Digitaalinen pelaaminen on kaikkea sitä mikä tapahtuu tietokoneen, pelikonsolin, television, puhelimen tai minkä tahansa muun digitaalisen laitteen avulla. (Korhonen, 2018). Lasten pelaaminen herättää suuria tunteita ja monet näkemykset tuntuvatkin rakentuvan negatiivisten mielikuvien ympärille. Lasten maailmassa kuitenkin pelit ovat tulleet yhä keskeisemmäksi ja digitaalisesta pelaamisesta on tullut kiinteä osa nykypäivän lapsuutta.
Digitaaliset pelit ovat nykypäivän leikkikenttiä. Vastoin ennakko käsityksiä ja mielikuvia, että pelit köyhdyttävät lapsen mielikuvitusta, voivat ne itse asiassa kehittää sitä. Eri tutkimustulosten perusteella pelaaminen vaikuttaa moniin aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin. Pelaamisen on todettu olevan negatiivisista mielikuvista huolimatta hyvä harrastus, josta voi olla paljon erilaisia hyötyjä. Vaikka pelejä pelataan pääsääntöisesti pelaamisen itsensä vuoksi, samalla kehittyvät kuitenkin monet tärkeät taidot ja tiedot, kuten englannin kielen taito, ongelmanratkaisukyky sekä motoriikkaan ja hahmottamiseen liittyvät taidot (Yle, 2017.)
Kuva 1: Lapsi pelaa digipelejä. Anne Kröger
Miksi lapset pelaavat?
Lapset pelaavat pelejä erinäisistä syistä. Joillekin lapsille kyse on harrastuksesta, kun taas toiselle pelaaminen voi olla vain ajanvietettä. Koulumaailmassa pelejä käytetään yhä enemmän oppimisen tukena. Opetuspelit kuuluvat jo opetussuunnitelmiin (Aurava ym. 2013.) Pelaaminen tuottaa monilla tavoin mielihyvää, mikä saa lapsen pelaamaan yhä uudelleen. Toisille lapsille mielihyvä syntyy pulmien ratkomisesta, joillekin visuaalisesta ilmeestä ja joku lapsi nauttii kilpailusta (Meriläinen, 2019.)
Kuva 2: Kädet ja peliohjaimet. Anne Kröger
Kielitaito kehittyy sekä työmuisti paranee
Konkreettisempia pelaamisen hyötyjä on kielitaidon paraneminen. Suurin osa pelien kulttuuriympäristöistä on englanninkielisiä, ja englanti on yleisin kieli monin pelattavien pelien vuorovaikutuksessa. Pelaavat lapset kohtaavat siis toistuvasti englantia ja käyttävät sitä aktiivisesti. Kielitaito kehittyy lapsilla huomaamatta pelatessa. Pelaamisen on todettu vahvistavan myös aivojen etuotsalohkon kuorikerrosta. Tällä alueella on suuri vaikutus monimutkaisten päätösten tekemisessä, toiminnan seurausten arvioinnissa ja työmuistin toiminnassa. Pelaamisen on huomattu myös vaikuttavan päätöksen teon nopeuteen (Yle, 2017.)
Lapsen kognitiiviset taidot kehittyvät
Pelaaminen parantaa lapsen kognitiivisia kykyjä. Tilan hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn on huomattu kehittyvän erityisesti nopeatempoisissa, kolmiulotteisessa peliympäristössä tapahtuvissa toimintapelleissä, kuten myös vanhempien katsastamassa räiskintäpelissä. Näillä on vaikutusta lapsen oppimaan oppimisen taidoissa (Patanaude 2014.) Pelien avulla silmän ja käden koordinaation on nähty myös parantuvan. Lisäksi pelaaminen kehittää avaruudellisen hahmottamisen taitoa. Avaruudellinen hahmottaminen on kykyä arvioida suuntia, etäisyyksiä ja mittasuhteita, kaksi ja kolmiulotteisia muotoja, ja kykyä käännellä esineiden mielikuvia päässä. Lapsi voi hyödyntää tätä taitoa esimerkiksi uudessa ympäristössä liikuttaessa ja liikenteessä. Lapsi oppii peleissä määrittelemään ongelmia, arvioimaan niitä ja valitsemaan ratkaisuvaihtoehdoista sopivimman ja toteuttamaan sen. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät pelaamisen avulla (Yle, 2017.)
Entäpä tunnetaidot?
Pelaaminen kehittää erityisesti motivaatioon liittyviä tunnetaitoja. Useat pelit rakentuvat onnistumisen ja epäonnistumisen ympärille, ja erityisesti pienemmät lapset voivat harjoitella turvallisesti pettymysten käsittelyä pelien avulla. Leikki ja pelit toimivat peilinä itseilmaisulle ja auttavat ymmärtämään ympäristön sallittuja toimintoja, mistä säännöt muodostuvat ja mitä seurauksia sääntöjen noudattamatta jättämisestä seuraa. Lisäksi pelit kannustavat sinnikkyyteen tarjoamalla uusia yrityksiä, kunnes lapsi pääsee pelissä eteenpäin ja palkitsemalla hänet pitkäjännitteisestä yrittämisestä (Aurava ym. 2013.) Monelle lapselle pelaaminen voi olla myös tapa rentoutua. Pelaamisella on todettu olevan stressiä vähentäviä vaikutuksia ja pelit tarjoavat positiivisia että miellyttäviä elämyksiä. Pelaaminen on lapselle vapaaehtoista, omaa tekemistä, jossa häneen ei kohdistu auktoriteettien paineita. Pelien antama mielikuvitusmaailma, viihdyttävyys ja hallinnan tunne tasapainottavat lasta jaksamaan arjen tuomia paineita (Meriläinen, 2019.)
Kuva 3: Vihainen poika. Anne Kröger
Kaverisuhteet pelimaailmassa
Nettipeli ympäristö on lapselle paikka, jossa voi viettää aikaa kavereiden kanssa ja puuhailla yhdessä pelien merkeissä. Pelit kuuluvat lasten puheenaiheisiin koulussa kuin vapaa-ajalla. Sosiaaliset taidot kehittyvät pelien myötä, sillä suurin osa lapsista pelaa pelejä yhdessä muiden kanssa. Näin myös ryhmätyötaidot ja yhteisössä toimiminen harjaantuu. Pelien avulla lapset löytävät uusia kaverisuhteita, syventävät vanhoja suhteita, seuraavat esikuvia, pohtivat omaa identiteettiään ja voivat saada vertaistukea itseään askarruttaviin asioihin (Meriläinen, 2019.)
Kuva 4: Kaverit. Anne Kröger
Mediataidot
Lapsena aloitetun pelaamisen lomassa hankitut mediataidot hyödyttävät tulevaisuuden arkielämässä ja ovat hyödyksi tulevissa opinnoissa. Osalle lapsista mediataidoista voi tulla avain tulevaisuuden ammattiin tai ammatissa vaadittavaan tärkeään ominaisuusuuteen. Pelaaminen lisää rohkeutta kaikenlaisten IT-laitteiden käyttöön ja niiden käytön opetteluun. Lisäksi, pelaamaan kannustaminen voi samalla innostaa muunlaisten nykyaikana tärkeiden taitojen opiskeluun, kuten verkossa vaikuttamiseen sekä esimerkiksi videoiden, kuvien, animaatioiden tai pelien tekemisen muodossa (Aurava ym. 2013.)
Kuva 5: IT-laite. Anne Kröger
Lasten pelaamisella on siis monia erilaisia hyötyjä ja vastoin ennakkokäsityksiä, myös viihdekäyttöön tarkoitettujen pelien pelaaminen voi olla opettavaista. Parhaimmillaan pelaaminen on harrastus, josta lapsi oppii elämää hyödyttäviä taitoja. Ei siis ihme että, digitaalisista peleistä on tullut yksi keskeisimmistä oppi ympäristöistä nyky-yhteiskunnassamme (Aurava ym. 2013.)
Kohtuullinen pelaaminen on pelaamista, joka on tasapainossa lapsen muun elämän kanssa. Pelaamisen takia lapsen muu elämä ei saa häiriintyä, kuten vuorokausirytmi, sosiaalinen elämä pelien ulkopuolella, koulu, harrastukset tai itsestä huolehtiminen. Lapsen pelaamisen vaikutukset kokonaishyvinvointiin on ratkaiseva (Yle, 2017.)
Kuva 6: Tyttö pelaa ja voimistelee. Anne Kröger
Peli iloa!
Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Annen kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittaja:
Anne Kröger, Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
AURAVA, RIIKKA, HAMARI, JUHO , HARVIAINEN, J. TUOMAS, HENTONEN, ERKKI, HUTTUNEN, TERO , HERNESNIEMI , SONJA, KATAJA, ELINA, KOULU, SANNA, KÄHKÖNEN, RANU, LAAKSO, MAURI, LEHTONEN, MIKAEL, MARJOMAA, HEIKKI , MARKKULA, TIINA, MERILÄINEN, MIKKO, SIHVO, RAMI, SILVENNOINEN, INKA SILVENNOINEN, SJÖLUND, ANNA-KAISA, TENKANEN, TERESA JA TOSSAVAINEN, TOMMI 2013. Pelikasvattajan käsikirja. [verkkoaineisto]. Pelikasvatus [Viitattu 2020-24-03.] Saatavissa: https://peliviikko.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf
KORHONEN, HELMI 2018. Digipelaaminen. [verkkojulkaisu]. Päihdelinkki.fi. [Viitattu 2020-20-03.] Saatavissa: https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/pelaaminen/digipelaaminen
MERILÄINEN, MIKKO 2019. Digitaalinen pelaaminen. [verkkojulkaisu]. MLL. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/
MERILÄINEN, MIKKO 2019. Mikä peleissä viehättää. [verkkojulkaisu]. MLL. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/mika-peleissa-viehattaa/
PATANAUDE, MONIQUE 2014. Playing action video games can boost learning. [verkkojulkaisu].University of Rochester. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https://www.rochester.edu/newscenter/playing-action-video-games-can-boost-learning-78452/
YLE 2017. Mulla on peli kesken, pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja. [verkkojulkaisu]. Yle. [Viitattu 2020-23-03.] Saatavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/mulla-peli-kesken-pelaaminen-kehittaa-kognitiivisia-taitoja