Sähköiset palvelut internetissä kuten verkkopankki tai asiointiverkkopalvelut (Kela) lisäävät kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia käyttää palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Sanotaan, että yhteiskunnassa on meneillään suoranainen digiloikka.
Digiloikan takana on Euroopan Unioni. EU:n digitaalistrategian päätavoitteena on digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittäminen vuoteen 2020 mennessä. Toimintaohjelmassa luodaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Euroopassa ja myös Suomi on innokkaasti mukana julkisten palvelujen digitalisoinnissa. Sipilän hallituksen kärkihanke oli rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöiseksi ja ensisijaisesti digitaaliseksi, jolloin se olisi julkisen talouden kannalta tuottavaa.
Digitalisaatiota voi moni pelätä, sillä muutos on ollut nopeaa ja moni ei pysy mukana kuten ikäihmiset, joille tietokoneiden ja älylaitteiden käyttö ei ole tuttua. Edellisen hallituksen kärkihankkeessa tavoitteeksi asetettiin myös auttaa niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita. Tarjolla pitää olla digitaalisten palveluiden ohella myös perinteisempiä tapoja hoitaa asioita, mutta monesti perinteinen palvelu voi olla maksullista.
AUTA-hankkeessa kehitettiin sähköisen asioinnin tuen toimintamallia. Digituen toimintamallissa myös kansalaisjärjestöjen tuki on todettu monipuoliseksi ryhmäopastuksesta koulutukseen ja vertaistukeen, joka tarjoaa ohjausta ja rinnalla kulkijoita.
Ikäihmisissä on hyvin monenlaista tietotekniikan osaajaa, alan ammattilaisesta täysin kokemattomiin käyttäjiin. Vertaisopastuksen avulla opitaan tutkimusten mukaan parhaiten, koska vertaisohjaajan ja opastettavien kieli, ikä ja elämänkokemus kohtaavat. Vertaisopastus on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa kohdataan toisia ikääntyneitä ja voidaan jopa ennaltaehkäistä syrjäytymistä.
Joensuussa on toiminut jo vuodesta 2010 Joen Severi ry, jossa vapaaehtoiset tuutorit opastavat vertaistuen kautta pohjoiskarjalaisia ikäihmisiä tietotekniikan perustaidoissa sekä tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. Toiminta on ollut suosittua, joten toimintaa on laajennettu myös Joensuun alueen keskuksiin. Seuraavassa videossa toiminnasta kertoo Erkki Huopio, ks. video linkistä: http://drive.google.com/file/d/16jDinwP77nQSubIeiZczCTAvEfgwhpPafg/view?usp=sharing_eil&invite=CNjst-UJ&ts=5cc02edc.
Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Utta Kolehmaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät ( 10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Utan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittajat
Utta Kolehmainen, TYKO18SY
Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
EUROPE 2020 STRATEGY, 2019. Digital Single Market [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/europe-2020-strategy
JOEN SEVERI RY s.a. Tietotekniikkaa senioreille [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://sites.google.com/site/joenseveriyhdistys/home
RÖYSKÖ, Heini 2016. Kohden vuotta 2020- näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyneiden arkeen [verkkodokumentti]. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27175058/Kohden_vuotta_2020-2.pdf
VTM, 2017. Digituen toimintamalliehdotus [verkkodokumentti]. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. Valtiovarainministeriö. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2c278a11-3503-448d-803b-14adb2c9c681/33bb419a-a58d-4783-a77c-8266aa7c18bb/KIRJE_20180131130831.pdf