tarjoamaan asiakkaalle luotettavan ja saumattoman ostokokemuksen virtuaalisesti?
Heino, Anna; Markkula, Annu; Saario, Mari; Sihvonen, Heli; Ylimäki, Laura. 2021. Gaia Consulting Oy ja Kamaja, Mari; Mikkonen, Hanne; Mäki, Satumaija. Suomen Tekstiili & Muoti ry. Hiilineutraali tekstiiliala –tiekartta. Loppuraportti. Lähteessä: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/stjm/uploads/20200610133352/STJM-Hiilineutraali-tekstiiliala-tiekartta_FINAL.pdf
Kamppuri, Taina; Kallio, Katri; Mäkelä, Satu-Marja; Harlin, Ali. 2021. VTT. Finland as a forerunner in sustainable and knowledge- based textile industry – Roadmap for 2035. Lähteessä: https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/52199670/Finland_as_a_forerunner_in_sustainable_and_knowledge_based_textile_industry_Roadmap_for_2035.pdf
Kokkonen, Taija & Pakarinen, Laura. 2023. Vaatteiden digitaalisen suunnittelun ja ketterän tuotannon mahdollisuuksia ja haasteita. Lähteessä: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2023/05/22/vaatteiden-digitaalisen-suunnittelun-ja-ketteran-tuotannon-mahdollisuuksia-ja-haasteita/
Leivonen, Emilia; Kemppainen, Jenni; Sneck, Marjo. Edit. Pakarinen, Laura. 2022. Yhdessä Luova Farmi-työpaja osoitti yhteistyön voiman. Lähteessä: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2021/10/08/yhdessa-luova-farmi-tyopaja-osoitti-yhteistyon-voiman/
Pakarinen, Laura & Leinonen, Raisa. 2023. Kohti vastuullisuusinnovaatioita – suunnitellaan kestäväksi. Lähteessä: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2023/05/02/kohti-vastuullisuusinnovaatioita-suunnitellaan-kestavaksi/
Pakarinen, Laura. 2021. Ketterästi yhdessä kehittäen – Digital & Circular Design Sprintillä kohti yhteistä näkemystä digitaalisuuden ja kiertotalouden uuden osaamisen tarpeista. Lähteessä: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2021/06/10/ketterasti-yhdessa-kehittaen-digital-circular-design-sprintilla-kohti-yhteista-nakemysta-digitaalisuuden-ja-kiertotalouden-uuden-osaamisen-tarpeista/
Pylkkänen, Katri. 2023. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n näkemyksiä EU:n uudesta tekstiilistrategiasta. Lähteessä: https://www.stjm.fi/uutiset/suomen-tekstiili-muoti-ryn-nakemyksia-eun-uudesta-tekstiilistrategiasta/
Ryynänen, Sirpa & Kemppainen, Jenni 2023. Digijamit! Tekstiilin ja muodin digitaalisia teknologioita yhteisöllisesti kokeillen ja oppien. Lähteessä: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2023/05/26/digijamit-tekstiilin-ja-muodin-digitaalisia-teknologioita-yhteisollisesti-kokeillen-ja-oppien/
Sitra. 2016. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Lähteessä: https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/
Stranius, Minttu; Edit. Pakarinen, Laura & Ryynänen, Sirpa. 2021. Mitäs jos käytössä olisi sovellus, joka toisi kuluttajalle oikean ja ajankohtaisen tiedon tuotteen alkuperästä huolto-ohjeisiin ja näin opastaa asiakasta ostamaan arvoihinsa perustuvia vaatteita?
STJM 2022. Osaamiskartoitus: Osaavan työvoiman löytäminen on merkittävä haaste tekstiili- ja muotialan yrityksille. Lähteessä: https://www.stjm.fi/uutiset/osaamiskartoitus-osaavan-tyovoiman-loytaminen-on-merkittava-haaste-tekstiili-ja-muotialan-yrityksille/