Digitalisaatio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa tekniikka ja tietotekniikka mullistavat työtä ja tekemistä. Järjestöissä digitaalisia ja tietoteknisiä ratkaisuja hyödyntämällä voidaan vapauttaa aikaa varsinaiseen toimintaan eli järjestön perustarkoituksen mukaiseen tekemiseen. Vapaaehtoiset ovat mukana omalta osaltaan tätä varsinaista toimintaa varten. Tekniikka on tässä väline prosessien parantamiseen. (Toikkanen 2018a, 34.)
Kumpula (2018, 50) toteaa mielenkiintoisella tavalla tulevaisuuden vapaaehtoistoimintaa uudessa valossa: uudet ja vanhat toimintamuodot yhdistetään ja ne tulevat lähemmäksi toimijoita. Uudet toimintamuodot, kuten digitalisaatio ja sähköiset alustat helpottavat parhaimmillaan vapaaehtoisten motivoitumista vapaaehtoistyöhön ja itse vapaaehtoistoimintaa sekä hyvien kokemusten jakamista. Ne antavat mahdollisuuden toimia eri lähtökohdissa esimerkiksi kotoa tai työpaikalta käsin. Etätoiminta tulee uudeksi tavaksi toimia vapaaehtoisuuden parissa.
Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen (2018, 59) Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksesta saatu tieto osoittaa, että 51.6 % suomalaisista haluaisi tulla tekemän vapaaehtoistoimintaa, jos heidät kutsuttaisiin toimintaa mukaan. Tässä onkin haastetta vapaaehtoistoiminnalle.
Digitalisaation ja teknologian avulla voidaan tavoittaa entistä enemmän ihmisiä. Se tarjoaa mahdollisuuden osallisuuden vahvistamiseen yhä suuremmalle määrälle henkilöitä. Digitaalisten ratkaisujen myötä tavoitetaan mahdollisesti niitä, joiden on vaikea liikkua tai muuten osallistua yhteiseen toimintaan esimerkiksi pitkien välimatkojen takia. Digitaaliset alustat kuten Huoleti tai Tukinet mahdollistavat sen, että toiminta on hajautuneempaa, mielekkäämpää ja itseorganisoidumpaa. Markkinointi parhaimmillaan tarjoaa tiedon ja toimenpiteiden leviämisen hyvinkin nopeasti. (Duffa 2018, 10.)
|
Kuva 1. Nainen ja läppäri. Pexels.
Marjovuon (2014, 104) tekemässä tutkimuksessa vapaaehtoisia sitouttaa mukaan toiminnan positiivisuus. Vaikka välillä väsyttää, niin toimiessa vapaaehtoisena viihtyy ja haluaa uudestaan toimia vapaaehtoisena. Monilla vapaaehtoisilla on omakohtaisia positiivisia kokemuksia siitä, miten itse on saanut olla samankaltaisen vapaaehtoistyön kohteena ja siksi haluavat nyt itse olla mahdollistamassa samaa seuraaville. Mahdollistetaan siis toiminta myös digikanavia hyödyntäen.
Yksi uusi vapaaehtoistoiminnan muoto digitaalisuuden ajassa on verkkovapaaehtoisuus. Se voi olla hyvin monimuotoista toimintaa kuten esimerkiksi Facebook-ryhmän ylläpitämistä, nettisivujen suunnittelua, blogipostauksia, koodausta, podcasteja, youtube -videoiden laatimista, luonohavaintojen ilmoittamista verkossa tai jotain ihan muuta. Vapaaehtoisuus verkossa voi olla pitkäaikaisesti sitoutunutta tai nykyaista termiä käyttäen Pop Up-toimintaa eli kertaluonteisesti vapaaehtoisena toimimista. (Sauliala 2018a, 25.)
Verkkovapaaehtoistoiminnassa toimii kaikenikäisiä ihmisiä, vaikka usein ajatellaan, että mukana on lähinnä parikymppisiä diginatiiveja. Näin ei kumminkaan ole. Verkkovapaaehtoisten kanssa hyvän koordinoinnin merkitys korostuu ja se on aivan yhtä tärkeää, jos ei tärkeämpääkin, kuin perinteisessä vapaaehtoistoiminnassa. Koordinointi tapahtuu pääosin verkossa, silloin tällöin kasvotusten. Verkkovapaaehtoinen sitoutuu toimintaansa, kun hän tietää mitä on tekemässä ja saa halutessaan vaikuttaa tekemisen tapaan ja sisältöön. Mielekkäällä ja merkityksellisellä tekemisellä vapaaehtoinen houkuttelee mukaan uusia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisen tulee kokea, että häneen luotetaan. (Sauliala 2018, 25.)
Nyt voisi kehittää vapaaehtoistoimintaa ja kääntää koronaviruksen tuoma haastava aika yhdeksi teknologian harppaukseksi järjestöjen digitalisaatiossa. Ihmisten välinen vuorovaikutus mahdollistuu nopeasti virtuaaliseen muotoon. Ennakkoluulot osittain hälventyvät hyvien esimerkkien ja rohkeiden kokemusten myötä. Nyt on mahdollisuus vahvistaa järjestökenttää. Toikkanen (2018b, 34) tuo artikkelissaan esille vaativampaa järjestöjen digitalisaatiota edustavat mobiiliapplikaatiot, jotka ovat tulevaisuutta ja ne ovat melkein kokonaan hyödyntämättä järjestöissä.
Kuva 2. Älypuhelin. Pexels.
Tekijälleen vapaaehtoistoiminta tuo hyvinvointia, koska se tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esiin omia taitoja, tavata ihmisiä ja olla aktiivisena osana yhteiskunta. (Kontiala, Ristiniemi, Karisto ja Laaksoharju 2019, 7.) Erityisen tärkeää ihmisille on vapaaehtoistoiminnasta saadut osallisuuden kokemukset ja tunne arvokkaasta tehdystä toiminnasta. Vapaaehtoistoiminta antaa ihmiselle omanarvon ja pystyvyyden tuntoa, jolla on suuri merkitys ihmisen terveyden ja hyvinvointiin. Toiminnalla voi olla merkitys työelämän ulkopuoleiseen elämään, jolloin myös vapaa-ajalla on tärkeä tuntea itsensä arvokkaaksi ilman suorittamista. Tunne vapauttaa, lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia yksilölle ja yksilön ympärillä oleville ihmisille sekä ympäristölle. (THL 2020.)
Peussa (2020-4-9) Digiasta nostaa esille tärkeän asia: ”Arki on nykyään täynnä nopeaa ja personoitua digitaalista palvelua. Vapaaehtoiset ovat siihen tottuneet ja odottavat järjestöiltä samaa, korkeatasoista palvelua.” Järjestöjen monimuotoisen vapaaehtoistoimintojen kehittyminen antaa kaikille mahdollisuuden panostaa yhteiseen hyvään, ja saada siitä itselleen tunnustusta. Kokea olevansa arvostettu osa yhteisöä, tuntea onnistumisen ja merkityksellisyyden aitoja kokemuksia. (THL 2020.)
Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Heidin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittaja:
Heidi Kolehmainen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
DUFFA, Mikko 2018. Megatrendien vaikutus vapaaehtoistoimintaan. Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 10.
KANSALAISAREENA RY & TALOUSTUTKIMUS OY & OPINTOKESKUS SIVIS & KIRKKOHALLITUS. Vapaaehtoistyö Suomessa 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2019-05-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3253, 59.
KONTIALA Laura, RISTINIEMI Katri, KARISTO Tuomas ja LAAKSOHARJU Taina 2019. Osallisuudenpolku. Opas tuetun vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry. Helsinki, 7. [ Viitattu 2020-4-15]. Saatavissa: http://www.prolapinlahtiry.fi/wp-content/uploads/2019/11/osallisuudenpolku.pdf?fbclid=IwAR0GLzbAK8-lbfQDZxYVnDYKgsuAIhOqw30gxZDECHK_fLQQCoNShF-VEfk .
KUMPULA, Kristiina 2018. Vapaaehtoisuus muuttuu ketterästi vastaamaan ajan tarpeita. Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 50.
MARJOVUO, Ari 2014. Vapaaehtoistyön ytimessä: Järjestömuotoinen vapaaehtoistyö sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta. Väitöskirja. Helsinki: University of Helsinki. [Viitattu 2020-4-6]. Saatavissa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/44979/marjovuo_v%c3%a4it%c3%b6skirja.pdf?sequence=1&isAllowed=y .
PEUSSA, Alina 2020-4-9. Digiarvoa-kilpailun voittohanke etenee: Datasta apua Punaisen Ristin vapaaehtoistyöhön. [Haastattelu.] Saatavissa: https://digia.com/ajankohtaista/uutiset/digiarvoa-kilpailun-voittohanke-etenee-datasta-apua-punaisen-ristin-vapaaehtoistyohon/ .
SAULIALA, Anu 2018a. Tartu verkko- vapaaehtoisuuteen! Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 25.
SAULIALA, Anu 2018b. Tartu verkko- vapaaehtoisuuteen! Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 25.
THL 2020. Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta. [ Viitattu 2020-4-15]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/vapaaehtoistoimintaa-jarjestamalla-ja-tukemalla-voidaan-lisata-osallisuutta .
TOIKKANEN, Petri 2018a. Digitalisaatio vapauttaa aikaa vapaaehtoistoiminnalle. Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 34.
TOIKKANEN, Petri 2018b. Digitalisaatio vapauttaa aikaa vapaaehtoistoiminnalle. Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 34.