Ravinto ja teknologia
Syömisen ja ruuan ympärillä tapahtuu. Sosiaalisen median tarjonta kuhisee erilaisia ruokatrendejä ja laihdutustarinoita kuvin höystettynä: Ennen ja nyt. Vuodesta toiseen erilaiset laihdutusvinkit seuraavat toisiaan ja somen ruokakeskustelut kirvoittavat tunteita. Painonpudottaja on haasteen edessä, mikäli ajatuksissa on parhaan dieetin valinta. Meitä neuvotaankin mediassa ja somessa ahkerasti mitä tulisi syödä ja mitä välttää. Tarjolla on esim. rasvanpolttoa tukevia ja treenaajille suositeltuja ruokavalioita sekä vatsaa helliviä valmisteita. Mitä ihmettä ovat prebioottiset kuitulisät tai Psyllium-kuitujauhe?
Julkiset ruokakeskustelut, ruokamainonta ja lukuisat blogit käsittelevät uusia ruokatrendejä. Muutama vuosi sitten esim. superfoodit olivat hitti. Kirjoittajakin tutustui tuolloin Chia-siemeniin ja Maca jauheeseen. Blenderikin on kotiimme hankittu ja alkuinnostuksessa loihdin sillä monenlaiset smoothiet. Myöhemmin kiireisissä aamuissa tyydyin vain sekoittamaan kulhoon marjoja, rahkaa ja mehukeittoa. Toisinaan vain rahkaa ja mehukeittoa, mikäli anopin antamat marjat olivat pakasteesta loppu.
Kasviksia lautaselle: Suomalaisten ruokatottumukset
Erilaisten suosituksien ja ruoka-aiheisten artikkeleiden ja blogien viidakossa seikkailu voi hämmentää. Useat meistä kuitenkin toteavat, että tiedämme miten meidän tulisi syödä ja tiedämme mitä epäterveellinen ruoka on. Suositusten mukaan mm. kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli noin 5–6 annosta. Tästä määrästä marjoja ja hedelmiä tulisi olla noin puolet ja loput juureksia ja vihanneksia. Vaikka määrä vaikuttaa verrattain kohtuulliselta, todetaan kuitenkin FinTerveys 2017-tutkimuksessa, että vain joka kymmenes mies ja joka viides nainen syö kasviksia ja hedelmiä suositusten mukaan. Tutkimuksen mukaan kansanterveytemme aiemmin suotuisa kehitys on nyt muutoinkin huonoissa kantimissa. Lihavuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista kaikissa ikäluokissa. Kohonnut verenpaine on edelleen huolestuttavan yleinen ja punaista ja prosessoitua lihaa nautimme reippaasti yli suositusten. Myös aliravitsemus esim. ikäihmisten kohdalla on noussut esille viime aikaisissa julkisissa keskusteluissa.
Kuva 1. Säännöllinen ateriarytmi auttaa vähentämään napostelua ja hillitsee makeanhimoa. Vaihtoehdoksi esim. marjaisa välipala, johon sopii kaveriksi rahka tai maustamaton jugurtti. Kuvaaja: Anita Kemppainen
Ravitsemussuositusten tavoitteena on parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia
Terveellisten elintapojen tukena meillä on hyviä tutkimustietoon perustuvia ravitsemussuosituksia (Suomalaiset ravitsemussuositukset) ja terveyttä edistävän ruokavalion koostamista helpottava ruokakolmio. Euroopan kansantautien toimintaohjelma (European NCD Action Plan 2016–2025) painottaa mm. terveyden edistämistä ja kansansairauksien ehkäisemistä. Toimintaohjelmassa linjataan, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopiste tulisi olla ongelmien toteamisesta ja hoidosta niiden ehkäisyssä. Toimintaohjelman mukaan on parannettava kansallisesti mm. metabolisen oireyhtymän riskien arviointia ja hallintaa. Kansainvälisen EAT-Lancet tutkijakomissio taas ottaa kantaa parhaillaan julkisessa keskustelussa olevaan lihan syöntiin ja suosittaa punaisen lihan syönnin vähentämistä Euroopassa peräti 77 prosentilla. Raportti nostaa keskusteluun myös ajankohtaiset väestön kasvuun ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet, jonka vuoksi meidän olisi ryhdyttävä syömään entistä kasvispainotteisemmin ja huomioitava myös laajemmin kestävä ruokatuotanto.
Elintapaohjauksella kohti pysyviä terveellisiä elintapamuutoksia?
Terveellisen ravitsemuksen lisäksi riittävä liikunta ja virkistävä uni ovat terveytemme peruspilareita. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös ohjausta ja tukea tarvitaan näiden asioiden tiimoilta muutoksen herättelemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman VESOTE-kärkihankkeen (2017–2019) tavoitteena on monen eri toimijan yhteistyönä vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon antamaa elintapaohjausta (painottaen liikuntaa, ravitsemusta ja unta). Hankkeen myötä esim. osa sairaanhoitopiireistä on jo päivittänyt elintapaohjauksen käytäntöjään.
Suomessa elintapojen neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuutta on myös tutkittu runsaasti. Ylimäki (2015) tutki työikäisten sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvien elintapoja ja ohjausintervention vaikuttavuutta elintapoihin ja elintapa-muutokseen sitoutumiseen. Elintapaohjaus toteutettiin pääosin videopuhelin-välitteisesti ryhmämuotoisesti. Tuloksissa tutkittavien elintavat olivat muuttuneet positiiviseen suuntaan mm. paino laskenut, kasvisten ja marjojen syöminen oli lisääntynyt ja suolan käyttö vähentynyt. Vuoden kuluttua, seurantamittauksessa todettiin kuitenkin osallistujien ruokailutottumusten repsahtaneen. Elintapamuutokseen sitoutumiseen vaikuttavat tutkimuksen mukaan erityisesti kyky sitoutua muutokseen, ohjeiden noudattaminen sekä huoli omista elintavoista ja niiden vaikutuksesta terveyteen.
Syödään viisaammin terveysteknologian avulla?
Kiteytettynä elintapaohjauksella ja neuvonnalla tuetaan asiakasta tekemään parempia terveyspäätöksiä ja muuttamaan elintapojaan. Vaikka elintapaohjauksen merkitys mm. terveydenhuollon toteuttamana on kiistaton, osoittavat tutkimukset, että pitempiaikaisessa sitoutumisessa elämäntapamuutoksiin olisi parantamisen varaa. Käytössämme on tällä hetkellä esim. verkkopohjaisia ravitsemusohjelmistoja, jotka tukevat itsenäistä syömiskäyttäytymisen seurantaa. Terveellistä elämäntapaa tukemaan on kehitetty myös kännykkäsovelluksia ja ranteeseen sujautettavia aktiivisuusrannekkeita. Sovelluksia on kehitetty avuksi mm. kalorien laskentaan, ruokapäiväkirjan pitoon ja myös liikuntasuorituksia mittaamaan.
Parin vuoden takainen yhdysvaltalaistutkimus (Effect of Wearable Technology Combined With a Lifestyle Intervention on Long-term Weight Loss) tutki aktiivisuusrannekkeen käyttöä laihduttamisen tukena. Tutkittavina oli lähes 500 vapaaehtoista ylipainoista miestä ja naista. Tutkittavat henkilöt, jotka käyttivät aktiivisuusranneketta 18 kuukauden ajan painonpudotuksen tukena, laihtuivat kuitenkin vähemmän kuin he, jotka eivät käyttäneet ranneketta. Käytännössä tilanne ei ole näin yksiselitteinen ja tulokseen vaikuttavat monet seikat. Tie pysyviin terveellisiin elintapoihin on myös yksilöllisistä ja eri työkalut sopivat eri ihmisille.
Tosiasia on, että terveysteknologia on tulossa elintapaohjauksen tueksi
UKK-instituutti on kehittänyt VESOTE-hankkeessa mm. ExSed-järjestelmää mittaamaan reaaliaikaisesti ja objektiivisesti liikkumista, paikallaan oloa ja unta. Järjestelmän keräämät elintapatiedot ovat käytettävissä elintapaohjauksessa niin asiakkaalle kuin elintapaohjausta toteuttavalle henkilöstölle. UKK-Instituutin mukaan tähän mennessä saatu ammattilais- ja asiakaspalaute on ollut pääosin positiivista.
Vastikään arvostetussa Journal of Internal Medicine –tiedelehdessä julkaistu tutkimus nostaa esille suomalaista terveysteknologiaosaamista. Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämä internetpohjainen Onnikka-painonhallintaohjelma auttoi pysyvien elämäntapamuutosten saavuttamista. Ohjelma perustuu ns. persuasive designiin, jossa henkilön asenteita ja käyttäytymistä pyritään muuttamaan ilman pakottamista. Käyttäytymistä ohjataan erilaisten tehtävien ja muistutusten avulla, rohkaisemalla, suostuttelemalla ja palkitsemalla. Ohjelma on sisällään erityinen, koska se huomioi ruokavalio- ja liikuntaohjauksen ohella syömiskäyttäytymistä esim. tunnesyömistä. Ohjelma mahdollistaa myös käyttäjälleen suunnitellun yksilöllisen ohjauksen, jossa huomioidaan aikaisempi syömiskäyttäytyminen. Tutkijoiden tavoitteena on saada ohjelma maksuttomasti kaikkien käyttöön kenties jo vuoden 2019 aikana.
Teknologia kehittyy vauhdilla elintapaohjauksen tueksi palvelemaan niin elintapaohjausta toteuttavaa henkilöstöä kuin asiakasta. Uuden teknologian käyttöönotto ei aina suju ongelmitta. Tällöin voi ilmetä teknologian suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä virheitä. Nämä taas voivat lisätä muutosvastarintaa käyttäjien keskuudessa. Kuitenkin ongelmien ratkaisemisen myötä positiivinen vaikuttavuus tulee toteutumaan erityisesti, mikäli kyseessä on merkittävä elintapojen parannus laajassa käyttäjäryhmässä. Hyvänä esimerkkinä toteutuneista onnistumisista on ExSed-järjestelmä ja Onnikka-painonhallintaohjelma. Voimme siis olla taas ylpeitä Suomalaisesta teknologiaosaamisestamme! Haasteena lienee, miten hyvät teknologian työkalut saadaan aikanaan ammattilaisten ja kansalaisten käyttöön tasavertaisesti ja miten perehdytystä ja opastusta uusien teknistyvien välineiden käyttöön järjestetään. Ihanteellista olisi, että jokainen löytää itselleen sopivan ja yksilöllisen tavan tukemaan terveellisiä elämäntapoja. Olipa se sitten kännykän ”appi” taskussa ilmoittamassa välipala-aikaa, kansalaisopiston liikuntaryhmä tai läppärille asennettu painonhallintasovellus (esim. Onnikka). Ehkäpä juuri Onnikasta muodostuu uraauurtava ja helppokäyttöinen uusi apuväline elintapamuutoksen tueksi.
Jäikö lukemastasi mieleesi jotain erityistä? Muista ainakin tämä: Syödään terveellisesti!
Kuva 2. Rento hölkkä ja reipas kävely ovat liikuntamuotona vertaansa vailla. Raikkaaseen ulkoilmaan pääsee liikkumaan suoraan kotiovelta. Kuvaaja: Anita Kemppainen
Kuva 3. Rentouttavat herkutteluhetket kuuluvat elämään. Kuvaaja: Laura Kemppainen
Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Anita Kemppaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät ( 10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Anitan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittajat
Anita Kemppainen TYKO8SY, työskentelee järjestökentällä, jossa hän pyrkii kannustamaan asiakkaita terveellisiin ruokatottumuksiin ja innostaa valmistamaan hyvää ja maustuvaa arkiruokaa.
Pirjo Turunen, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu
Lähteet
BORG, Patrik ja OJALA, Anna 2017. Verkkovalmennustyökalut ravitsemus- ohjauksessa [digilehti]. Terveysliikuntauutiset 2017/14-15.UKK-Instituutti. Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2996-terveysliikuntauutiset2017.pdf
JAKICIC, John, DAVIS, Kelliann ja ROGERS, Renee 2016. Effect of Wearable Technology Combined With a Lifestyle Intervention on Long-term Weight Loss. The IDEA Randomized Clinical Trial [digilehti]. Journal of the American Medical Association (JAMA) 2016;316(11):1161-1171. Saatavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27654602
JUSSILA, Anne-Mari 2017. Mikä ihmeen VESOTE? [digilehti]. Terveysliikuntauutiset 2017. UKK-Instituutti. Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2996-terveysliikuntauutiset2017.pdf
KOPONEN, Päivikki, BORODULIN, Katja, LUNDQVIST, Annamari, SÄÄKSJÄRVI, Katri ja KOSKINEN, Seppo (toim.) 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8
SUOMALAISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014. [Verkkoaineisto]. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Saatavilla: ttps://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf
TEERINIEMI, A.‐M., SALONURMI, T., JOKELAINEN, T., VÄHÄNIKKILÄ, H., ALAHÄIVÄLÄ, T., KARPPINEN, P., ENWALD, H., HUOTARI, M.‐L., LAITINEN, J., OINAS-KUKKONEN, H. ja SAVOLAINEN, M. J. 2018. A randomized clinical trial of the effectiveness of a Web‐based health behaviour change support system and group lifestyle counselling on body weight loss in overweight and obese subjects: 2‐year outcomes [digilehti]. Journal of Internal Medicine, 2018, 284; 534–545. Saatavissa: 2018https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/joim.12802
THE EAT-LANCET COMMISSION 2019. Healthy Diets From Sustainable Food Systems. Food Planet Health. [verkkodokumentti]. Saatavissa: https://eatforum.org/content/uploads/2019/01/EAT-Lancet_Commission_Summary_Report.pdf
VASANKARI, Tommi 2018. Mitatusti vaikuttavaa elintapaohjausta – miten syntyi ExSed-järjestelmä? [digilehti]. Terveysliikuntauutiset 2017. UKK-Instituutti. Saatavissa: www.ukkinstituutti.fi/filebank/3609-Terveysliikuntauutiset-web.pdf
WORLD HEALTH ORGANIZATION 2016. Action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases in the WHO European Region [verkkodokumentti]. Saatavissa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0011/315398/66wd11e_NCDActionPlan_160522.pdf
YLIMÄKI, Eeva-Leena 2015. Ohjausintervention vaikuttavuus elintapoihin ja elintapamuutokseen sitoutumiseen [e-kirja]. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526207520.pdf