Kunnilla on tärkeä lakisääteinen tehtävä ylläpitää ja lisätä kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta. Tätä kuntien laaja-alaista ja tärkeää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä tehdään kunnissa monitahoisesti kaikkien kuntalaisten hyväksi. Työn toteutumiseksi kaikilla kuntaorganisaation tasoilla on tärkeä rooli. Vaikka hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn toteuttaminen nähtäisiin kunnissa kaikkien yhteisenä asiana, voi tiedotuksessa ja suunnitelmien jalkautumisessa olla haasteita, eikä tieto näin ollen tavoita kaikkia. Jos vaivalla tehdyt kunnan terveyden ja hyvinvoinnin työn suunnitelmat eivät ole tavoitettavissa, voi pohtia minkälainen merkitys tehdyllä työllä on ja pystyykö suunniteltu työ aidosti toteutumaan.

Haasteet opinnäytetyön kohdekaupungissa

Opinnäytetyössä selvitettiin kyselytutkimuksella yhden Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevan kaupunginhallituksen, -valtuuston ja näiden varajäsenien sekä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden tietoa kyseisen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä sekä sen jalkautumisesta vastaajien omaan työhön. Tutkimustuloksista ilmeni, että vastaajien tieto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä on kyseisessä kaupungissa vaihtelevaa.

Kiinnostus opinnäytetyön tekemiseen kumpusi mielenkiinnosta kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä. Tutkimusjoukkona kaupungin ja sen tytäryhtiöiden tutkiminen oli mielenkiintoista, sillä työntekijät ovat oleellisessa roolissa kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn ja sen suunnitelmien jalkautumisessa ja toteutumisessa. Toisaalta myös päättäjien tutkiminen kiinnosti, sillä he ovat tärkeässä roolissa tekemässä päätöksiä, joilla on suuri vaikutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön.

Tutkimusaineiston suljettujen kysymysten vastauksissa ilmeni hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tiedon puutetta molemmissa vastaajajoukoissa painottuen kaupungin ja sen tytäryhtiöiden työntekijöihin. Myös kyselyn avoimien kysymysten vastauksissa ilmeni tiedon puutetta aiheesta kaupungin tai sen tytäryhtiöiden työntekijän osalta:

”Ei ollut mitään käsitystä mihin tämä kysely liittyi ja outoja käsitteitä…”

Tiedon tarvetta ilmeni molemmissa vastaajajoukoissa yleisesti kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tietämisessä sekä kaupunkistrategian, laajan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvoinnin edistämisen painopistealueiden, valtionosuuden lisäosan eli hyte-kertoimen ja siihen liittyvien indikaattoreiden sekä päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin osalta.

Kyselytutkimuksen tuloksissa ilmeni myös kaupunkistrategian ja laajan hyvinvointikertomuksen laatimisen suunnitteluvaiheessa kaupungin eri organisaatiotasojen osallistamisessa puutteita, mikä ilmeni sekä kyselyn suljetuissa, että avoimissa kysymyksissä.

Lakisääteinen kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on oleellinen osa kuntastrategiaa. Kuitenkin kuntastrategioiden jalkautumisessa arjen työhön on haasteita sillä Mauryn (2017) tutkimuksessa selvisi, että Suomen kunnissa vain prosentti strategioista päätyy johtoryhmiltä eteenpäin. Tämän lisäksi Mary sai tutkimuksellaan selville, että johto-, esihenkilö- ja päättäjätason henkilöstöstä vain neljä prosenttia tunsi kunnan strategiset painopistealueet. Syväjärvi ja Leinonen (2020) tuovat osaltaan esille kritiikkiä usein ilmenneestä kuntastrategioiden muodollisuudesta ja johtokeskeisyydestä.

Kyselyn avoimien kysymysten kaupungin tai sen tytäryhtiöiden työntekijöiden vastauksissa nousi esille samansuuntaista kokemusta strategiatyöstä:

”Päättäjät laativat strategian työntekijöitä kuulematta. Strategia on käyty yleisellä tasolla läpi. En tiedä, miten oma työni liittyy strategiaan.”

Jos kuntien strategiat ja hyvinvointikertomukset laaditaan työntekijöitä osallistamatta ja heitä kuulematta voi haasteena olla, ettei kunnassa tehdyt suunnitelmat todellisuudessa jalkaudu toteutuvaksi arkityöhön ruohonjuuritasolle.

Yhdessä tutkimuksen avoimien kysymysten vastauksissa kiteytyy lyhyesti ja ytimekkäästi mahdollinen ratkaisu yllä mainittuihin kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn haasteisiin painottaen yhteistyön merkitystä:

”– –Yhdessä olemme enemmän.”

Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikkien yhteinen asia (Kuvapankki)

Kirjoittaja:

Hanna-Kaisa Piirto, hyvinvointikoordinaattori YAMK- opiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Maury, Maarika, Bärlund, Aija & Loukomies, Tuomo 2017. Kunnat Kuntoon. Helsinki: Kisspublishing.  

Syväjärvi, Antti & Leinonen, Jaana 2020. Strategiatyöllä hyvinvointia? Strategiakäytäntöjen kehittyneisyys kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hallinnon tutkimus 39 (1), 52–66. https://doi.org/10.37450/ht.98078. Viitattu 4.6.2023.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteita kunnassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *