Työelämällä tärkeä rooli sairaanhoitajan osaamisen arviointimenetelmien kehittämisessä

Sairaanhoitajakoulutuksen yleSHarviointi-hanke on erittäin tervetullut uudistus työelämän ja käytännön hoitotyön näkökulmista.  Hanke syntyi, myös työelämässä tunnistetusta tarpeesta, yhtenäistää sairaanhoitajakoulutuksesta valmistuvien ammatillisen osaamisen sisältöjä ja varmistaa koulutuksen tasalaatuisuus valtakunnallisesti.

Tällä hetkellä sairaanhoitajaopiskelijoiden (180 op) opinnoista lähes puolet toteutuu erilaisissa hoitotyön harjoittelu- ja oppimisympäristöissä. Opiskelijoita ohjaavien sairaanhoitajien näkökulmasta hankkeessa määritellyt sairaanhoitajan osaamisvaatimukset osaltaan yhtenäistävät sitä, millaista osaamista sairaanhoitaja opintoihin sisältyy ja mitä osaamista heiltä voidaan odottaa harjoittelun aikana.   

Sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen harjoittelun ohjaukseen sisältyviä asioita on uudistettu monin eri tavoin viime vuosina. Monissa organisaatioissa ohjauksessa käytetään moduuli-ohjausmallia, joissa hyödynnetään sekä yksilön että tiimin oppimista. Tiimissä toimimisen yksi edellytys on, että opiskelija tunnistaa oman osaamisensa ja myös sen rajat, jolloin hän pystyy parhaiten hyödyntämään omaa osaamistaan ja oppimaan toisilta ryhmän jäseniltä. Moduuliharjoittelun etuja ovat päätöksenteon, kollegiaalisuuden, ryhmätyö taitojen ja itsenäisen työskentelyn vahvistuminen, jotka ovat työelämän keskeistä geneeristä osaamista. Sen sijaan hoitotyön taitojen osaaminen ei välttämättä kehity tiimissä niin hyvin kuin yksilöohjauksessa.

Sairaanhoitajien valtakunnallinen koe on myös tärkeässä roolissa silloin, kun valmistuneita sairaanhoitajia rekrytoidaan erilaisiin hoitotyön tehtäviin. Koe antaa työelämälle varmuuden ydinosaamisesta, jonka työhön tuleva sairaanhoitaja hallitsee, olipa hän valmistunut mistä ammattikorkeakoulusta tahansa.  Näin ollen perehdyttämisessä on mahdollista lähteä suoraan työyksikön perehdytysohjelmista, koska hoitotyön ydinosaamisen alueet ovat valmistuneilla arvioituna ja siten hallinnassa.

Kuopion yliopistollisen sairaalan kliiniset hoitotyön opettajat ja ylihoitajat ovat päässeet vaikuttamaan sairaanhoitajien osaamisvaatimusten laadintaan ja valtakunnallisen kokeen kehittämiseen. Opettajat ja ylihoitajat arvioivat, että valtakunnallisen kokeen kysymykset painottuvat käytännön hoitotyön kannalta keskeisiin ydinasioihin. Koe on vaativa ja edellyttää opiskelijoilta sekä tarkkaa yksityiskohtien hallintaa, että laajaa useilla hoitotyön alueilla tarvittavaa tietoperustaa.  Opiskelijoiden on kuitenkin tärkeä tietää, mihin lähdemateriaaliin kokeen kysymykset perustuvat, jotta he voivat valmistautua kokeeseen hyvin.  Potilastapaukset sisältävät kukin 15 kysymystä, joiden avulla voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida osaamista hoitotilanteissa, kuten työelämässäkin tulee osata hahmottaa potilaan kokonaishoito erikoisalasta riippumatta.  Työelämän näkökulmasta on tärkeää, että koe sisältää kysymyksiä myös moniammatillisesta tiimityöskentelystä, kollegiaalisuudesta ja eettisyydestä.

Opiskelijoiden opintojen aikaisen osaamisen ohjaamiseksi ja arvioimiseksi kehitetyt kahdeksan eri kliinisen ydin osaamisen koetta kohdentuvat myöskin työelämän näkökulmasta keskeisiin hoitotyön osa-alueisiin. Kliinisen ydinosaamisen kokeilla voi olla opiskelijoille suuri merkitys tulevan työelämän näkökulmasta. Osaamisen arviointi koulutuksen aikana osoittaa opiskelijalle hänen vahvuutensa ja mahdolliset kehittämisalueet. Toisaalta arviointi voi auttaa tekemään päätöstä siitä, mikä osa-alue hoitotyössä tuntuu mielenkiintoisimmalta ja mihin hakeutua töihin valmistuttuaan. Kliinisen ydinosaamisen kokeita olisi hyvä hyödyntää myös aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa (AHOT). Näin voisi varmistaa se, että opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa.

Yhteistyö Savonian hanketoimijoiden ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen hoitotyön opettajien ja ylihoitajien kanssa on ollut erittäin tärkeää. Yhteistyöllä varmistetaan, että koulutuksessa hankittava osaaminen vastaa nykyisiä ja erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeita. Tällaista yhteistyötä tarvittaisiin yhä enemmän lisää muun muassa terveysalan opetuksen kehittämisessä.  opetussuunnitelmien ja opintojaksojen kehittämisessä.

Minna Taam-Ukkonen, Ylihoitaja, osaamiskeskusjohtaja

Hoitotyön kehittäminen, opetus ja tutkimus osaamiskeskus, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Teija Korhonen, Lehtori

Savonia ammattikorkeakoulu, työpaketin 1 vastuuhenkilö

Tuloksena valtakunnallisesti yhtenäiset sairaanhoitajan (180op) osaamisvaatimukset, kliinisen ydinosaamisen kokeet ja valtakunnallinen ydinosaamisen koe

Lähes kaksi ja puoli vuotta on tiivistä yhteistyötä takana ja voidaan ylpeänä todeta, että YleSHarviointi -hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Ensimmäiseksi määriteltiin ja julkaistiin Sairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja niiden sisällöt. Osaamisvaatimusten mukaisesti kehitettiin 1) sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimalli sekä 2) sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe. Kaikki tulokset on tuotettu suomen, ruotsin ja englannin kielisinä. Valtakunnalliseen käyttöön kehitetyt opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmät ovat pääosin digitaalisia ja näin ollen saatavilla ja käytettävissä samanmuotoisina kaikissa ammattikorkeakouluissa.

Osaamisvaatimukset

Julkaistut osaamisvaatimukset on jaettu 13 pääkategoriaan: 1. Ammatillisuus ja eettisyys, 2. Asiakaslähtöisyys, 3. Kommunikointi ja moniammatillisuus, 4. Terveyden edistäminen, 5. Johtaminen ja työntekijyysosaaminen, 6. Informaatioteknologia ja kirjaaminen, 7. Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, 8. Kliininen hoitotyö, 9. Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, 10. Yrittäjyys ja kehittäminen, 11. Laadun varmistus, 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja 13. Potilas- ja asiakasturvallisuus. Kategoriat sisältävät yhteensä 105 osaamisvaatimusta sekä niiden sisällöt. Osaamisvaatimukset ovat valtakunnallisesti opetussuunnitelman laadinnan perustana ja yhtenäistävät osaamisen kehittymistä 180 op:n opintojen aikana. Osaamisvaatimuksia päivitetään tarvittaessa nopeastikin, mm.  lainsäädännön muutosten aiheuttamat muutokset sairaanhoitajan tehtäviin.

Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimalli

Kehitetty malli sisältää kahdeksan erillistä kliinisen ydinosaamisen koetta: 1) Kliinisen hoitotyön perusosaaminen (tietotesti) 2) Sisätautien hoitotyön osaaminen (tietotesti), 3) Kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön osaaminen (näyttökoe), 4) Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön osaaminen (näyttökoe), 5) Mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaaminen: (tietotesti, OSVE-simulaatio), 6)  Ikääntyneen hoitotyön osaaminen (tietotesti) , 7) Hoitotyön osaaminen erilaisissa palveluympäristöissä (näyttökoe) sekä 8) Erityistukea tarvitsevan hoitotyön osaaminen: (tietotesti).

Kehitetyt kokeet muodostavat jatkumon, joka ohjaa ja tukee opiskelijan oppimisen kehittymistä. Tavoitteena on opintojen aikainen ohjaus ja opiskelijan osaamisen kehittymisen varmentaminen.

Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe

Opiskelijan arvioinnin jatkumo päättyy Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnalliseen kokeeseen, jonka tavoitteena on varmentaa yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan (2013/55/EU) edellyttämä osaamisen. Koe sisältää 100 kysymystä (monivalintatehtäviä, potilastapauksia, oikein-väärin väittämiä). Lisäksi kokeeseen kuuluu erillinen lääkelakujen koe. Kokeen kysymykset on jaoteltu määriteltyjen osaamisvaatimusten mukaisesti ja yhteisesti on sovittu, kuinka monta kysymystä kustakin osaamiskategoriasta kokeeseen tulee. Tällä pyritään varmistamaan, että kaikille opiskelijoille tulee sama määrä kysymyksiä / kategoria sekä kysymysten painottuminen kategorioittain.

Kehitettyjen arviointisisältöjen ja –menetelmien tarkoituksena ei ole rajoittaa ammattikorkeakoulujen autonomiaa. Menetelmät kohdentuvat sairaanhoitajan ydinosaamiseen, joka koulutuksen aikana tulee arvioida kaikilta sairaanhoitajan tutkinnon suorittavilta. Yhteisten kokeiden käytön avulla on mahdollista tehostaa ja yhtenäistää opettajien työtä. Opettajat voivat siten kohdentaa omaa työaikaansa muun muassa opetuksen kehittämiseen.  

Opiskelijan näkökulmasta kehitetyt menetelmät tukevat tavoitteellista opiskelua.  Ajatuksena on motivoida opiskelijaa aikaisempaa sitoutumaan opintoihin aikaisempaa paremmin koko opiskeluprosessin ajan ja opiskelemaan osaamisen kannalta oleellisia asioita. Arviointimenetelmien avulla opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tilanteissa esimerkiksi aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen osalta.

Tulosten levittäminen ja käyttöönotto

Hankkeen tuloksista on viestitty ahkerasti tiedotteilla ja webinaareilla ammattikorkeakoulujen opettajille ja esimiehille, työelämän edustajille, ammattijärjestöille ja myös kansainvälisesti. Ulkoista viestintää on toteutettu muun muassa blogikirjoitusten, artikkeleiden ja keskeisten sidosryhmien tilaisuuksissa tapahtuneiden esittelyjen kautta, kuten Sairaanhoitajapäivillä. Tuloksista on kerrottu myös kahdessa kansainvälisessä konferenssissa.

Teija Korhonen TtT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Silén-Lipponen projektipäällikkö,FT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kliinisen ydinosaamisen kokeiden matka ideoista ammattikorkeakoulujen käyttöön

Tässä blogissa kuvataan yleissairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen arviointiin laadittujen kokeiden kehittämistä. Kokeiden kehittämisessä on erotettavissa kolme sykliä. Ensimmäisessä syklissä laadittiin tietotesti yhdestä kliinisen ydinosaamisen osa-alueesta, luotiin oppimisalusta, tallennettiin koekysymykset oppimisalustalle sekä testattiin tietotestin ja oppimisalustan toimintaa. Toisessa syklissä laadittiin kokeet kahdeksasta kliinisen ydinosaamisen osa-alueesta ja laajennettiin teknistä oppimisalustan testausta erilaisilla tehtävillä. Tämän lisäksi myös pilotoitiin kokeita useissa ammattikorkeakouluissa. Kolmannessa kehittämissyklissä kokeita muokattiin edelleen ja viimeisteltiin otettavaksi käyttöön ammattikorkeakouluissa keväällä 2021. Kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä hankkeen työpakettien 2, 3 ja 4 välillä. Työpaketti 2 vastasi kokeiden laatimisesta, työpaketti 3 oppimisalustan (Moodle) toteutuksesta ja työpaketti 4 kokeiden pilotoinnista.

Ensimmäinen kehittämissykli

Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimallin kehittämistyö käynnistyi syksyllä 2019 sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen osa-alueiden määrittelyllä hankkeessa aiemmin tuotettujen osaamisvaatimusten perusteella. Kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimalliin valittiin kahdeksan osa-aluetta, joiden osaamista arvioidaan opintojen aikana. Nämä alueet ovat kliinisen hoitotyön perusosaaminen, sisätautien hoitotyön osaaminen, kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön osaaminen, lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön osaaminen, mielenterveys- ja päihdehoitotyön hoitotyön osaaminen, ikääntyneen hoitotyön osaaminen, hoitotyön osaaminen erilaisissa palveluympäristöissä ja erityistukea tarvitsevan hoitotyön osaaminen. Valitut kliinisen ydinosaamisen osa-alueet ovat keskeiset opintojen alueet kaikissa terveysalan ammattikorkeakouluissa ja muodostavat jatkumon päätyen sairaanhoitajakoulutuksen ydinosaamisen (180 op) valtakunnalliseen kokeeseen.

Ensimmäisessä kokeiden kehittämissyklissä laadittiin koe kliinisen hoitotyön perusteiden osaamiseen, jotta saataisiin tuntuma valitun oppimisalustan toimivuudesta, rajoitteista ja laaditun kokeen soveltuvuudesta osaamisen arviointiin. Kliinisen ydinosaamisen osa-alueiden ydinsisältöjen ja niiden arviointimenetelmien laatimiseksi työryhmässä muodostettiin osa-aluekohtaisia tiimejä eri ammattikorkeakouluja edustavista opettajista, joilla on kyseisen osa-alueen asiantuntemusta. Tällä haluttiin varmistaa, että osaamisen arviointi ei heijasta vain yhden ammattikorkeakoulun tai opettajan näkemystä. Kliinisen ydinosaamisen alueille määriteltiin keskeinen arvioitava sisältö ja arviointimenetelmät. Kokeissa ei ole lääkelaskuja, vaan ammattikorkeakoulut toteuttavat ne erillisesti omien toteutustapojensa mukaisesti.

Kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien oppimisalustaksi valikoitui DigiCampuksen Moodle-oppimisympäristö ja sen tarkoituksena on toimia tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen yhteisenä oppimisalustana. Moodle on yksi käytetyimmistä verkko-oppimisympäristöistä Suomessa ja kansainvälisesti ja sen käytöstä on saatu hyviä oppimistuloksia hoitotyön opetuksessa. Moodlen valintaa tukivat opettajien kokemukset siitä, että Moodleen on mahdollista perustaa pedagogisesti selkeä, opiskelijan osaamista arvioiva oppimisympäristö.

Työpaketissa 2 kehitettiin kahdeksalle kliinistä ydinosaamista arvioivalle osa-alueelle kokeita (tie-totestit, simulaatiot, näyttökokeet), joiden avulla sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamista arvioidaan opintojen eri vaiheissa. Kokeiden kehittämisen ohella laadittiin ohjeita opiskelijoille kokeisiin valmistautumiseen, opettajille kokeiden järjestämiseen ja ohjeet kokeiden tallentamiseen Moodleen ja kokeiden pisteytykseen.

Työpaketti 3 tallensi kehitetyn materiaalin Digicampuksen Moodleen sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen alueiden mukaan. Jokainen osa-alue kuvitettiin, jotta niiden ilme olisi lukijalle visuaalinen. Moodleen tallennettiin tietotestejä, ohjeita sekä kuvauksia simulaatiotilanteista sekä niiden arvioimisesta. Tietotestien kysymykset tallennettiin tietokantaan eli kysymyspankkiin, josta niitä voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön myös muihin tentteihin. Ennen kysymysten tallentamista ne otsikoitiin aihealueiden mukaisesti, koska otsikointi helpottaa oikeiden kysymysten löytämistä kysymyspankista ja mahdollistaa kysymysten tallentamisen kokeeseen aihepiireittäin.

Työpaketti 3:ssa tallentaminen sujui hyvin, koska työtä tekevillä oli Moodlen ja kliinisen ydinosaamisen osa-alueiden sisällöllistä osaamista. Kliinisen ydinosaamisen eri osa-alueiden sisällöllinen asiantuntijuus helpotti tallennustyötä ja tallennusvaiheessa esiin tulleiden epäselvien kysymysten selkiyttämistä. Tallentamisessa oli sisällön asiantuntemuksen lisäksi etuna digipedagogiikan tuntemus, sillä joidenkin kysymysten kohdalla piti harkita mikä on selkein tapa toteuttaa kysymykset verkko-oppimisympäristössä. 

Kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen kokeen pilotoinnissa oli ensisijaisena tavoitteena saada tietoa oppimisalustan toiminnasta ja kokeen käytettävyydestä. Pilotointiin osallistui opiskelijoita kahdesta ammattikorkeakoulusta tekemällä kokeen ja antamalla siitä palautetta. Opiskelijoiden lisäksi palautetta antoivat ammattikorkeakoulujen opettajat ja työssä olevat sairaanhoitajat. Ensimmäisen pilotin tulokset olivat rohkaisevia ja koe vaikutti kokonaisuudessaan toimivalta. Palautteen perusteella tunnistettiin tarve selkeyttää kysymyksiä ja tehtävätyyppejä sekä tarkastella joidenkin kysymysten vaikeusastetta.

Toinen kehittämissykli

Toinen kokeiden kehittämissykli toteutettiin syksyn 2019 – kevään 2020 aikana, jolloin työpaketti 2 korjasi kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen pilotissa olleet koekysymykset ja tehtävät saatujen palautteiden perusteella sekä laati lisää tehtäviä. Tässä vaiheessa laadittiin kokeet myös kliinisen ydinosaamisen muille osa-alueille, joita olivat sisätautien hoitotyön osaaminen, kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön osaaminen, lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön osaaminen, mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaaminen, ikääntyneen hoitotyön osaaminen, hoitotyön osaaminen eri palveluympäristöissä ja erityistukea tarvitsevan asiakkaan hoitotyön osaaminen. Tietotestien lisäksi koemenetelmiksi tulivat näyttökoe, simulaatio ja strukturoitu videokoe.

Toisessa syklissä pilotoinnin tavoitteena oli saada tietoa kliinisen ydinosaamisen kokeiden käytettävyydestä ja soveltuvuudesta arviointiin. Kahdeksan ydinosaamisen kokeen pilotointiin osallistui 11 ammattikorkeakoulua. Jokainen koe pilotoitiin vähintään kahdessa ammattikorkeakoulussa. Pilotoinnissa suunniteltiin erilaisille koetyypeille sopiva menettelytapa, palautteenkeruu ja ne toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työpaketissa 4 mukana olleiden ammattikorkeakoulujen kesken. Opiskelijoiden ja opettajien kokeista antama palaute oli ensiarvoisen tärkeää jatkokehittämisen kannalta. Yksi keskeisistä huomioista oli, että simulaatio on varsin hankalasti sovellettavissa tämän tyyppisessä arvioinnissa, koska se on menetelmänä runsaasti aikaa vievä ja yksiselitteisten arviointikriteerien muodostaminen haastavaa. Lisäksi eri ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet toteuttaa simulaatioita ovat erilaiset, joten se päädyttiin korvaamaan muilla arviointimenetelmillä. Kokonaisuudessaan kuitenkin pilotoinnin tulokset olivat myönteisiä, ja sen perusteella kehitettyjen kokeiden voidaan todeta soveltuvan kliinisen ydinosaamisen arviointiin. Pilotissa kerätyn palautteen perusteella kokeita muokattiin edelleen paremmiksi muun muassa tehtävien ja ohjeiden selkeyden osalta.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on image-1.png

KUVIO 1. Kliinisen ydinosaamisen kokeiden kehittämissykli 1 ja 2

Kolmas kehittämissykli

Kolmas kehittämissykli noudatteli osittain samaa polkua kuin edelliset, mutta tässä vaiheessa tavoitteena oli valmistaa palautteiden perusteella pilotoidut kokeet tuotantokäyttökuntoon.

Tällöin työpaketin 2 tiimit muokkasivat kokeita, lisäsivät koemateriaalia ja viimeistelivät yhdessä työpaketti 3:n kokeita tallentavan henkilön kanssa kokeiden ohjeistuksia, koe- ja lähdemateriaaleja ja kokeiden rakennetta. Kokeiden ja muun materiaalin kääntämiseksi ruotsin ja englannin kielille tehtiin yhteistyötä kääntäjien kanssa.

KUVIO 2. Kliinisen ydinosaamisen kokeiden kehittäminen tuotantokäyttöön

Johtopäätökset ja yhteenveto

Sairaanhoitajien kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimallin sekä kokeiden kehittäminen on ollut monivaiheinen prosessi. Laadittu kliinisen osaamisen arviointimalli sisältää keskeisten sairaanhoitajakoulutuksen ydinosaamisalueet yli 1350 tehtävä- ja kysymysmäärällä. Silti kaikkea osaamisen arviointia ei nyt laadituilla kokeilla tavoiteta, vaan ammattikorkeakoulujen on huolehdittava itsenäisesti puuttuvien osa-alueiden arvioinnista. Kullekin kliinisen ydinosaamisen alueelle tarvitaan jatkossa myös uusia tehtäviä ja kysymyksiä. Tavoitteena onkin ylläpitää päivittyvää ja ajantasaista sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen arviointimallikokonaisuus sisältöineen ja arviointimenetelmineen. Tämä toteutuu tulevaisuudessa kiinteällä ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön ja koulutuksen yhtenäisyyden ylläpitämisellä.

Tiina Nurmela, yliopettaja, koulutusvastaava Turun AMK

Nea Lehtimäki, lehtori, tutkintovastaava Metropolia AMK

Mika Alastalo, lehtori, Laurea amk

Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallisen kokeen pilotointi

Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisen hankkeen (yleSHarviointi) yhtenä tavoitteena on kehittää sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe. Kokeen tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty vaiheittain ja sen toteuttamisessa on käytetty kahta pilottitutkimusta. (Koivisto & Silén-Lipponen 2019) Tässä blogissa tarkastellaan pilotoinnin 2 toteutusta ja siinä tuotettua tutkimustietoa kokeen sisällön, rakenteen ja teknisen toimivuuden kehittämiseksi.

Pilotoinnin 2 toteutus

Valtakunnallista sairaanhoitajan ydinosaamisen (180) koetta on kehitetty yhteistyönä siten, että kehittämiseen ovat osallistuneet hoitotyön opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat. Koetta kehitetään, jotta sillä voidaan arvioida sairaanhoitajaopiskelijan ydinosaamista, kun hän on suorittanut 180 opintopistettä. Kokeen sisältöä, rakennetta ja teknistä toimivuutta on kehitetty tutkimuspilottien tulosten perusteella. Pilotointi 1 jälkeen kokeen kysymyksiä vähennettiin puoleen aiemmasta, kysymyksiä sekä potilastapauksia selkiytettiin ja kokeen rakennetta Moodleen muokattiin kliinisen ydinosaamisen osaamisalueiden mukaisesti. (Koivisto & Silén-Lipponen 2019)

Toisessa pilotoinnissa käytössä ollut koe sisälsi 100 kysymystä, jotka olivat monivalinta- ja aukkotehtäviä, väittämiä sekä potilastapauksia. Lisäksi lääkelaskukoe oli omana kokeena sisältäen viisi lääkelaskua. Potilastapaukset muistuttivat todenmukaisia asiakastilanteita, joihin opiskelijat pystyivat eläytymään. (Koskinen 2005, 190–191; Koivisto & Silén-Lipponen 2019). Pilotointi 2 toteutettiin kevään 2020 aikana kuudessa ammattikorkeakoulussa (Diak, JAMK, LAB eli LAMK ja Saimia, Oamk, Savonia ja VAMK). Koronaepidemian vuoksi koulut suljettiin ja loput pilotoinnista toteutetaan syksyllä 2020 (Arcada, Novia, Diak ja VAMK). Tutkimukseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen organisaatioilta oli saatu lupa tutkimuksen toteuttamiseksi, ja kokeeseen osallistujat allekirjoittivat tietoisen suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta koetilanteen yhteydessä. Pilotointiin 2 osallistui sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoita, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita sekä erikoistumiskoulutuksessa olevia työelämän edustajia (n = 286).

Pilotoinnin 2 tutkimusaineisto koostui taustatieto- ja palautekyselystä, sekä Valtakunnallisen sairaanhoitajan ydinosaamisen (180) kokeen vastauksista. Aineisto analysoitiin Statistical Package for the Social Sciences (SPSS) versio 26 -ohjelmalla. Analyysissa tarkasteltiin osallistujien vastaamista kokeen tehtäviin ja taustamuuttujien merkitystä kokeessa menestymiseen. Lisäksi haluttiin löytää haastavat kysymykset kokeessa, joihin oli vastattu puutteellisesti tai väärin, tai joita oli ollut vaikea ymmärtää. Lisäksi tarkasteltiin kokeeseen vastaamiseen kuluvaa aikaa. Palautekyselyn avoimet vastaukset analysoitiin sisällön analyysi menetelmällä.

Pilotoinnit tulokset

Tilastollisesti merkittävää eroa ei havaittu teoriakokeen tai lääkelaskujen läpäisyssä eri ammattikorkeakoulujen välillä. Myöskään vastaajien ikäluokan, opintopistekertymän, perustutkinnon tai korkeimman ammatillisen koulutuksen (esim. lähihoitaja) ja tulostan välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Taustamuuttujista monimuoto ja päivätoteutuksessa opiskelevien välillä oli eroa lääkelaskujen läpäisyssä. Monimuotototeutuksessa opiskeleva vastaaja läpäisi lääkelaskut todennäköisemmin kuin päivätoteutuksessa opiskeleva (p = 0,049). Myös opiskelijoiden omissa arvioinneissa omasta lääkelaskuosaamisestaan ja opintomenestyksestään yleisesti havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys teoriakokeen (p = 0.047) ja lääkelaskennan kokeen (p = 0.016) tulosten kanssa. Mitä paremmaksi vastaaja arvioi osaamisensa, sitä paremmin hän myös kokeessa menestyi. Lääkelaskukokeeseen käytetty aika oli noin 14 minuuttia ja teoriakokeeseen noin 1 tunti 14 minuuttia. Lääkelaskukokeen läpäisi vajaa 40 % osallistujia ja teoriakokeen noin 70 %.

Palautekyselyn avointen vastausten sisällön analyysin perusteella muodostui viisi pääteemaa, jotka olivat kokeen sisältö ja aihealueet, rakenne, tekninen toimivuus, parannusehdotukset ja koe osaamisen arvioinnissa. Kokeen sisältöä ja aihealueita pidettiin monipuolisena ja tehtäviä oli kattavasti sairaanhoitajan eri osaamisalueilta. Kokeen kysymykset mittasivat teoriatiedon lisäksi käytännön kliinistä osaamista, potilaan kohtaamista ja systemaattista hoitamista. Kokeessa tuli hyvin ilmi sairaanhoitajan kokonaisvaltainen osaaminen ja se koettiin myönteisenä.

Potilastapauksia pidettiin mielenkiintoisina, käytännönläheisinä ja hyvin rakennettuina. Osaa kysymyksistä kutenkin pidetiin tulkinnanvaraisina tai liian spesifeinä sekä joissakin oikean vastauksen sai tietoonsa myöhemmän kysymyksen kuvausten perusteella. Kokeen rakenne koettiin selkeäksi ja ymmärrettäväksi ja todettiin, että videot ja potilastapaukset lisäsivät vaihtelua kokeen rakenteeseen. Teknisesti koe toimi Moodlessa hyvin, ohjeet ja kokeen navigointi olivat selkeitä sekä kokeen suorittaminen oli helppoa. Kehittämispalautetta annettiin Moodle alustan väreistä, tekstin koosta ja vastausten hyväksymisen epäselvyydestä joidenkin kysymysten kohdalla.

Parannusehdotuksina esitettiin kokeeseen lisättäväksi kysymyksiä ja osaa tehtäviä selkiytettävän, jotta kysymysten tulkinnanvaraisuus poistuu. Lisää toivottiin kysymyksiä muun muassa hoidon tarpeen arvioinnista, potilaan tutkimisesta, akuuttihoidosta (ABCD, ensiapu) ja kansansairauksista sekä lääkehoidosta ja lääkkeiden vaikutuksesta. Opiskelijat kokivat kokeen tehtyään kykenevänsä arvioimaan osaamistaan tietäen, mitä osaavat ja mitä asioita pitää kerrata. Koe oli vastannut pääsääntöisesti ennakko-odotuksia, mutta osan mielestä koe oli liian laaja ja haastava tai helppo ja yksipuolinen.  

Pilotoinnin tuloksia hyödynnettiin kokeen kehittämisessä

Pilotoinnin tulosten mukaan koetta kehitettiin siten, että jokainen kysymys ja potilastapaus käytiin yksitellen läpi. Koska pilotoinnissa kysymykset olivat kaikille kokeeseen osallistuville samat, pystyttiin palautteen perusteella jäljittämään ne kysymykset ja ohjetekstit, joissa oli tulkinnanvaraisuutta. Tämän perusteella korjattavia kysymyksiä löytyi 18 kpl. Näiden kysymysten väittämät ja ohjetekstit korjattiin ja liian yleiselle tasolle jääneet kysymykset poistettiin. Jokaisen potilastapauksen sisältöä tarkasteltiin ja korjattiin kysymykset ja ohjetekstit, joiden perusteella kokeeseen vastaaja pystyi päättelemään vastauksen seuraavaan kysymykseen. Lisäksi kokeen kategorisointia muutettiin siten, että aiemman kahdeksan kategorian sijaan kategorioita on 15, jolloin kategoriat muodostuvat osaamisvaatimusten osa-alueiden mukaisesti. Lisäksi potilastapaukset ovat oman kategorian alla. Pilotoinnin 2 aikana kokeen kysymyspankkia täydennettiin siten, kaikille kokeeseen osallistujille arpoutuu yksilökohtaisesti kysymyksiä eri aihealueista.

Kokeen teknisiä ratkaisuja kehitettiin palautteen perusteella mahdollisuuksien mukaisesti. Opiskelijoille tarkoitettuihin ohjeisiin tehtiin pieniä tarkennuksia esimerkiksi Moodlen kieliasetuksen valitsemisessa oikein, jotta koe toimii teknisesti ongelmitta eri kieliversioina. Kokeethan on mahdollista suorittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että kokeen vaativuustaso ja asetettu läpäisypisteraja ovat riittävät tunnistamaan sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen tason. Koe on laajuudeltaan sopiva eikä se ole ajallisesti liian kuormittava. Koulutus tuottaa kokeen läpäisyyn tarvittavan osaamisen, eikä opiskelijoiden taustakoulutuksella tai työkokemuksella ole ilmeisesti enää opintojen loppuvaiheessa vaikutusta kokeen läpäisyyn. Myös erilaisilla opiskelumenetelmillä saavutetaan ne tiedot, joita sairaanhoitaja tarvitsee työelämässä.

Kaisa Koivisto, TtT, yliopettaja, Oamk, hoitoalat, kaisa.koivisto@oamk.fi

Paula Mäkeläinen, TtT, yliopettaja, Xamk, paula.makelainen@xamk.fi

Rami Yli-Villamo, TtM, lehtori, TAMK, rami.yli-villamo@tuni.fi

Markus Karttunen, TtT, yliopettaja, OAMK, markus.karttunen@oamk.fi      

Lähteet

Koivisto, K. & Silén-Lipponen, M. 2019 Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arviointia kehitetään yhteisissä piloteissa. Savonia ammattikorkeakoulu. Blogi. Hakupäivä 12.4.2020 https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/10/20

Koskinen J. 2005. Käytettävyystestaus. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. 187–207

Silén-Lipponen, M., Kinnunen, P. & Seppänen, S. 2018. Sairaanhoitajien osaaminen varmistetaan valtakunnallisella kokeella. Tutkiva hoitotyö 2, 15–17.