Verkkopalvelut ovat tulleet useille yhä enemmän tutummiksi viimevuosien kuluessa. Olemme tottuneet käyttämään niitä niin palveluasioinnissa kuin myös päivittäisessä asioinnissakin. Tekstiviestit muistuttavat meitä varatusta hammaslääkäriajasta, potilas- ja asiakastietoja voimme helpota selata sähköisestä järjestelmästä. Erilaisten sovellukset helpottavat arkirutiineitamme niin töissä kuin vapaa-ajalla. Myös useat päivittäiseen asiointiin liittyvät palvelut ovat helposti saatavilla verkkoasioinnin välityksellä. Näin korona viruspandemian aikana take away- ruoka-annokset tuovat ravintoloitsijoille kaivattua lisätuloa, mutta myös ruuan kotiin kuljetus on yleistynyt. Lähikaupat ja kuljetusyrittäjät ovat kehittäneet nopeasti helppoja ruuan keräily- ja kuljetuspalveluja, sekä myös useat seurakunnat ja kunnat ovat ottaneet palveluihinsa avustus- ja kotiinkuljetuspalveluita.
Kaikki ikäryhmät eivät kuitenkaan kulje sähköisten palvelujen valtavirrassa. Nuoremmista ikäryhmistä jopa 90 % käyttää verkkoasiointia, mutta vanhimmissa ikäryhmissä jopa 2/3 eivät käytä ollenkaan sähköistä asiointia, tai kaipaavat apua digitaalisessa asioinnissa (Hyppönen ja Ilmarinen 2018, 288).
Varsinkin ikääntyneet tarvitsevat useita eri palveluja arjen toimintojen tueksi, näitä palveluja ovat mm. sosiaali – ja terveyshuollon palvelut, pankki-, kauppa-, vero-, liikenne-, ja kiinteistöhuollon palvelut. Sähköiset palvelut ovat tärkeä osa iäkkään tarvitsemista palveluista ja näinollen ovatkin osa iäkkään elämänhallintataitoja sekä tukevat kotona asumista. Kuten voimme päätellä oheisesta kuviosta ikäihmiset käyttävät sähköisistä palveluista eniten pankki- ja terveydenhuollon palveluita.
Kuva 1. Ikäihmisten käyttämät sähköiset palvelut (Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Ikäteknologiakeskus 2019)
Sähköiset palvelut päätöksenteossa
Sähköisten palvelujen kehittäminen ja digitalisaatio on nostettu myös valtakunnan tasolla tärkeäksi hallitusohjelman teemaksi. Rinteen hallitusohjelmaan kuuluu digitalisaation edistämisen ohjelma: digitalisoidaan julkiset palvelut – kärkihanke. Hankkeen tarkoituksena on saada vuoteen 2023 mennessä digitaaliset palvelut kaikkien yrityksien ja kansalaisten saataville (Valtionvarainministeriö 21.10.2019). Digitaalisten palveluiden saavutettavuutta määrittelee myös laki digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta (saavutettavuusdirektiivi). Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa, että julkinen viranomaistoiminta ja osittain myös yksityinen sektori noudattavat vaatimuksia. Kansalaiselle tämä näkyy helppokäyttöisempinä ja ymmärrettävimpinä verkkosivuina. (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2020.) Käytännössä tämä tarkoittaa mm. julkisyhteisön verkkosivujen uudistamista uuden lain mukaisesti syyskuun 2020 loppuun mennessä. Hallinnon digitalisaatio on yhteinen tavoite myös koko Euroopassa (Kauppila, Kiiski ja Lehtonen 2018, 10–11, ks. myös Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto)
Sähköiset palvelut ammattilaisen arjessa
Suomessa sosiaalihuollon palveluissa on jo pitkään ollut pääpaino tiedonhallinnon perusteiden kehittämisessä, ei niinkään sähköisten palvelujen edistämisessä (Kauppila ym. 2018, 10–11). Käytännössä tämä on näkynyt ammattilaisten arjessa kirjaamiskoulutuksina sekä tietosuojaan liittyvien asioiden kehittämisenä. Ammattilaisten osaamisen edistämiseksi digitalisoituvan sosiaalityön edistämiseksi on Lapin Yliopistossa toteutettu kolme sosiaalityön eosaamisen maisterikoulutushanketta vuosien 2015-2017 aikana (Kairala 2017,7). Digitalisaation vaikutukset on otettu huomioon myös tulevassa sote-uudistuksen Toivo- hankkeessa (tiedolla johtaminen- ohjaus-valvonta). Digitalisaatio on työväline, jonka avulla tehdään mahdolliseksi tiedolla johtaminen, palvelujen järjestäminen ja sujuva tiedonkulku. (Valtioneuvosto, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos.)
Meneillään olevat sähköisten palvelujen tutkimushankkeet ja projektit
Ikääntyvien teknologian käyttöä on tutkittu useissa tutkimuksissa. Vanhustyön keskusliiton ja vanhus- ja lähimmäispalveluliiton KÄKÄTE-projekti (käyttäjälle kätevä teknologia) selvitti vuosien 2012–2013 aikana miten ikääntyvät itse kokevat teknologian käytön ja millä teknisillä ratkaisuilla voitaisiin palveluja saada paremmiksi (Norlund, Stenberg, Nykänen, Ranta ja Virkkunen 2014). Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton ikäteknologiakeskus on selvittänyt ikäihmisten asiointia internetissä sekä sitä millaisia haasteita ikäihmiset ovat kokeneet verkkoasioinnissa (2017 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry ja Ikäteknologiakeskus).
Maakunnissa on meneillään useita kehittämishankkeita. Parhaillaan meneillään olevia digitalisaation kehittämishankkeita on mm. digitalisaation optimointi Kainuussa- Hyvinvointi ja Terveys (DIHYTE)- hanke. Hankkeen tavoitteena on edistää Kainuun sosiaali-, terveys-, ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä ja uusien toimintatapojen omaksumista julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. (Kainuun etu Oy.) Uusia sähköisiä palveluita iäkkäille on ideoitu mm. Hyvinvointi-hackatlonissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017). Uusista digitaalisista palveluista esimerkkinä CGI:n KODA eli kotona asumisen digitaaliset palvelut- hanke, jonka tavoitteena on yhdistää erityyppisiä teknologisia ratkaisuja ja tukea ikääntyvän väestön kotona asumista.
Pirkanmaalla on käynnissä Pirkanmaan Liiton koordinoima alueellisen digituen koordinaation kehittämishanke (PiDiKe) ajalla 1.11.2019 – 31.10.2020. Digituella tarkoitetaan sähköisen asioinnin, palveluiden ja käytön tukea. Digituen muotoja voivat olla erilaiset etä- ja lähituen palvelumuodot ja koulutukset. Taustatukena hankkeessa on digi- ja väestötietovirasto (DVV) digitukitiimi. Digituen kohderyhmänä ovat ikäihmisten lisäksi apua tarvitsevat erityisryhmät. Hankeen tavoitteena on luoda digituen verkosto oheisen kuvion mukaisesti. (Lappi, 2020)
Kuva 2. Pirkanmaan digituen verkosto (Lappi, 2020)
Muita Pirkanmaalla käynnissä olevia samansuuntaisia hankkeita ovat Tampereen kesäyliopiston Geronet-hanke, Digiosaamista kaikille- hanke (Tampereen Ahjola 2019-2020) ja Perustaidot paremmaksi-hankkeet 2019-2020. (Lappi, 2020)
Tulevaisuuden haasteet ikäihmisten sähköisten palvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa
Haasteena ikäihmisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä sosiaalityön näkökannalta voidaan pitää palvelujen kokonaisuuden koordinoimista ja vaikuttavuuden arviointia. Mukana toiminnan suunnittelussa tulisi olla sosiaalialan ammattilaisia. Digitaaliset palvelut eivät saa toimia syrjäyttävinä palveluina (Kairila 2017, 7)
Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet- raportin mukaan (Kauppila ym. 2018, 28) ikäihmisille suunnattuja sähköisiä palveluja on kuitenkin melko vähän, yleisin yhteydenottotapa on ollut puhelin. Edellä kerrottujen hankkeiden ja projektien määrän ja laajuuden perusteella voidaan päätellä että parhaillaan on menossa useita tärkeitä digitalisuuden kehittämiseen ja edistämiseen liittyviä hankkeita. Samalla myös tutkitaan ja selvitetään kansalaisten digitaitoja. Pirkanmaan PiDiKe- hankeen tavoitteena on koota yhteen eri toimijoita ja samalla saada aikaan keskustelua digitukea tarjoavia toimijoiden kesken. Toisaalta edelleen tarjottavien digitaalisten palveluiden pirstaleisuus on tulevaisuudessa suuri uhka. Olisi keskeistä keskittyä ikäihmisten kohdalla varsinkin vain muutamiin keskeisiin palveluihin (Kauppila ym. 2018, 36). Digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyy myös paljon eettistä ja tietosuojaan liittyvää pohdintaa. Älykännyköihin ladattavat sovellukset tai julkisella sektorilla käytössä olevat ohjelmat ovat kaupallisia sovelluksia. Uuden ohjelman käyttöönotto vaatii käyttäjältään uudelleen kouluttautumista ja useimmiten myös uusia toimintatapoja. Siksi olisi tärkeää että uudet sähköiset palvelut olisivat toimintavarmoja ja helppokäyttöisiä.
Tärkeää ikäihmisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä olisi kehittää ja suunnitella palveluita yhdessä ikäihmisten kanssa. Ikäihmisiä on eri- ikäisiä, toimintakyvyltään erilaisia sekä eri elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Osa ikäihmisistä on joutunut jo työelämässä käyttämään digitaalisia palveluita kun taas vanhemmat ikäihmiset ovat vähitellen joutuneet ikääntyessään oppimaan digitaalisten palvelujen käyttöä. PiDiKe hankkeessa on huomattu, miten tärkeää saada samaan verkostoon digitukea tarjoavia toimijoita. On olemassa hyviä sähköisiä palveluita, mutta palvelujen käytön opastukseen tulisi saada ikäihmisille kohdennettua neuvontaa. Pankkien ja Kelan työntekijät, yksityisen sektorin palvelutuottajat sekä kuntien vapaa-aikapalvelujen ja vanhuspalveluiden palveluohjaajat, kotihoidon ja kirjastojen työntekijät ovat avainhenkilöitä ikäihmisten digitaitojen kasvokkain tapahtuvassa opastuksessa. Yhdistyksien vertaisohjaajat ovat myös hyvä ja toivottava apu palveluiden opastuksessa. Lisäksi olisi varmistettava, että palvelut ovat maksuttomia tai ainakin kohtuuhintaisia. Ikäihmiset tarvitsevat sähköisten palvelujen käyttöön tukea ja apua.
Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Soilen kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittaja
Soile Hanski, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.
Lähteet
CGI 2020. KODA-hanke luo uudenlaista mallia sote-palveluiden kehittämiseen [artikkeli verkkosivulla].[Viitattu 2020-14-4.] Saatavissa:https://www.cgi.fi/fi/artikkelit/koda-hanke-luo-uudenlaista-mallia-sote-palveluiden-kehittamiseen
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO 2020. Digi kuuluu kaikille! [Verkkosivu]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavissa:https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/
EUROOPPA-NEUVOSTO, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 2020. Euroopan digitaaliset sisämarkkinat [Verkkosivu]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavissa:https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/digital-single-market/
HYPPÖNEN, Hannele ja ILMARINEN, Katja 2018. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Julkaisussa: KESTILÄ, Laura & KARVONEN, Sakari (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki 2019: PunaMusta Oy.
LAPPI, Markus 2020. Digituen alueellisen koordinaation kehittämishanke [sähköpostiviesti ja liite 7.4.2020.) Vastaanottaja Soile Hanski. [Tulostettu 2020-9-4]
KAINUUN ETU OY 2020. DIHYTE [Verkkosivu]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavilla: https://kainuunetu.fi/dihyte
KAIRALA, Maarit 2017.[Verkkojulkaisu]. Julkaisussa Mari Kivistö ja Kirsi Päykkönen (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. [Viitattu 2020-14-4]. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja c. Työpapereita 58. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63035/Sosiaalityo_digitalisaatiossa_pdfA.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
KAUPPILA, Tarja., KIISKI, Kati ja LEHTONEN, Mari. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet 2019 [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-14-4. ] Sosiaali- ja Terveysministeriön raportteja ja muistioita 14/2018. Saatavilla:http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
NORLUND, Marika., STENGERG, Lea., NYKÄNEN, Jaana., RANTA, Paula ja VIRKKUNEN, Anne 2014. Ikäteknologian monimuotoinen maailma. KÄKÄTE-projektin loppuraportti [verkkojulkaisu]. KÄKÄTE-raportteja 4/2014. [Viitattu 2020-12-4.] Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto Valli ry ja Vanhustyönkeskusliitto Saatavissa:https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B870CD952-D21B-431F-8DB5-E9E1D71872B4%7D/105625.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2017. Etäpalvelut helpottamaan ikääntyneiden yksinäisyyttä [Tiedote verkkosivuilla 30.10.2017]. [Viitattu 2020-12-4] Saatavissa: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/etapalvelut-helpottamaan-ikaantyneiden-yksinaisyytta
VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITTO Valli ry JA IKÄTEKNOLOGIAKESKUS 2019. Ikäihmiset ja sähköinen asiointi. Miten saadaan kaikki mukaan?[Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020 12-4]. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto Valli ry. Saatavissa: https://www.valli.fi/wp-content/uploads/2019/12/ikaihmiset_sahkoinen_asiointi_netti.pdf.
VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITTO RY Valli ry JA IKÄTEKNOLOGIAKESKUS 2017. [artikkeli 23.5.2017 verkkosivuilla]. Selvitys: moni ikäihminen edelleen digiyhteiskunnan ulkopuolella. [Viitattu 2020-15-4.] Saatavissa: https://www.valli.fi/selvitys-moni-ikaihminen-edelleen-digiyhteiskunnan-ulkopuolella/
VALTIONVARAINMINISTERIÖ 2020. Digitalisaation edistämisohjelma rakentuu yhteistyössä. [Kolumni 21.10.2019 verkkosivuilla. ] [Viitattu 2020-14-4]. Saatavissa:https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/digitalisaation-edistamisohjelma-rakentuu-yhteistyossa
VALTIONEUVOSTO JA TERVEYDEN – JA HYVINVOINNIN LAITOS 2020. SOTE-uudistus [artikkeli Verkkosivulla]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavilla: https://soteuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/9-miten-digitalisaatio-otetaan-huomioon-sosiaali-ja-terveydenhuollon-uudistamisessa-