Ylä-savon ammattiopistossa on kokeiltu yhtenä Uraohjaus 2020 –hankkeen toimenpiteenä Karelia AMK:n ja Riverian kehittämää WorkSmart-mallia. WorkSmart on oivallinen työkalu opiskelijoiden ja työelämän yhteen saattamiseen ja Ylä-Savon ammattiopiston kokemukset mallin hyödyntämisestä ovat innostavia.
Mallia kokeiltiin ensin pienimuotoisesti muutamalle Ravintola- ja cateringalan opiskelijalle ja sen jälkeen kaikille toisen vuoden Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoille. Kokeilut olivat onnistuneita ja palaute mallista oli hyvää sekä opiskelijoilta että työelämän edustajilta.
Toteutimme WorkSmart-mallin piloteissa kaksi aktivointipajaa ja verkostoitumispajan. Opiskelijat valmistelivat aktivoitumispajojen aikana verkostoitumispajan, johon kutsuttiin työelämänedustajia paikalle. Opiskelijat itse kontaktoivat oman alansa työpaikkoja ja järjestelivät opettajansa ja opinto-ohjaajansa kanssa verkostoitumistilaisuuden. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden verkostoitumispajoihin osallistui yhteensä seitsemän työnantajaa.
Aktivointipajat olivat kolmen tunnin mittaisia ja niiden alussa avattiin hieman sitä, että mistä WorkSmartissa onkaan kysymys. Sisältöinä aktivoitumispajoissa oli käytännönjärjestelyjen lisäksi perusasioita työnhakuun ja työelämän edustajien kohtaamiseen liittyen. Kaikkien opiskelijoiden kanssa tarkistettiin, että CV on kunnossa ja CV:t tulostettiin jaettaviksi työelämänedustajille. Työelämän edustajille esittäytymistä harjoiteltiin ja mietittiin millaisia kysymyksiä opiskelijat voivat itse esittää tavatessaan työelämän edustajila. Aktivoitumispajat olivat kahden viikon välein ja toisen aktivointipajan jälkeen oli vielä kaksi viikkoa verkostoitumispajaan.
Verkostoitumispaja oli opiskelijoille kolmen tunnin mittainen ja työelämän edustajat olivat paikalla 1,5 tuntia. Opiskelijat valmistelivat ensin tilat ja olivat vastaanottamassa työelämän edustajia heti ovella. Verkostoitumispajan aikana opiskelijat kiersivät muutaman hengen ryhmissä työelämän edustajien pöydissä ja saivat keskustella mahdollisuuksistaan päästä työelämäjaksolle tai kesätöihin. Pajojen jälkeen käytiin jälkipuinti ja opiskelijat laittoivat tilat takaisin sellaiseen järjestykseen kuin ne olivat olleet aiemmin.
Aktivoitumispajojen aikana huomattiin, että opiskelijat tarvitsevat paljon rohkaisua ja sparrausta siihen, että he uskaltavat itse kontaktoida työelämän edustajia. Verkostoitumispajan käytännönjärjestelytkin vaativat paljon tukea opetushenkilöstöltä, että ne toimivat sujuvasti. Kokemukset olivat kuitenkin rohkaisevia, sillä opiskelijoissa tapahtui iso ryhtiliike verkostoitumispajan aikana ja siihen valmistautumisprosessissa. Opiskelijat jännittivät työelämän edustajien tapaamista, mutta rohkeasti he olivat mukana, koska kokivat tapaamiset tärkeiksi. Opiskelijat huomasivat keskustelujen aikana, että työelämän edustajatkin jännittävät ja ovat hyvin inhimillisiä ihmisiä. Opiskelijat oppivat samalla taitoja siihen, että miten järjestellään tilaisuus, johon tulee vierailijoita.
Työelämän edustajien kommentit verkostoitumispajojen jälkeen olivat positiivisia. Kaikki olivat sitä mieltä, että tätä toimintamallia kannattaa jatkaa. Työelämän edustajat tulevat mielellään kertomaan omasta toiminnastaan opiskelijoille ja he kokivat, että pienissä ryhmissä keskustellen tieto menee paljon paremmin perille kuin isossa auditoriotilaisuudessa. Samassa keskustelussa työelämänedustajat saivat opiskelijoiden yhteystietoja ja voivat tehdä muistiinpanoja siitä, että millaisia opiskelijoita on lähiaikoina tulossa työelämäjaksoille sekä siirtymässä sitten aikanaan työelämään.
Koska pilottikokeilut olivat positiivisia, aiotaan Ylä-Savon ammattiopistossa jatkaa mallin työstämistä edelleen. Malli on tarkoitus saada kaikille opiskelijoille normaaliksi toiminnaksi. Se sijoitetaan osaksi ammatillisia opintoja ja siirretään opintotarjottimelle mahdollisimman nopeasti. Koska WorkSmart-malli on Karelian ja Riverian luoma malli ja Ylä-Savon ammattiopisto työstää siitä oman versionsa, muokkautuu mallille oma nimi. Tällä hetkellä nimiehdotuksena on Työelämätreffit.