Nykyisellään sosiaali- ja terveysalan sekä kuntien hyvinvointityön kehittämisen ytimessä ovat asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että asiakas saavuttaisi tarvitsemansa sote-palvelut oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteen saavuttamisessa hyvinvointikoordinaattorin kehittämisosaamista voidaan käyttää varsin hyvin.

Asiakkaan palvelutarpeisiin aidosti vastaavan sosiaali- ja terveysalan palveluprosessin tarkastelussa voidaan käyttää ainakin kahta näkökulmaa. Prosessia asiakaslähtöisesti katsoen on tärkeää, että ihminen tulee kohdatuksi todellisine toiveineen, haasteineen ja tarpeineen ja hänen palvelutarpeensa tulee tyydytetyksi oikea-aikaisesti. Yhteiskunnallisesti ja strategisesti katsottuna on kustannustehokasta, että asiakas saa oikea-aikaiset, ennaltaehkäisevät ja tarpeeseen vastaavat palvelut (STM 2020, 15–16).

Hyvinvointikoordinaattori-opinnoille ja opinnäytetyölleni tavoitteeksi asetin ottaa selvää, mitä on palveluohjaus käsitteenä, miten sitä toteutetaan nykyisellään ja mitkä ovat palveluohjauksen kehittämistarpeet tulevaisuudessa. Ammatillisesta taustastani johtuen viitekehyksenä oli luonnollista pitää hyvinvointia ja terveyttä edistävää ohjaus- ja neuvontatyötä, kun se toteutuu muuna kuin suoranaisesti sosiaalihuoltolain mukaisena työmuotona.

Helminen (2015, 32) kuvaa palveluohjauksen palvelujärjestelmän ja työn toteuttamisen näkökulmasta olleen jo Ormen ja Glastonburyn (1993, 20) mukaan sosiaali- ja terveysalalla usean asiakasryhmän kanssa käytettäväksi sopiva työmuoto. Palveluohjauksen lähtökohtia ovat asiakkaan ja palveluohjausta tekevän ammattilaisen aito kohtaaminen, luottamus ja asiakkaan tavoitteilla eteneminen. Palveluohjausta tekevä varmistaa, että asiakas tulee palveluverkostossa kuulluksi ja hänen palvelutarpeensa tulee tyydytetyksi. Tarkempi käsitteen määrittely ja esimerkiksi palveluohjauksen työtapojen määrittely on osoittautunut haasteelliseksi tässä opinnäytetyössä, kuten on todettu jo aiemminkin kirjallisuudessa. Palveluohjaus on kontekstisidonnainen työmenetelmä, jonka sisältö, painotus ja sävy tuntuvat muuttuvan asiakasryhmästä ja tilanteesta riippuen (Hänninen 2007, 14).

Opinnäytetyöni tutkimuskysymyksiin vastaamiseen menetelmänä käytettiin Joint fact-finding, JFF eli yhteistoiminnallista tiedontuotantoa. Tälle sosiaali- ja terveysalalla uudella tutkimusmenetelmällä tuotettiin yhteistoiminnallisesti tietoa palveluohjauksen nykypäivästä ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Koko opinnäytetyö toteutettiin ammatillisena blogina, jolloin yhteistoiminnallinen tiedontuotanto oli mahdollista kaikille blogin lukijoille. Blogiin pääset tutustumaan osoitteessa https://miiajblog.blogspot.com/

Opinnäytetyön ja yhteistoiminnallisen tiedontuotannon johtopäätöksenä todettiin, että palveluohjauksen käsitteen määrittely vaatii Suomessa vielä työtä. Kehittämistarpeeksi todettiin palveluohjaukselle tarvittavan sosiaali- ja terveysalaa ohjaavalla strategisella tasolla kansallinen yhtenäinen linja, ohjeistus sekä resursointi. Myös palveluohjauksen tunnettavuus työmuotona ja huomioiminen sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa olisivat ensiarvoisen tärkeitä toimenpiteitä. Laatu- ja vaikuttavuuden arviointikriteeristö tulevat tasaamaan toiminnan yhtenäisyyttä. Kaikki nämä toimet tulevat osaltaan edistämään palveluohjauksen käsitteen määrittelyä tulevaisuudessa.

Laadukkaalla palveluohjauksella voidaan edistää sekä asiakkaan kuulemista ja aitoa kohtaamista mutta toisaalta myös luoda kustannustehokasta palveluverkkoa, joka ottaa ihmisen aidosti kiinni elämän kysymyksissä ja haastekohdissa.

Kirjoittaja:

Miia Juntunen, Hyvinointikoordinaattori- opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu

Miian opinnäytetyö on myöhemmin luettavissa Theseuksessa.

Lähteet:

ALA-NIKKOLA, Merja ja SIPILÄ, Jorma 1996. Yksilökohtainen palveluohjaus (Case management) – Uusi ratkaisu palvelujen yhteensovittamisen ikuisiin ongelmiin [verkkojulkaisu]. ResearchGate. [Viitattu 2020-11-17.] Saatavissa: https://www.researchgate.net/profile/Jorma_Sipilae/publication/267969827_YKSILOKOHTAINEN_PALVELUOHJAUS_CASE_MANAGEMENT_-_UUSI_RATKAISU_PALVELUJEN_YHTEENSOVITTAMISEN_IKUISIIN_ONGELMIIN/links/54ca9d750cf2c70ce522a874/YKSILOeKOHTAINEN-PALVELUOHJAUS-CASE-MANAGEMENT-UUSI-RATKAISU-PALVELUJEN-YHTEENSOVITTAMISEN-IKUISIIN-ONGELMIIN.pdf

HELMINEN, Pirjo 2015. Sosiaaliohjaus. Julkaisussa: NÄKKI, Pirjo, SAYED, Terttu (toim.) Asiakastyön menetelmiä sosiaalialalla. Helsinki: Edita, 25–42.

HÄNNINEN, Kaija 2007. Palveluohjaus, asiakaslähtöisiä palveluja vauvasta vaariin [verkkojulkaisu]. Stakesin raportteja 20/2007. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, STAKES. [Viitattu 2020-02-18] Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75697/R20-2007-VERKKO.pdf?sequence=1&isAllowed=y

ORME, Joan ja GLASTONBURY, Bryan 1993. Case management: Tasks and workloads. Basingstoke Englanti: MacMillan.

STM 2020. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022, Ohjelma ja hankeopas. [verkkojulkaisu]. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:3. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-01-17.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162004/STM_2020_3_j.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Palveluohjauksen käsitteen määrittelyä hyvinvointia ja terveyttä edistävässä ohjaus- ja neuvontatyössä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.