Sairaanhoitajakoulutuksen yleSHarviointi-hanke on erittäin tervetullut uudistus työelämän ja käytännön hoitotyön näkökulmista.  Hanke syntyi, myös työelämässä tunnistetusta tarpeesta, yhtenäistää sairaanhoitajakoulutuksesta valmistuvien ammatillisen osaamisen sisältöjä ja varmistaa koulutuksen tasalaatuisuus valtakunnallisesti.

Tällä hetkellä sairaanhoitajaopiskelijoiden (180 op) opinnoista lähes puolet toteutuu erilaisissa hoitotyön harjoittelu- ja oppimisympäristöissä. Opiskelijoita ohjaavien sairaanhoitajien näkökulmasta hankkeessa määritellyt sairaanhoitajan osaamisvaatimukset osaltaan yhtenäistävät sitä, millaista osaamista sairaanhoitaja opintoihin sisältyy ja mitä osaamista heiltä voidaan odottaa harjoittelun aikana.   

Sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen harjoittelun ohjaukseen sisältyviä asioita on uudistettu monin eri tavoin viime vuosina. Monissa organisaatioissa ohjauksessa käytetään moduuli-ohjausmallia, joissa hyödynnetään sekä yksilön että tiimin oppimista. Tiimissä toimimisen yksi edellytys on, että opiskelija tunnistaa oman osaamisensa ja myös sen rajat, jolloin hän pystyy parhaiten hyödyntämään omaa osaamistaan ja oppimaan toisilta ryhmän jäseniltä. Moduuliharjoittelun etuja ovat päätöksenteon, kollegiaalisuuden, ryhmätyö taitojen ja itsenäisen työskentelyn vahvistuminen, jotka ovat työelämän keskeistä geneeristä osaamista. Sen sijaan hoitotyön taitojen osaaminen ei välttämättä kehity tiimissä niin hyvin kuin yksilöohjauksessa.

Sairaanhoitajien valtakunnallinen koe on myös tärkeässä roolissa silloin, kun valmistuneita sairaanhoitajia rekrytoidaan erilaisiin hoitotyön tehtäviin. Koe antaa työelämälle varmuuden ydinosaamisesta, jonka työhön tuleva sairaanhoitaja hallitsee, olipa hän valmistunut mistä ammattikorkeakoulusta tahansa.  Näin ollen perehdyttämisessä on mahdollista lähteä suoraan työyksikön perehdytysohjelmista, koska hoitotyön ydinosaamisen alueet ovat valmistuneilla arvioituna ja siten hallinnassa.

Kuopion yliopistollisen sairaalan kliiniset hoitotyön opettajat ja ylihoitajat ovat päässeet vaikuttamaan sairaanhoitajien osaamisvaatimusten laadintaan ja valtakunnallisen kokeen kehittämiseen. Opettajat ja ylihoitajat arvioivat, että valtakunnallisen kokeen kysymykset painottuvat käytännön hoitotyön kannalta keskeisiin ydinasioihin. Koe on vaativa ja edellyttää opiskelijoilta sekä tarkkaa yksityiskohtien hallintaa, että laajaa useilla hoitotyön alueilla tarvittavaa tietoperustaa.  Opiskelijoiden on kuitenkin tärkeä tietää, mihin lähdemateriaaliin kokeen kysymykset perustuvat, jotta he voivat valmistautua kokeeseen hyvin.  Potilastapaukset sisältävät kukin 15 kysymystä, joiden avulla voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida osaamista hoitotilanteissa, kuten työelämässäkin tulee osata hahmottaa potilaan kokonaishoito erikoisalasta riippumatta.  Työelämän näkökulmasta on tärkeää, että koe sisältää kysymyksiä myös moniammatillisesta tiimityöskentelystä, kollegiaalisuudesta ja eettisyydestä.

Opiskelijoiden opintojen aikaisen osaamisen ohjaamiseksi ja arvioimiseksi kehitetyt kahdeksan eri kliinisen ydin osaamisen koetta kohdentuvat myöskin työelämän näkökulmasta keskeisiin hoitotyön osa-alueisiin. Kliinisen ydinosaamisen kokeilla voi olla opiskelijoille suuri merkitys tulevan työelämän näkökulmasta. Osaamisen arviointi koulutuksen aikana osoittaa opiskelijalle hänen vahvuutensa ja mahdolliset kehittämisalueet. Toisaalta arviointi voi auttaa tekemään päätöstä siitä, mikä osa-alue hoitotyössä tuntuu mielenkiintoisimmalta ja mihin hakeutua töihin valmistuttuaan. Kliinisen ydinosaamisen kokeita olisi hyvä hyödyntää myös aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa (AHOT). Näin voisi varmistaa se, että opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa.

Yhteistyö Savonian hanketoimijoiden ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen hoitotyön opettajien ja ylihoitajien kanssa on ollut erittäin tärkeää. Yhteistyöllä varmistetaan, että koulutuksessa hankittava osaaminen vastaa nykyisiä ja erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeita. Tällaista yhteistyötä tarvittaisiin yhä enemmän lisää muun muassa terveysalan opetuksen kehittämisessä.  opetussuunnitelmien ja opintojaksojen kehittämisessä.

Minna Taam-Ukkonen, Ylihoitaja, osaamiskeskusjohtaja

Hoitotyön kehittäminen, opetus ja tutkimus osaamiskeskus, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Teija Korhonen, Lehtori

Savonia ammattikorkeakoulu, työpaketin 1 vastuuhenkilö

Työelämällä tärkeä rooli sairaanhoitajan osaamisen arviointimenetelmien kehittämisessä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.