Varhaisen tuen määritelmällä tarkoitetaan lasten kehitysvaiheiden ja laadullisen terveydentilan vahvistavaa tukea ennakoivasti arjen vaikeissa oloissa ennen kuin haasteet kasvavat huomattaviksi (Araneva 2021). Lapsiperheiden varhainen tuki on osa hyvinvointia, jota vahvistetaan tukemalla ja ylläpitämällä vanhempien ja lasten voimavaroja (Pieksämäen kaupunki 2018,3).
Lapsiperheiden hyvinvointi edistää koko perheen yhteisöllisyyttä/Pixabay
Miksi lapsiperheet voivat huonosti?
Lapsiperheet elävät usein kiireistä arkea. Vanhempien työelämän moninaiset haasteet, lasten kasvatus ja kiireellinen arki haastavat perheitä. Silloin ajan käyttöä täytyy suunnitella ja yrittää toteuttaa kaikkia perheen jäseniä tyydyttävällä tavalla.
Vastaavasti lapsiperheiden vanhempien työttömyys, sosiaalisen verkoston puuttuminen, yksinäisyys ja taloudelliset vaikeudet vaikuttavat merkittävästi vanhempien voimavarojen vähyyteen ja niiden ylläpitämiseen. Nämä tekijät voidaan huomioida perheen vanhempien välillä parisuhteen kireytenä, joka vaikuttaa vanhempien ja lasten välisiin keskinäisiiin suhteisiin. Tämän vaikutuksena lapsiperheissä erimielisyyksiä ja riitoja koetaan enemmän, mikä voi lisätä mahdollisia mielenterveyteen vaikuttavia ongelmia ja päihteiden käyttöä.
Kasvatus- ja perheneuvonta tuen tarjoajana
Sosiaalihuoltolain asetuksen mukaan kasvatus- ja perheneuvonnan tarkoituksena on tukea lapsen hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, vanhemmuutta ja lapsiperheiden selviytymistä sekä heidän omia vahvuuksiansa. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 26 §.) Kasvatus- ja perheneuvonnan veloituksettomia palveluja tarjotaan lapsen kehityksen, käytöksen sekä haastavien tunnetilojen vuoksi. Lisäksi palveluja tarjotaan, jos lapsella huomataan vaikeuksia varhaiskasvatuksessa, opiskelussa ja vuorovaikutustilanteissa toisten lasten sekä aikuisten kanssa. Lapsiperheiden vanhemmilla on mahdollista saada tarvitsemaansa tukea esimerkiksi vanhemmuuden tukemiseen ja vanhempien parisuhteen haasteisiin. Lisäksi lapsiperheiden haastavan arjen ja läheisten menetyksien vuoksi myös tukea on mahdollista saada kasvatus- ja perheneuvonnan palvelusta. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy useiden monialaisten asiantuntijoiden, muun muassa psykologien, sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden, puheterapeuttien, perheneuvojien -ja terapeuttien yhteistyössä järjestetyt palvelut. Palveluja järjestetään kasvatus- ja perheneuvolan palveluissa sekä myös kuntien ostopalvelujen kautta ulkopuolisen palvelujen tuottajan toimesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuaika tuntematon.)
Varhaisen tuen vaikutukset voivat näkyä koko ihmisen elinkaaren ajan/Pixabay
Varhaisen tuen toteuttaminen ja kehittäminen
Lapsiperheiden haasteissa voi jäädä havaitsematta hyvinvointiin vaikuttavat eroavaisuudet ja vieraantumisen ongelmien alkulähteet ovat nähtävissä jo nuorempana. Ikäpolvilta nuoremmille sukupolville siirtyvällä lasten perimällä, kasvuympäristöllä ja ihmisyhteisöllä on yhteisiä vaikutuksia ihmisen psyykkiseen, sosiaaliseen, materiaaliseen sekä kulttuuriseen hyvinvointiin. (Paananen & Gissler 2014, 208.) Lapsiperheen arjen, yhteisöllisyyden ja voimavarojen tukemisella vaikutetaan vanhemmuuteen, lasten kasvatukseen, vanhempien parisuhteeseen ja mahdollisiin vanhempien erotilanteisiin tai ennakoimattomiin arjen haasteisiin. Voimavarojen tukeminen voidaan toteuttaa lapsiperheiden kanssa yhteistyössä yleisesti ja avoimesti ohjattuna tai elämäntilanteen mukaan yhteisöllisen tuen avulla. (Kerppola 2021, 36.)
Kiinnostukseni lapsiperheiden varhaisen tuen toteutumiseen ja sen kehittämiseen on vahvistunut työurani aikana, joka ilmenee yhä enemmän lapsiperheiden erilaisten vaikeuksien kasvamisena. Opinnäytetyössäni selvitin perheneuvolan työntekijöiden näkemyksiä sekä vaikuttavia tekijöitä lapsiperheiden varhaisen tuen toimivuuteen ja sen edistämiseen haastattelemalla perheneuvolan työntekijöitä. Aineiston keruumenetelmänä hyödynsin teemahaastattelumenetelmää, jonka avulla sain laajoja ja kattavia vastauksia tutkimuskysymyksiini. Aineiston analysoinnin toteutin teoriaohjaavan menetelmän avulla, koska aineistojen kautta sain monipuolisesti analysoitavia vastauksia ja teemahaastattelujen avulla saatu kerätty aineisto oli suhteutettavissa tutkimaani teoreettiseen tutkimustietoon.
Opinnäytetyöni tuloksissa korostuivat varhaisen tuen toiminnan lisääminen ja perheneuvolan työntekijöiden riittämättömyys työntekijöiden vähyyden vuoksi sekä yhteistyön toimivuuden edistäminen muiden lapsiperheitä tukevien asiantuntijatahojen kanssa. Haastattelujen vastauksista havainnoin perheneuvolatyön painottuvan enemmän lapsiperheiden hoidolliseen, korjaavaan ja kannattelevaan tukemiseen. Vastaavasti kuitenkin myös lapsiperheiden kokemusten mukaan ennalta ehkäisevän tarpeen mukaisen tuen saatavuus toteutuu. Lapsiperheillä on mahdollisuus olla mukana yhteistyössä suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa omaa tuen tarvettaan perheneuvolan työntekijöiden kanssa, jossa myös mahdolliset moniammatilliset yhteistyötahot ovat mukana. Tähän kaikki lapsiperheet eivät ole yhteistyön alkuvaiheessa heti motivoituneita.
Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen perheneuvolassa koettiin osittain olevan toimivaa, koska osa vanhemmista tuo esille myönteisiä kokemuksia saamastaan tuesta vastaanottokäynneillä. Vastaavasti osa vanhemmista ei tuo ilmi tuntemuksiaan lainkaan. Tuloksissa ilmeni lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen perheneuvolassa tukea antavien asiantuntijoiden määrän lisäämisellä. Perheiden matalan kynnyksen harkinnanvaraisia maksuttomia tai kustannuksiltaan matalia tukipalveluja täytyisi olla enemmän tarjolla ennen kuin lapsiperheiden vaikeudet kasvavat suuremmiksi. Lisäksi lapsiperheiden tavoitteiden ja yhteistyötahojen asiantuntijoiden työn jaottelun pitäisi olla selkeää ja johdonmukaista.
Tulosten mukaan varhaisen tuen kehittämisessä neuvonta ja ohjaus lapsiperheiden sekä muiden yhteistyötahojen kanssa täytyisi olla tiiviimpää ja varhennettua tukemista sekä ajoissa tapahtuvaa toiminnallista yhteistyötä. Koettiin myös, ettei kolmannen sektorin järjestöillä ja yhdistyksillä ole tarpeeksi tarjota lapsiperheille tukipalveluja. Monitoimijaisen yhteistyön koordinoimista pidettiin tärkeänä tukimuotona perheneuvolatyöhön. Myös merkittävänä tekijänä koettiin varhaisen tuen palvelujen kohentumiseen tarvittavan rahoituksen lisääminen esimerkiksi järjestöjen lastenhoitopalvelujen, tukihenkilötyön ja perheille suunnattujen ryhmien toteuttamiseksi. Opinnäytetyöni perusteella perheneuvolatyössä lapsiperheiden varhainen tukeminen ja sen edistäminen tarvitsevat muutosta ja panostamista huomattavasti lapsiperheiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi varhaisessa vaiheessa.
Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa nimellä: Lapsiperheiden varhainen tuki perheneuvolassa työntekijöiden kuvaamana.
Kirjoittaja:
Virpi Pellikka, hyvinvointikoordinaattori YAMK- opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Araneva, Mirjam 2021. Varhainen tuki – lasten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisen peruskivi. SOSblogi ammattilaisille. 21.5.2021. https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2021/05/21/varhainen-tuki-lasten-kehityksen-ja-hyvinvoinnin-turvaamisen-peruskivi/.
Kerppola, Jenni 2021. Parental Empowerment in child and family services. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/25932/urn_isbn_978-952-61-3827-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Paananen, Reija & Gissler, Mika 2014. Lapsiperheiden avun tarpeet ja palvelut. Hyvinvointi ulottuu yli sukupolvien. Teoksessa Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Verkkokirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116712/THL_2014_21Teema.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Pieksämäen kaupunki 2018. Varhaisen tuen käsikirja. Pdf-tiedosto. Päivitetty 1.8.2018. https://www.pieksamaki.fi/wp-content/uploads/Varhaisen-tuen-k%C3%A4sikirja-2018.pdf.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuaika tuntematon. Kasvatus- ja perheneuvonta, perheasioiden sovittelu. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/kasvatus-perheneuvonta.