Torstaina 23.8.2918 kokoonnuimme isolla joukolla kuulemaan työn hakemisen tulevaisuuden kanavista sekä saamaan vinkkejä siitä, mihin suuntaan rekrytointi on kehittymässä. Paikalla oli yli kahdeksankymmentä asiasta kiinnostunutta.

Kuva: Tervetuloa! Seminaarin alkutunnelmia

 Uraohjaus2020-hankkeen esittelyn jälkeen apulaisrehtori Pirjo Peltola (SAKKY) siteerasi aloituspuheenvuorossaan pääministeri Juha Sipilää, joka on puhunut työelämän murroksesta suurimpana työelämän haasteena: työntekijöillä on yhä useammin useita peräkkäisiä, rinnakkaisia ja limittäisiä työuria. Tällöin yksilön kyky hallita koulutus- ja työuraansa nousee arvoon arvaamattomaan, ja uraohjauksesta toivotaan eväitä tähän. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa haasteeseen on vastattu myös rakenteellisesti: opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia preppaava opintojakso on kaikille opiskelijoille pakollinen.

Seminaarin luennoitsijan Riikka Annika Keskitalon (Tom Laine HC Services Oy; https://fi.linkedin.com/in/riikkaannikakeskitalo) teemana oli sosiaalinen media työelämän tukena. ”Koska työn on digitalisaation myötä mahdollista hivuttautua vapaa-aikaan yhä enemmän, myös vapaa-ajan ilmiö some on väistämättä liukumassa työelämän puolelle”, hän totesi.

Kuva: ”Verkostoidu jo opintojen aikana” kehottaa Riikka Annika Keskitalo

Keskitalon mielestä LinkedIn on tämän hetken ykkösväline ammatillisessa verkostoitumisessa ja foorumi osaamisen esittämiselle. Nuori opiskelija saattaa olla sitä mieltä, ettei hänellä ole vielä mitään kunnollista esitettävää, mutta: ”Opiskelija tai suori vastavalmistunut voi esittää vaikkapa opiskelun yhteydessä tekemiään projekteja ja erilaisia kokeiluja. Nuoria onkin hyvä haastaa kokeilemaan siipiään – kun hyvin käy, epävarmuus alkaakin pala palalta muuttua itsevarmuudeksi.”

Keskitalo siteerasi Sitran raporttia vuodelta 2016, jonka mukaan 25 % suomalaisista on päätynyt nykyiseen työhönsä avointa työpaikkaa hakemalla; työvoimatoimiston kautta työllistyneitä oli 4 % haastatelluista; 20 % laitettuaan avoimen työhakemuksen kiinnostavaan paikkaan ja oltuaan sitten yhteydessä työnantajaan; 20 % kertoi saaneensa suoran työtarjouksen. Keskitalon mukaan vaikuttaa siltä, että oma-aloitteinen työnhaku verkostojen kautta on tehokkain tapa työllistyä. (Sitra: Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään. 2016)

Keskitalon mukaan Sitran Työelämätutkimus (2017) kertoo, että vain 10 % kokee somen tärkeäksi työnhaussa – tätä Keskitalo pitää hämmentävän alhaisena lukuna siihen nähden, kuinka paljon aikaa somessa vietetään. Toisaalta valtaosa tutkimuksessa mukana olleista kokee verkostoitumisen todella tärkeäksi tulevaisuudessa, mutta vain 6 % kokee osaavansa verkostoitua. Keskitalo toivookin, että työnhakijat heräisivät yhdistämään somen ja verkostoitumisen, sillä some on nimenomaan loistava keino rakentaa verkostoja ja esittää osaamista.

Some-kanavia on tuhansia, mutta ammatillisessa verkostoitumisessa LinkedIn on ainakin toistaiseksi tärkein. ”Jokaiselle ohjattavalle löytyy aivan varmasti sopiva sosiaalinen media, jossa esitellä osaamistaan”, sanoi Keskitalo. Olisiko tässä meille ohjaajille tehtäväkenttää? Keskitalo kannusti iloiseen kokeiluun, josta varmasti on hyötyä myös myöhemmässä työnhaussa: ”Jos tuntuu hankalalta kirjoittaa omasta osaamisestaan, kannattaa käyttää medioita, joissa päärooli on kuvilla tai videolla! Rohkeasti vaan rec-nappia painamaan ja oma-aloitteista videota tekemään. Hyvän videon tekemiseen tarvitaan harjoitusta – ja rekry-prosesseissa videoita käytetään nykyisin todella paljon.” Myös ajankohtaiseen keskusteluun osallistuminen, vaikkapa vain kommentoimalla, voi olla hyvää osaamisen esittelyä.

Luennon lopussa kysyimme Keskitalolta, kuinka ohjata nuoria toimimaan somessa fiksusti. ”Laita itsestäsi näkyville vain sellaista materiaalia, jonka voisit näyttää omalle äidillesikin”, kuului selkeä vastaus. Entä olisiko ammattikorkeakoulusta valmistuvan syytä mennä someen verkostoitumaan työnhakumielessä? Keskitalon mielestä tätä ei kannata jättää valmistumiseen saakka, vaan alkaa rakennustyö jo opintojen aikana. ”LinkedIn on selkeä ykkönen, ja verkoston kerääminen sinne ja kanavan haltuunotto vie aikaa, siksi verkostoituminen kannattaa aloittaa jo opintojen alkupuolella”.

Keskitalon jälkeen Itä-Suomen yliopiston henkilöstöpäällikkö Jenni Varis sekä metsäkoneyrittäjä Hanna Pitkänen esittivät kommenttipuheenvuoronsa Keskitalon alustukseen.

• Varis toi esille, että hakijan kannattaa mennä someen myös työnhakumielessä, koska työnantajatkin ovat siellä. Hän suosittelee työnhakuyhteyksissä LinkedIniä ja Twitteriä mieluummin kuin Facebookia. Hän suositteli myös yhdistämään somea perinteiseen työhaun välineeseen: ”Sinne CV:n nurkkaan voi hyvin laitaa linkin, josta rekrytoija voi käydä katsomassa lisää hakijasta.”
• Variksen vinkit työnhakuun soveltuvat sekä perinteiseen että some-työnhakuun: ”Perusasioiden on oltava kunnossa: kirjoittaminen on laitettava kuntoon ihan ensimmäisenä, ja kohtaamiset, vaikkapa videoesittelyt tai skype-haastattelut, on hyvä saada sujuviksi.”
• Pitkänen edustaa alaa, jossa töitä on tarjolla, mutta rekrytointi on vaikeaa. Työntekijöitä haetaan useimmiten lehti-ilmoituksin ja heitä tiedustellaan metsäkoneenkuljettajien Facebook-ryhmän kautta. ”Puhelinsoitto on edelleen paras tapa hakea töitä meidän kaltaisesta pienyrityksestä. Sen jälkeen katsomme CV:t ja suositukset ja tapamme hakijan.” Hyvä kokemus on ollut, kun on istahdettu opettajan kanssa yhdessä alas ja mietitty yritykseen sopivat harjoittelijat.

Mihin suuntaan rekrytointi on sitten kehittymässä? Varis näki, että tulevissa rekry-prosesseissa selvitellään yhä useammin hakijoiden kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa.

Kehitysjohtaja Niina Puumalainen (YSAO) veti yhteen seminaaripäivän toteamalla, että jokaiselle löytyy ja on löydyttävä juuri hänelle sopivaa uraohjausta opintojen ajan – tämä jos mikä luo tasa-arvoa koulutuksen aikana ja tukee keskenään hyvinkin erilaisten opiskelijoiden työllistyvyyttä.

Tarja Joona, lehtori, opinto-ohjaaja, Savonia