Kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien tekninen toteutus ja pilotointi

Sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen ja ohjauksen arviointimenetelmät tuotettiin hankkeen edellisessä vaiheessa työpaketissa kaksi. Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien tekninen toteutus tehtiin Moodle-oppimisympäristöön. Moodle oli valikoitunut aikaisemmin hankkeen verkko-oppimisympäristöksi siksi, että sitä kehitetään valtakunnalliseksi korkeakoulujen yhteiseksi oppimisalustaksi DigiCampus hankkeessa. Moodle todettiin tässä vaiheessa järkeväksi ratkaisuksi myös siksi, että se on ollut aikaisemmin käytössä useassa ammattikorkeakoulussa ja melko tuttu toimintaperiaatteiltaan. Moodle-oppimisympäristön suunnittelutyön lähtökohtana tähän hankkeeseen oli hyvä laatu ja asiasisältöön sopiva pedagogiikka. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, miten erilaiset arviointimenetelmät saadaan toimimaan Moodlessa siten, että pedagoginen toteutus on ymmärrettävä, selkeä ja että opettajien on mahdollista arvioida niiden avulla opiskelijoiden osaamista.

Arviointimenetelmien tallentaminen Moodleen edellytti tiivistä yhteistyötä arviointimenetelmien kehittäjien kanssa. Näin varmistettiin, että kaikilla oli samanlainen ymmärrys siitä, mitä halutaan opiskelijan kliinisestä osaamisesta arvioida. Ensimmäisenä arviointimenetelmistä valmistui kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen koe. Siinä vaiheessa piti pohtia muun muassa sitä, miten kysymykset Moodleen tallennetaan, minkälaiset vastausvaihtoehdot ovat sopivimmat erottelemaan osaamista ja miten kysymykset kannattaa pisteyttää. Tämän lisäksi pohdittiin, mikä mahdollisesti tulee olemaan läpäisyprosentti, jolla opiskelijat saavat kokeen hyväksyttyä. Muutamia yllätyksiä tuli matkan varrella, esimerkiksi se, että erilaiset tehtävämuodot ja toiminnot, kuten raahaustehtävät, eivät Moodlessa toimi, vaan ne jouduttiin muokkaamaan kysymysvaihtoehtojen muotoon. Tämä oli harmillista, sillä esimerkiksi raahaustehtävien kautta arveltiin saatavan tietoa siitä, miten hyvin opiskelija osaa yhdistää uuden tiedon aikaisemmin oppimaansa ja kuinka hän osaa soveltaa tietoja käytännössä. Raahaustehtävässä opiskelija voisi itse yhdistää erilaisten viivojen avulla oikeat asiat, esimerkiksi sydänsähkökäyrän ottoa simuloivassa tehtävässä oikeat ekg:n ottopaikat potilaan rintakehään.

Tämän jälkeen Moodleen tallennettiin tietotestejä sekä simulaatioiden ja näyttökokeiden instruktioita ja toimintaohjeita. Myös yleisiä Moodlessa kokeeseen vastaamisen ohjeita ja opettajan ohjeita oli tarpeen tallentaa verkkoympäristöön. Simulaatioista ja näyttökokeista tallennettiin kuvaukset erilaisista hoitotilanteista ja arviointikriteerit, joiden perusteella voidaan arvioida opiskelijoiden osaamista. Ohjeiden tarkoituksena oli selkiyttää Moodlessa toimimista ja erityisesti sitä, että väärin ymmärretty tehtäväksianto ei johtaisi huonoon koemenestykseen. Ohjeet tehtiin erikseen sekä opiskelijoille että arviointeja tekeville opettajille. Oppimisympäristön rakentaminen on yhä kesken. Odotammekin mielenkiinnolla palautetta pilotoinneista, joissa yhtenä tarkoituksena on myös Moodle-oppimisympäristön testaaminen, jotta saamme arvokasta tietoa alustan toimivuudesta sekä osaamme korjata mahdollisesti ilmenevät puutteet ennen kokeiden käyttöönottoa. Moodle-oppimisympäristöt tehdään suomen kielen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi myöhemmin.

Kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien piloteissa testataan kehitettyjen menetelmien käytettävyyttä ja soveltuvuutta sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen arviointiin. Pilotointi käynnistyi keväällä 2019 kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen arviointimenetelmän testaamisella. Kyseessä oli sähköinen Moodle-ympäristössä tehtävä koe, jota kahden ammattikorkeakoulun (Laurea ja Metropolia) opiskelijat testasivat. Opiskelijat suorittivat kokeen valvotusti tietokoneluokassa ja heidät ohjeistettiin vastaamaan kokeeseen “ihan tosissaan”, vaikka pilottivaiheessa kokeen tulos ei heidän opintojaksonsa arviointiin vaikuttanutkaan. Kokeen suorittamisen lisäksi pilotointiin kuului oleellisena osana opiskelijoiden antama palaute kokeen käytettävyydestä ja sen sopivuudesta hoitotyön osaamisen arviointiin. Palautetta kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli mukana käytettävyyden arviointimittari SUS (System Usability Scale). Opiskelijat antoivat lisäksi laadullista palautetta kokeen tekemisen jälkeen muun muassa kehittämiskohteista ja oppimiskokemuksistaan. Kokeesta pyydettiin palautetta myös ammattikorkeakoulujen opettajilta ja kliinisessä työssä olevilta sairaanhoitajilta.

Ensimmäisen pilotin kokemukset hankkeen toimijoiden näkökulmasta olivat rohkaisevia; niin opiskelijat, opettajat kuin sairaanhoitajatkin pitivät osaamisen arviointia tervetulleena, ja kokonaisuutena koe osoittautui varsin toimivaksi. Saadun palautteen ja pilottivaiheen kokeen tulosten perusteella tunnistettiin kehittämiskohteita muun muassa kysymysten selkeyden, vaikeusasteen ja kattavuuden suhteen, ja arviointimenetelmää kehitetään ennen seuraavaa pilotointia.

Syksyn 2019 ja alkutalven 2020 aikana pilotoidaan kaikki kahdeksan hankkeessa kehitettyä kliinisen perusosaamisen arviointimenetelmää. Pilotointiin osallistuu opiskelijoita ja opettajia 11 ammattikorkeakoulusta ympäri maan. Jokainen arviointimenetelmä pilotoidaan vähintään kahdessa, mutta osa jopa neljässä ammattikorkeakoulussa. Käytettävät arviointimenetelmät vaihtelevat sähköisistä teoriakokeista, näyttöihin ja simulaatioihin, joten on erittäin tärkeää saada tietoa niiden soveltuvuudesta opintojen arviointiin ja opintojen osaksi. Opiskelijat antavat sekä strukturoitua että laadullista palautetta kaikista arviointimenetelmistä. Opettajien palaute arvioinnin soveltuvuudesta opintoihin ja mahdollisista kehittämiskohteista on niin ikään tärkeää.

Pilotoinnit pitävät hankkeen toimijat työn touhussa syksyn ja alkutalven ajan. Hankkeessa odotetaankin innolla ja mielenkiinnolla niiden tuloksia, joiden on tarkoitus valmistua helmikuun 2020 aikana. Pilottien tulosten pohjalta arviointimenetelmiä kehitetään kevään aikana edelleen työpakettien 2, 3 ja 4 kiinteässä yhteistyössä.

 

Nea Lehtimäki, tutkintovastaava, Metropolia ammattikorkeakoulu

Työpaketin 3 vastuuhenkilö (tekninen toteutus)

 

Mika Alastalo, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

Työpaketin 4 vastuuhenkilö (pilotointi)

Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arviointia kehitetään yhteisissä piloteissa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisen hanke (yleSHarviointi) 2018-2020 tuottaa Suomeen valtakunnallisia sairaanhoitajan arvioinnin sisältöjä ja menetelmiä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jonka tutkimus- ja kehittämistyö jakaantuu kahteen pilottiin. Pilotti 1 toteutettiin keväällä 2019 ja siihen osallistui opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia. Pilotissa oltiin kiinnostuneita osallistujien kokemuksista kokeen sisällöstä, rakenteesta ja Moodle alustan toimivuudesta, jotta koetta voidaan kehittää edelleen. (Silén-Lipponen 2018, Koskinen 2005, 187, Ovaska ym. 2005). Pilotissa 2 tuotetaan tietoa opiskelijoiden kokeessa menestymisestä ja opiskelijoiden taustatietojen kuten aikaisempi koulutus, kokemus terveydenhuoltoalalla jne. merkityksestä kokeessa menestymiseen. Lisäksi siinä tuotetaan tietoa opiskelijoiden kokemuksista kokeen sisällöistä sairaanhoitajan osaamisen arvioinnin näkökulmasta. Tässä blogissa tarkastellaan kokeen kehittämisen ensimmäisen pilotin tuloksia ja tulosten hyödyntämistä kokeen kehittämisessä.

 

Pilotoinnit tuottavat tärkeää tietoa kokeiden kestosta, teknisestä toiminnasta ja vaikeustasosta

Valtakunnallisen sairaanhoitajan osaamisen kokeen kehittämiseksi tarvitaan opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien palautteita, jotta koe saadaan kehitettyä mittaamaan juuri sitä osaamista, jota sairaanhoitajalta odotetaan 180 opintopistettä suoritettuaan. Koetta kehitetään ammattikorkeakoulujen yhteistyönä siten, että kokeen kysymyksiä ja tehtäviä laatii ryhmä opettajia ja asiantuntijoita ja kokeen kysymysten syöttämisestä Moodle alustalle huolehtii toinen työryhmä. Kokeen kehittämiseen liittyvistä piloteista ja tutkimuksista vastaa kaksitoista ammattikorkeakoulua ja työtä koordinoi OAMK.

Pilotoinnissa 1 käytetty koe sisälsi yhteensä 200 kysymystä, jotka olivat monivalinta-, täyttö-, aukko- ja case tehtäviä sekä väittämiä. Lisäksi kokeessa oli 5 lääkelaskua. Potilastapaus-tehtävät oli laadittu aitoja ja todenmukaisia tilanteita muistuttaviksi ja siten ne auttoivat opiskelijoita eläytymään asiakastilanteisiin ja vastaamaan tehtäviin sen mukaisesti (Koskinen 2005, 190-191).

Pilotti 1 toteutettiin neljässä ammattikorkeakoulussa KAMK (Kajaani), Oamk (Oulu), Savonia (Kuopio) ja SeAMK (Seinäjoki) keväällä 2019. Pilottiin osallistui sairaanhoitajaopiskelijoita (n=32), opettajia (n=9) ja työelämän edustajia (n= 15) ja heitä informoitiin pilottiin kuuluvasta tutkimuksesta ja sen tarkoituksesta. Osallistujat allekirjoittivat tietoisen suostumuksen tutkimukseen osallistumiseksi ja tutkimukseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen organisaatioilta oli saatu luvat tutkimuksen toteuttamiseksi.

Pilotti 1:n tutkimusaineistot kerättiin P-SUS-scale-, taustatieto- ja palautekyselyinä, sekä pari- että ryhmähaastatteluina. Haastattelujen avulla saatiin arvokasta käyttäjä- ja asiantuntijatietoa valtakunnallisen sairaanhoitajan ydinosaamisen kokeen edelleen kehittämiseen. Haastatteluissa saadut asiat kuvattiin sisältö, rakenne ja tekninen toimivuus pääluokkien ja niitä kuvaavien alaluokkien mukaisesti.

 

Kokeen pilotin tuloksia ja tunnelmia

Opiskelijat tekivät kokeen koulun tiloissa tietokoneilla ja kokeeseen oli varattu aikaa 3 tuntia. Ennen koetta opiskelijat olivat saaneet ohjeita kokeesta ja he olivat rekisteröityneet Moodle alustalle. Kokeeseen osallistuvat opiskelijat olivat iältään 21-41 vuotiaita ja heistä suurin osa opiskeli kokeen aikaan kuudetta lukukautta. He olivat suorittaneet lukion, ylioppilastutkinnon tai lähihoitajakoulutuksen. Opiskelijat pitivät koetta melko vaikeana. Teoriakokeen läpäisyn raja oli asetettu 65% eli 130 pistettä oli minimipistemäärä, jolla kokeen olisi saanut hyväksytysti lävitse. Lääkelaskujen kokeen tuli olla 100% oikein. Pilotissa kokeen suorittamisesta ei annettu arvosanaa eikä se vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin. KAMKissa kokeeseen osallistui 10 opiskelijaa, Oamkissa 9 opiskelijaa, Savoniassa 10 opiskelijaa ja SeAMKissa 3 opiskelijaa. Kokeeseen osallistuneista opiskelijoista (n=32) 15 opiskelijaa olisi läpäissyt teoriakokeen ja 19 opiskelijaa lääkelaskukokeen.

Pilotti 1 tutkimukseen osallistuneet opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kertoivat, että on erinomaista, kun ollaan kehittämässä valtakunnallista sairaanhoitajan ydinosaamisen koetta. Heidän mielestään kokeen kysymyksiä oli kuitenkin liian paljon annettuun aikaan nähden ja eikä osa niistä kohdistunut sairaanhoitajan työn ydinosaamiseen.

Kokeen tehtäviä pidettiin yleensä ymmärrettävinä ja osuvina, joskin osa tehtävistä mittasi lääketieteen erityis- ja nippelitietoja, kuten syövän pahanlaatuisuuden ja tuumorin luokitusasteita. Potilastapauksia pidettiin käytännönläheisinä ja sopivasti vaativina. Potilastapaustehtävät koettiin ”yleensä mielenkiintoisina ja hyvinä”, mutta ylipäätään ”kokeessa oli liian monta potilastapaustehtävää, jotka sisälsivät liikaa kysymyksiä ja kysymysten sisällä useita vaihtoehtoja”. Joissakin Potilastapauksissa oli epäoleellista tietoa, joka merkitsi sitä, että kysymysten tausta-aineiston lukemiseen kului paljon aikaa.

Opiskelijat olivat tunteneet kokeen aikana monenlaisia tunteita, kuten turhautumista ja uupumista, mutta myös onnistumisen kokemuksia. Hyväksi koettiin se, että kokeen sisältöön ja kysymyksiin saattoi vaikuttaa. Koetta kuvattiin myös raskaaksi ja työlääksi, koska kokeessa oli paljon toistoa, luettavaa tekstiä ja osa tehtäväksi annoista oli pitkiä. Osaa tehtävistä oli vaikea hahmottaa ja osa tehtävistä oli epäloogisia. Pilottiin osallistujat kertoivat, että pitäisi olla sellaisia kysymyksiä ja tehtäviä, joita sairaanhoitajan tulee osata missä tahansa työpaikassa, esimerkiksi kansansairauksien hoitotyöstä sekä käypä hoito suosituksista ja niiden soveltamisesta. Lisäksi toivotiin kysymyksiä kliinisestä tutkimuksesta, kivun hoidosta, haavahoidosta ja perushoidosta sekä ylipäätään tehtäviä, joita joutuisi perustelemaan. Lääkelaskut olisivat pilottiin osallistujien mielestä voineet olla nykyistä vaativampia.

Kokeen rakenteeseen toivottiin lisää loogisuutta muun muassa sisällöllisellä ryhmittelyllä. Pilotissa saman aihealueen kysymyksiä saattoi ilmaantua uudelleen pitkin koetta, mikä sekoitti ajattelua ja oli turhauttavaa. Tehtävien tekemiseen liittyvät ohjeet Moodle alustalla olivat riittäviä ja selkeitä.

Opettajat ja työelämän edustajat antoivat melko samansuuntaista palautetta kokeesta kuin opiskelijatkin. Erityisesti opettajat korostivat sitä, että kokeessa tulee olla eri hoitotyön alueiden kysymyksiä melko tasapuolisesti. Työelämän edustajien mielestä pilotti 1:ssä koekäytetty koe ei sellaisena tue tarpeeksi tehokkaasti sairaanhoitajaopiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä, vaan keskittyy liikaa erityistietojen ja muun muassa lääketieteen tietoperustan osaamiseen. Liian suuren kysymysten määrän arvioitiin myös johtavan kysymysten harkitsemattomaan vastaamiseen eikä siten palvele sitä päämäärää, johon koe on tarkoitettu.

 

Tulosten hyödyntäminen kokeen edelleen kehittämiseksi

Pilotti 1:n tulosten perusteella valtakunnallista koetta muokattiin kysymyksiä ja tehtäviä selkiyttämällä sekä kohdentamalla niitä aikaisempaa enemmän sairaanhoitajan ydinosaamiseen. ”Nippelitietoon” tai toisen tieteenalan spesifiseen tietoon liittyvät kysymykset poistettiin. Kysymyksiä ja niiden vaihtoehtoja vähennettiin ja siten niihin saatiin toivottua selkeytystä. Kysymysten kokonaismäärä vähennettiin puoleen eli 100 kysymykseen. Kokeeseen on nyt suunniteltu aihealueittain etenevä rakenne ja siten koe etenee loogisesti, aihealue kerrallaan.

Pilotti 2:ssa opiskelijat tekevät pilotti 1 tulosten perusteella kehitetyn sairaanhoitajan valtakunnallisen (180 op) kokeen keväällä 2020. Siihen on osallistumassa lähes 500 hoitotyön opiskelijaa, joita pyydetään osallistumaan kokeeseen ja kokeen yhteydessä olevaan tutkimukseen. Osallistujiksi pyydetään sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilötyön opiskelijoita sekä työelämän edustajina ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamassa olevia opiskelijoita. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan pilottiin 2, jotta saadaan kehitettyä valtakunnallisen kokeen sisältöä ja kysymyksiä mahdollisimman hyvin sairaanhoitajan osaamista arvioivaksi. Pilotin 2 haasteena on suunnitella ja toteuttaa se siten, että pysytään aikataulussa ja saadaan siihen rekrytoitua riittävästi osallistujia. Pilotti1:n opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kokemusten perusteella yhteistyössä on voimaa. Yhteiskehittämisen avulla saadaan sairaanhoitajan osaamisen yhtenäistä valtakunnallista arviointia kehitettyä laadukkaaksi ja käyttökelpoiseksi. Odotamme mielenkiinnolla kevättä 2020 ja hankkeen uusia koitoksia!

Kaisa Koivisto, TtT, yliopettaja, Oamk, hoitoalat, kaisa.koivisto@oamk.fi

Marja Silén-Lipponen, FT, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.silen-lipponen@savonia.fi

 

Lähteet

Koskinen J. 2005. Käytettävyystestaus. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. 187-207

Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. 2005. Johdatus käytettävyystutkimukseen. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Tampereen yliopisto. Rapotti B-205-1, 1-16

Silén-Lipponen, M., Kinnunen, P. & Seppänen, S. 2018. Sairaanhoitajien osaaminen varmistetaan valtakunnallisella kokeella. Tutkiva hoitotyö 2, 15-17.

 

Tekniset ratkaisut Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisen kokeen järjestämisessä

Hankkeen käynnistyttyä alettiin selvittää tarkoituksenmukaista sähköistä valmista alustaa, joka soveltuu valtakunnallisten arviointimenetelmien hallinnointiin ja järjestämiseen. Vaihtoehtoja jo olemassa olevista alustoista oli muutamia. Päätös Moodlen valinnasta arviointimenetelmien alustaksi tehtiin Moodlen tavoitettavuuden, siitä olevan laajan käyttökokemuksen ja turvallisuuden näkökulmista. Päätökseen vaikutti myös tieto siitä, että valtakunnallisesti ollaan luomassa suomalaisten korkeakoulujen yhteistä oppimisalustaa Moodleen.

Moodlekurssi, jossa sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallinen koe on, tehtiin väliaikaisesti Metropolia-ammattikorkeakoulun palvelimelle. Tämä mahdollisti kysymyspankin täydentämisen sitä mukaa, kun koekysymyksiä valmistui. Juurikurssi siirrettiin myöhemmin DigiCampuksen Moodleen. DigiCampus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke, jossa luodaan muun muassa digitaalinen pilvioppimisympäristö (Moodle) ympärivuotisten opiskelumahdollisuuksien tukemiseksi. Vaikka Moodle ei ole vielä käytössä kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa, DigiCampuksen Moodleen pystyvät kirjautumaan kaikki käyttäjät omilla HAKA-tunnuksillaan.

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisessa kokeessa on sisällöllisesti samanlaiset juurikurssit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Juurikursseista tehdään kurssikopio jokaisen ammattikorkeakoulun käyttöön yhden lukuvuoden ajaksi. Varsinaisille juurikursseille tehdään tarvittavat muokkaukset ja päivitykset, jolloin niistä tehdyt kurssikopiot ovat siten aina ajantasaiset.

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisen kokeen moodlekurssi sisältää kysymyspankin ja kokeen lisäksi opiskelijoiden ja koetta hallinnoivien opettajien ohjeet. Opettajien ohjeet on osittain videoitu, jotka auttavat säätämään kurssin ja kokeen asetukset oikein. Koe tehdään valvotusti ja koe avataan opiskelijoille vasta koetilanteessa. Koe on myös ajastettu ja tällä hetkellä ajatuksena on, että kokeen suorittamisen maksimiaika on 3 tuntia. Kevään piloteissa saadaan tietoa siitä, miten suunniteltu aika riittää suhteessa kokeeseen valittuihin kysymyksiin. Pilotin tulosten perusteella tehdään tarvittavia muutoksia.

Koekysymykset on kategorisoitu kysymyspankkiin sairaanhoitajan ydinosaamisen alueiden ja kysymystyyppien mukaisesti. Koe arpoo koetta suorittaville jokaisesta kategoriasta saman verran kysymyksiä. Siten kokeeseen arpoutuvat kysymykset ovat osittain erilaisia kokeeseen osallistuvilla opiskelijoilla. Koska koetta tekevien opiskelijoiden määrät ovat hyvin isoja, Moodle tarkistaa ja pisteyttää opiskelijoiden suoritukset automaattisesti. Kun opiskelija on vastannut kaikkiin kysymyksiin, hän näkee ainoastaan saavuttamansa pisteet kokeesta. Opiskelijalla on kokeen jälkeen mahdollisuus saada palautetta osaamisestaan opettajalta.

Hankkeessa pilotoidaan kaksi kertaa Moodlen käytettävyyttä sekä Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisen kokeen menetelmällisiä ratkaisuja, kuten kokeen toimivuutta, kokeen sopivaa kestoa ajallisesti ja kokeen vaatimustasoa. Pilotointeihin osallistuvat opiskelijat, opettajat sekä terveydenhuollossa toimivat sairaanhoitajat, asiantuntijat ja johtajat. Pilottien tulosten perusteella alustaa, ohjeita ja koetta kehitetään edelleen ennen kokeen vuoden 2021 alkavaa valtakunnallista käyttöönottoa.

 

Rami Yli-Villamo, hankkeen työpaketti 6 vastuuhenkilö

Lehtori, sairaanhoitajakoulutus

Tampereen ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

DigiCampus. n.d. Luettu 3.5.2019. https://info.digicampus.fi/digicampus/

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallinen koe mullistaa sairaanhoitajakoulutuksen arviointia

Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen kehittäminen (yleSHarviointi) –hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jolla varmistetaan sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen taso, joka vastaa kansallista ja kansainvälistä osaamista. Tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi sairaanhoitajakoulutukseen, koska koe yhtenäistää osaamisen arviointia valtakunnallisesti. Se asettaa paineita yhtenäistää myös opetussuunnitelmien sisältöjä, jotta kaikki hankkeessa laaditut osaamisen alueet tulevat huomioiduksi opetussuunnitelmia laadittaessa. Koe tulee sisältymään sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi myös terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilökoulutukseen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) vastaa valtakunnallisen kokeen kehittämisestä (työpaketti 5) yhteistyössä Karelia, Centria, Metropolia, Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa. Työpaketissa tehdään tiivistä yhteistyötä työpakettien 2 (kliinisen osaamisen ohjaaminen ja arvioinnin menetelmät) ja 6 (valtakunnallisen kokeen tekninen toteutus) kanssa.

Tietoa kokeen kehittämisen perustaksi haettiin tekemällä selvitys, onko vastaavaa valtakunnallista koetta muissa maissa. Tietoa saatiin Belgiasta, Hollannista, Italiasta, Ranskasta, Englannista, Skotlannista, Portugalista, Espanjasta, Unkarista, Tsekistä, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta, Kyprokselta, Egyptistä, USA:sta ja Kanadasta. USA:ta ja Kanadaa lukuunottamatta muissa benchmarkkauksen kohteena olevissa maissa yhtenäistä valtakunnallista koetta ei ollut, vaan koe saattoi olla yliopistokohtainen tai se kohdistui kliinisten taitojen arviointiin. Osassa maista koe on ollut käytössä vain tiettyjen osaamisalueiden, kuten lääkehoidon osaamisen arviointiin.

USA:ssa sairaanhoitajaopiskelijat tekevät valtakunnallisen NCLEX-RN –kokeen ennen valmistumista. Se on heille maksullinen, eikä opiskelija voi työskennellä sairaanhoitajana, jos hän ei läpäise koetta. Koe arpoo opiskelijalle 80-200 kysymystä riippuen opiskelijan vastaamisen tasosta. Toisin sanoen, jos opiskelija vastaa toistuvasti oikein, ohjelma ”tunnistaa” osaamisen tason, ja vastaamalla 80 ensimmäiseen kysymykseen opiskelija läpäisee kokeen. Jos opiskelija vastaa sekä oikein että väärin, ohjelma arpoo enemmän kysymyksiä, jotta varmistuu, että opiskelija osaa testattavan asian. Myös ainakin Australiassa, Uudessa Seelannissa, Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Thaimaassa on käytössä valtakunnallinen koe, minkä opiskelijat tekevät ennen valmistumista.

Valtakunnallisen kokeen kehittämiseksi tehtiin myös kysely kaikkiin Suomen ammattikorkeakouluihin, jotta saataisiin tietoa, miten ammattikorkeakoulut suhtautuvat kokeeseen ja mitä kehittämisehdotuksia sieltä nousee. Kyselyyn vastasi 19 ammattikorkeakoulua 21:stä, ja kaikissa vastanneissa amkeissa valtakunnallista koetta pidettiin tärkeänä. Suurin osa ammattikorkeakouluista kannatti 2-osaista koetta, jossa on sekä tietotesti, että kliinistä osaamista arvioiva taitotesti. Koe esitettiin tehtäväksi silloin, kun opiskelija on suorittanut 180 op:n opinnot ennen täydentäviä opintoja. Kokeen kestoajaksi ehdotettiin 2-6 tuntia ja enemmistö piti 3 tunnin pituista koetta sopivana.

Kyselyn ja benchmarkkaus -tulosten perusteella tuli selväksi, että sekä tiedollista että taidollista osaamista tulee sairaanhoitajan 180 op valtakunnallisessa kokeessa arvioida. Jotta työpaketissa 5 ja 2 ei tulisi kehitettyä päällekkäistä taitokoetta, sovimme työpakettien kesken, että työpaketissa 5 keskitytään kehittämään tietoa arvioivaa koetta ja työpaketissa 2 myös taitokokeita.

Työpaketissa 1 tuotetut osaamisen alueet ohjasivat kokeen suunnittelua. Ensihoitajien valtakunnallisesta kokeesta saimme vinkkejä siitä, että kokeessa olisi tarpeen olla todentuntuisia potilastapauksia, joiden mukaisesti kysymyspatteristot rakentuisivat. Selväksi tuli myös se, että koe on sähköinen ja automaattisesti itsensä korjaava. Esseekysymyksiä kokeeseen ei haluttu, koska niiden yhdenmukaiseen tarkistamiseen kuluu liikaa aikaa.

Koe pilotoidaan kahdesti hankkeen aikana. Syksyllä 2018 työstimme potilaiden hoitoon pohjautuvia tapauskuvauksia kevään 2019 teknisen alustan käytettävyyden pilottia varten. Tapauskuvauksissa potilaan hoito etenee todentuntuisesti hoidon vaiheista toiseen. Niihin sijoitetaan videoita potilastapausten monipuolisen kuvaamisen tehostamiseksi sekä monivalinta- ja väittämä-kysymyksiä sisältäviä kysymyspatteristoja. Koe sisältää lisäksi yksittäisiä kysymyspatteristoja hoitamisen eri sisältöalueista. Tapauskuvaukset ja yksittäiset kysymyspatteristot on ryhmitelty kahdeksan osaamiskokonaisuuden mukaisesti samalla tavalla kuin kliinisen osaamisen kokeessa. Opiskelijalle arpoutuu jokaisesta osaamiskokonaisuudesta tasapuolisesti tietty määrä potilastapauksia ja yksittäisiä kysymyspatteristoja siten, että koe kokonaisuudessaan sisältää 200 kysymystä (25 kysymystä/osaamiskokonaisuus). Kokeen läpäisyn rajaksi on toistaiseksi sovittu 65%.

Koe pyritään kehittämään sellaiseksi, että sillä voidaan arvioida monipuolisesti sairaanhoitajaopiskelijan osaamista. Koe pilotoidaan kevään 2019 aikana, jotta sen tekniset ominaisuudet, käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus voidaan arvioida. Kokeen sisällöllinen pilotointi on kevään 2020 aikana. Pilottien tulosten perusteella koetta muokataan, jotta siitä saadaan mahdollisimman toimiva ja teoriaosaamista monipuolisesti arvioiva. Koe otetaan käyttöön kaikissa terveysalan ammattikorkeakouluissa keväällä 2021.

Yliopettaja Paula Mäkeläinen, Työpaketin 5 vastuuhenkilö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

paula.makelainen@xamk.fi

 

 

Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt julkaistu

Sairaanhoitajatutkintoa säätelee kansallisen lainsäädännön ohella EU-direktiivi (2013/55/EU). Sen mukaan yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan opintojen laajuus on 180 op, mikä sisältyy Euroopan Unionin jäsenvaltioiden sairaanhoitajakoulutukseen. Suomessa sairaanhoitajakoulutuksen laajuus on 210 op.

Osaamisvaatimukset on määritelty direktiivin mukaisesti yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan osaamisen varmistamiseksi 180 op:n osalta. Suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä osaamista mikä kaikkien sairaanhoitajaksi rekisteröitävien (kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja-AMK, diakonissa) on saavutettava opintojen aikana.

Osaamisvaatimusten ja niiden sisältöjen kanssa on noudatettu periaatetta: kerran kirjoitettu, ei toisteta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun Ammatillisuus ja eettisyys -kategoriassa on kirjoitettu osaamisvaatimukseksi työskennellä hoitotyön arvojen, periaatteiden sekä eettisten ohjeiden ja terveydenhuoltoa ohjaavan ajankohtaisen lainsäädännön mukaan, niin nämä vaatimukset koskevat kaikkea toimintaa myös kliinisen hoitotyön alueella, vaikka näitä ei ole siellä erikseen kirjoitettu.

Joissakin osaamisvaatimuksissa on nähty tarpeelliseksi korostaa esimerkiksi lainsäädännön tai jotakin muun asian osaamista. Esimerkiksi parantumattomasti sairaan kohtaaminen on kirjattu, vaikka kohtaaminen sisältyy asiakaslähtöisyyden sisältöihin. Myös kivun hoito on erikseen sisältönä palliatiivisessa hoitotyössä, vaikka kivunhoidosta on oma osaamisvaatimus ja sisällöt.

Osaamisvaatimukset on kirjattu niiden osaamisalueiden alle, jonne niiden on parhaiten katsottu kuuluvan. Esimerkiksi seksuaaliterveyden edistäminen on kliinisessä osaamiskategoriassa (terveyden edistämisen kategorian sijaan), koska terveyden edistämisen kategoriassa ei oteta esille muitakaan spesifejä aiheita ja seksuaaliterveyden edistäminen on myös osa kaikkien ikä-, asiakas- ja potilasryhmien kliinistä hoitotyötä.

Osaamisvaatimukset julkaistiin ensi kerran 1/2019. Tämän jälkeen niitä on ollut mahdollista kommentoida 30.8.2019 saakka. Kommenttien perusteella osaamisvaatimuksiin on tehty tarkennuksia ja joitakin lisäyksiä.

Osaamisvaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi opetussuunnitelmatyön perustana.

Sairaanhoitajien valtakunnallinen koe (180 op) otetaan käyttöön asteittain vuoden 2021 alusta. Hankkeessa tullaan sopiman siitä, kuinka eri osaamisalueisiin liittyvät kysymykset painottuvat valtakunnallisessa kokeessa.

Näiden osaamisvaatimusten laadinnassa on tehty yhteistyötä OKM:n kärkihankkeiden, EduPal ja Sote Peda 24/7, kanssa.

Osaamisvaatimuksiin ja sisältöihin viittaaminen

Ammattikorkeakoulut ja muut toimijat voivat julkaista osaamisvaatimukset ja sisällöt omilla verkkosivuillaan linkittämällä tämän Savonian verkkosivun omaan julkaisuunsa.

Osaamisvaatimuksista ja sisällöistä on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa kuitenkin niin, että lähde on ilmoitettava. Verkkosivun internetosoitteen tulee näkyä kaikissa uudelleenjulkaisuissa muodossa: https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/01/31/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/

OSAAMISVAATIMUKSET JA SISÄLLÖT

Osaamisvaatimukset on jaoteltu seuraavien osa-alueiden mukaisesti: 1. Ammatillisuus ja eettisyys, 2. Asiakaslähtöisyys, 3. Kommunikointi ja moniammatillisuus, 4. Terveyden edistäminen, 5. Johtaminen ja työntekijyysosaaminen, 6. Informaatioteknologia ja kirjaaminen, 7. Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, 8. Kliininen hoitotyö, 9. Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, 10. Yrittäjyys ja kehittäminen, 11. Laadun varmistus, 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja 13. Potilas- ja asiakasturvallisuus.

Ammatillisuus ja eettisyys

1) Osaa työskennellä hoitotyön arvojen, eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti sekä osaa arvioida niiden toteutumista päivittäisessä työskentelyssä.

  • Hoitotyön filosofiset perusteet
  • Hoitotyön arvot, periaatteet sekä eettiset ohjeet
  • Autonomia ja itsemääräämisoikeus
  • Ihmisarvo ja ihmisoikeudet
  • Eettisten ongelmien tunnistaminen ja käsittely

2) Osaa työskennellä voimassa olevan lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen mukaisesti.

  • Terveydenhuoltoa ohjaava ajankohtainen lainsäädäntö
  • Terveydenhuoltoa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus

3) On omaksunut sairaanhoitajan ammatti-identiteetin ja sitoutunut palveluammatin periaatteisiin.

  • Sairaanhoitajan ammatti ja sen erityispiirteet
  • Palveluammatin periaatteet

4) Kykenee työskentelemään hoitotyössä asiantuntijan roolissa ja vastaamaan työskentelynsä seurauksista.

  • Asiantuntijuus hoitotyössä
  • Vastuu ja vastuullisuus hoitotyössä
  • Oman osaamisen ja ammattiryhmien työn ja rajojen tunteminen

5) Kykenee arvioimaan ja kehittämään omaa osaamistaan.

  • Osaamisen itsearviointi, kehittäminen ja markkinointitaito

6) Omaa valmiudet puuttua epäammatilliseen työskentelyyn.

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ammattieettiset ohjeet
  • Kollegiaalisuus hoitotyössä

7) Tunnistaa jaksamisensa rajat, osaa hakea tukea ja käyttää saatavilla olevia tukimuotoja.

  • Työhyvinvointi ja sen tukeminen

8) Ymmärtää sairaanhoitajan urakehitysmahdollisuudet.

  • Asiantuntijuustoimintamalli
  • Osaamisen ja urakehityksen suunnittelu
  • Urakehitysmahdollisuudet

9) Osaa noudattaa työturvallisuusohjeita.

  • Ergonomia hoitotyössä
  • Uhka- ja vaaratilanteiden ehkäisy, sekä riskien tunnistaminen ja hallinta
  • Terävien instrumenttien asianmukainen käsittely
  • Säteilyturvallisuus

 Asiakaslähtöisyys

 1) Arvostaa asiakasta/ potilasta ja kohtaa hänet oman elämänsä asiantuntijana ja toimijana.

  • Inhimillinen ja arvostava kohtaaminen
  • Asiakkaan/potilaan osallisuus ja sen edistäminen
  • Läheisten hoitoon osallistumisen tukeminen
  • Asiakkaan voimavarojen tukeminen

2) Osaa kohdata haavoittuvat asiakasryhmät hoitotyössä.

  • Haavoittuvat asiakasryhmät
  • Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys

3) Osaa kohdata eri kulttuureista tulevia asiakkaita/ potilaita yksilöllisesti.

  • Yksilöllinen hoitotyö
  • Kulttuuritausta asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa

Kommunikointi ja moniammatillisuus

 1) Osaa viestiä ammatillisesti.

  • Tavoitteellinen ja tilanteenmukainen viestintä
  • Assertiivisuus viestinnässä

 2) Kykenee ammatilliseen ja hoidolliseen vuorovaikutukseen eri-ikäisten ja eri taustaisten asiakkaiden/ potilaiden sekä heidän läheistensä kanssa.

  • Kognitiiviset ja emotionaaliset viestintätaidot
  • Asiakasta kunnioittava vuorovaikutus
  • Luottamusta herättävä ja voimaannuttava vuorovaikutus
  • Kosketus osana vuorovaikutusta
  • Viestintä eri ikäisten ja erilaisten asiakkaiden kanssa
  • Potilasturvallisuutta ylläpitävä vuorovaikutus asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa
  • Asiakaslähtöinen vuorovaikutus

3) Kykenee itsenäiseen viestintään ja vuorovaikutukseen kotimaisella, toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

  • Suomi, Ruotsi ja vieras kieli

4) Ymmärtää oman ja toisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten vastuut sekä hallitun ja joustavan työnjaon merkityksen asiakkaan/ potilaan kokonaishoidon toteuttamisessa.

  • Terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten roolit ja vastuut asiakkaiden hoidossa palveluketjun eri vaiheissa
  • Hoitotyön asiantuntijana työskentely

5) Osaa työskennellä monialaisissa työryhmissä ja toimintaympäristöissä sekä verkostoissa hyvien työyhteisötaitojen mukaisesti.

  • Emotionaalinen älykkyys vuorovaikutuksessa
  • Tiimi- ja monialainen yhteistyö

 Terveyden edistäminen

 1) Osaa soveltaa ajankohtaista terveyden edistämisen tutkimustietoa ja muuta näyttöä asiakas/potilastyössä.

  • Terveyden ja sairauden periaatteet
  • Kansanterveys, terveyden edistäminen ja preventio, perusterveydenhuolto
  • Terveyden edistämisen normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
  • Terveyden edistämisen etiikka

 2) Tunnistaa asiakkaidensa/ potilaidensa terveydellisiä riskitekijöitä ja osaa kohdentaa varhaista tukea sitä tarvitseville.

  • Elintapojen yhteydet terveyteen
  • Elintapojen riskikäyttäytymisen ja tapaturmariskien ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen tukea tarvitseville
  • Toimintakyvyn arviointi
  • Hyvinvointianalytiikka terveyden rekisteri- ja tilastotietojen käytössä

3) Osaa suunnitella ja toteuttaa terveyden ja toimintakyvyn edistämisen interventioita yksilöille ja ryhmille asiakkaiden/ potilaiden kanssa ja moniammatillisessa yhteistyössä.

  • Näyttöön perustuva terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus
  • Terveyttä edistävä opetus
  • Terveellisiin elämäntapoihin ja itsehoitoon kannustaminen tukemalla ennaltaehkäiseviä käyttäytymismuotoja ja sitoutumista hoitoon
  • Yhteisön terveyden kehittäminen
  • Yleisvaarallisten tartuntatautien torjunta
  • Rokotukset
  • Terveyden edistämisen seuranta ja arviointi

4) Tunnistaa olemassa olevia ja uusia terveysuhkia sekä osaa tuoda ne osaksi asiakkaiden/ potilaiden terveyden edistämistä.

  • Terveyden ja hyvinvoinnin ongelmien ennakointi
  • Tekoälyn mahdollisuudet terveyden edistämisessä

Johtaminen ja työntekijyysosaaminen

 1) Osaa priorisoida työtehtäviään joustavasti tilanteen mukaan.

  • Toiminnan priorisointi ja organisointi
  • Itsensä johtaminen ja tilanne johtaminen

2) Osaa motivoida työyhteisönsä jäseniä ja antaa sekä ottaa vastaan palautetta.

  • Palautteen antaminen ja vastaanottaminen
  • Tiimin toiminnan johtaminen työvuorossa

3) Osaa työskennellä kustannustietoisesti, ympäristön huomioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

  • Kestävä kehitys
  • Materiaalien käyttö, kierrättäminen ja hävittäminen
  • Kustannustietoisuus ja taloudellinen toiminta

4) Osaa ohjata opiskelija- ja työtovereita.

  • Perehdytys
  • Mentorointi
  • Opiskelijaohjaus

5) Kykenee kehittämään ja muuttamaan työskentelyään sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten mukaisesti.

  • Elinikäinen oppiminen
  • Työyhteisötaidot

Informaatioteknologia ja kirjaaminen

1) Osaa tietojen luomisessa, käytössä, säilyttämisessä ja hävittämisessä noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuoja- ja turvallisuusvaatimuksia sekä niitä ohjaavia säädöksiä.

  • Tietosuoja ja -turva ja niihin liittyvä lainsäädäntö
  • EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja direktiivi
  • Tietosuojalaki
  • Tietosuoja ja –turva erilaisissa asiakkaan/potilaan hoidon ympäristöissä
  • Asiakkaan tuottaman terveys- ja hyvinvointitiedon hallinnan prosessi tiedon keruusta sen jakamiseen ja hyödyntämiseen

2) Osaa kirjata tarkoituksenmukaisesti asiakkaan/ potilaan hoitoprosessin ja arvioida potilastietojärjestelmään kirjatun tiedon ajantasaisuutta, yhdenmukaisuutta ja laatua.

  • Hoitoprosessi ja hoitotyön prosessi
  • Rakenteinen hoitokertomustieto
  • Reaaliaikaisen tiedon tuottamisemerkitys asiakaskontaktissa
  • Tuotetun tiedon arviointi ja hyödyntäminen
  • Tiedon laadun ja vaikuttavuuden arviointi

3) Osaa käyttää asiakkaan/ potilaan hoitotyön kirjaamisessa hoitotyön prosessia; arvioida asiakkaan/ potilaan hoitotyön (hoidon) tarvetta käyttäen hoidon tarveluokitusta (SHTaL), suunnitella ja toteuttaa hoitoa käyttäen hoitotyön toimintoluokitusta (SHToL) ja arvioida hoidon tulosta käyttäen hoidon tulosluokitusta (SHTuL) sekä tuottaa hoitotyön yhteenvedon.

  • Asiakaslähtöinen hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi
  • Hoidon eri luokitusten käyttö ja vapaan tekstin kirjaaminen
  • FinCC-luokituskokonaisuus (SHTaL, SHToL, SHTuL)

4) Osaa käyttää terveydenhuollon informaatioteknologiaa, sähköisiä tietokantoja ja raportointityökaluja.

  • Asiakas- ja potilastietojärjestelmät, hoitokertomus sekä toiminnanohjausjärjestelmät
  • Vuorovaikutuskanavat asiakkaan etähoidossa ja henkilökunnan kommunikaatiossa
  • Asiakkaan hoidossa tarvittavat hyvinvointi- ja terveysteknologialaitteet
  • Erilaiset raportointityökalut, niiden käyttö ja hyödyntäminen
  • Omatietovaranto

5) Osaa noudattaa nettietikettiä, sähköposteja koskevia sääntöjä ja menettelyjä sekä toimia sosiaalisessa mediassa hoitotyön ammattilaisena.

  • Sosiaalinen media ja verkkopalvelut ammattilaisen näkökulmasta
  • Terveydenhuollon sähköisten tietopalveluiden turvallinen käyttö
  • Tietosuojalainsäädäntö

 Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen

 1) Osaa arvioida asiakkaan/ potilaan tarpeet, voimavarat sekä oman vastuun ohjauksen suunnittelussa ja omahoidossa.

  • Potilaan voimavarojen arviointi, tukeminen ja asioiden ajaminen
  • Potilaslähtöisyys
  • Paljon palvelua tarvitsevien tunnistaminen

2) Osaa suunnitella toteuttaa ja arvioida yksilö- ja ryhmäohjausta yhdessä asiakkaan/ potilaan ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

  • Potilasohjauksen toteuttamisedellytykset
  • Tiedollinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ohjaus
  • Potilaan taustatekijät ohjausta säätelevinä tekijöinä
  • Digitaalinen ohjaus
  • Ohjausosaamisen kehittäminen

3) Osaa käyttää asiakas/ potilaslähtöisiä opetus-ja ohjausmenetelmiä.

  • Ohjausmenetelmien potilaslähtöinen ja monipuolinen käyttö; suullinen ja kirjallinen ohjaus, demonstrointi, puhelin- ja audiovisuaalinen ohjaus, ryhmäohjaus ja yksilöohjaus
  • Erilaisten potilaiden ohjaus

 4) Osaa arvioida ohjauksen tuloksia yhdessä asiakkaan/ potilaan, läheisten ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa.

  • Ohjauksen vaikuttavuus, laatu ja riittävyys

 5) Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan/ potilaan omahoitoa tukevaa ohjausta pedagogisesti ja eettisesti perustellen.

  • Ohjaamista tukeva lainsäädäntö
  • Ohjauksen eettisyys
  • Asiakkaan ohjauksen näyttöön perustuva tietosisältö
  • Asiakkaan ohjauksen näyttöön perustuvat pedagogiset menetelmät

 6) Osaa tukea asiakasta/ potilasta ja läheisiä hoitoon sitoutumisessa.

  • Hoitoon sitoutuminen ja potilaan hoitoon osallistuminen
  • Potilaan motivointi omahoitoon ja hallinnan tunteen vahvistaminen
  • Läheisten ohjaaminen asiakkaan hoidossa ja hoitoon
  • Vuorovaikutus asiakkaan omahoidon tukena

7) Tuntee asiakkaan/ potilaan hoitopolun ja osaa palveluohjaamisen perusteet.

  • Palveluohjaaminen prosessina ja hoitotyön toimintatapana
  • Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus ohjaamisessa

Kliininen hoitotyö

1) Osaa vastata asiakkaan/ potilaan tarpeisiin suunnittelemalla, toteuttamalla ja arvioimalla sopivan ja yksilöllisen hoidon yhteistyössä asiakkaan/ potilaan, läheisten ja muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa.

  • Hoitotyön prosessi (tarpeen määritys, hoitotyön diagnoosi, hoitotyön suunnittelu, interventioiden toteutus ja tulosten arviointi
  • Osaa käyttää erilaisia hoitotyön menetelmiä asiakkaan/ potilaan psykososiaalisessa tukemisessa.
  • Hoitotyön menetelmät
  • Psykososiaaliset menetelmät

3) Hallitsee tiedot ja taidot hoitotyössä tarvittavista keskeisistä toimenpiteistä osana asiakkaan/ potilaan kokonaishoitoa.

  • Kliinisen hoitotyön tavallisimmat toimenpiteet

4) Hallitsee tiedot ja taidot hoitotyössä tarvittavista keskeisistä diagnostisista tutkimuksista osana asiakkaan/ potilaan kokonaishoitoa.

  • Kliinisen hoitotyön tavallisimmat diagnostiset tutkimukset

5) Hallitsee infektioiden torjunnan periaatteet ja osaa soveltaa tietojaan toteuttaessaan infektioiden torjuntaa.

  • Mikrobiologia
  • Aseptiikka
  • Käsihygienia ja tavanomaiset varotoimet
  • Varotoimiluokat

6) Osaa soveltaa tietoja anatomiasta ja fysiologiasta, patofysiologiasta, soveltavasta farmakologiasta sekä lääkehoidon toteuttamisesta suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan lääkehoitoa eri sairauksien hoidossa.

  • Farmakologian perusteet (farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja toksikologia)
  • Tavallisimmat lääkeaineryhmät ja niiden käyttöalueet, vaikutusmekanismit ja antotavat
  • Lääkkeiden terapeuttiset, haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset, yhteisvaikutusmekanismit
  • Lääkehoidon vaikutusten seuranta, kirjaaminen, lääkehoidon tarkistus ja arviointi
  • Lääkehoidon toteuttaminen eri antoreittejä käyttäen

7) Osaa soveltaa tietoja anatomiasta ja fysiologiasta, patofysiologiasta, soveltavasta farmakologiasta sekä lääkehoidon toteuttamisesta suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan erilaisten asiakas-/ potilasryhmien turvallista lääkehoitoa.

  • Soveltava farmakologia (lääkehoito eri potilasryhmillä, eri-ikäisillä potilailla)
  • Itselääkitys
  • Verensiirto
  • Lääkehoitoteknologia
  • Lääkelaskenta

8) Hallitsee lääkehoitoon liittyvän lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen.

  • Lääkehoitoa ohjaava säädösperusta
  • Sairaanhoitajan rooli, tehtävät ja vastuu lääkehoidossa
  • Lääkehoitosuunnitelma

9) Hallitsee tiedot ihmiskehon elinjärjestelmien rakenteesta, toiminnasta ja säätelystä ja niiden taustalla olevista tekijöistä.

  • Ihmisen anatomia ja fysiologia

10) Ymmärtää sairauksien syntymekanismit ja niiden aiheuttamat muutokset elimistössä.

  • Tautioppi ja patofysiologia

11) Osaa soveltaa eri ikä- ja kohderyhmille suunnattuja ravitsemus- ja hoitosuosituksia kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

  • Kansalliset, eri ikäryhmille kohdistetut ravitsemussuositukset
  • Ravitsemussuositusten sisällön soveltaminen potilaan/ asiakkaan arjen ruokavalinnoissa ja ruokailutilanteissa
  • ravitsemushoidon ja ennaltaehkäisevän ravitsemusneuvonnan toteutus

12) Osaa integroida ravitsemushoitoa ja –ohjausta osaksi kokonaisvaltaista hoitotyötä yhdessä monialaisen asiantuntijaverkoston kanssa.

  • Ravitsemushoidon merkitys ja suunnitelmallinen toteutus asiakkaan/ potilaan hoidossa
  • Ravitsemushoidon tarpeen tunnistaminen
  • Yleisimmät erityisruokavaliot
  • Potilaan/asiakkaan energian ja ravintoaineiden tarpeen arviointi

13) Osaa arvioida asiakkaan/ potilaan ravitsemustilaa ja tunnistaa vajaaravitsemusriskissä olevan asiakkaan/ potilaan.

  • Painon seurantatiedot osana kokonaishoitoa
  • Ravitsemustilaa mittaavat testit sekä niiden tulosten tulkinta ja soveltaminen hoidossa
  • Potilaan ravinnon saanti, ruuan- ja nesteenkulutuksen seuranta ja yksilöllinen tarvearvio
  • Energia- ja proteiinitarpeen sekä ravintolisien ja suojaravintoaineiden yksilöllinen tarvearvio

14) Osaa haavanhoidon periaatteet ja osaa soveltaa tietojaan toteuttaessaan kroonisen haavan hoitoa

  • ihon rakenne, toiminta ja verenkierto sekä haavan paranemisprosessi
  • kroonisten haavojen haavatyypit
  • haavan etiologia ja ennaltaehkäisy
  • haavan paikallishoito, haavan paraneminen ja sen arviointi

15) Osaa tunnistaa, arvioida ja hoitaa asiakaan/ potilaan kipua

  • Kivun mekanismit
  • Kivun tunnistaminen
  • Kivun arviointi ja siinä käytettävät kipumittarit
  • Kivunhoidon menetelmät (lääkkeettömät ja lääkkeelliset)

16) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä sisätaudeista toteuttaessaan hoitotyötä.

  • Tavallisimmat sisätaudit (yleislääketiede ja lääketieteen erikoisalat)

17) Hallitsee sisätautipotilaan hoidossa käytettäviä keskeisiä hoitotoimenpiteitä ja hoitotyön menetelmiä.

  • Sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

18) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä syöpäsairauksista toteuttaessaan hoitotyötä.

  • Tavallisimmat syöpäsairaudet

19) Hallitsee syöpäpotilaan hoidossa käytettäviä keskeisiä hoitotyön menetelmiä.

  • Syöpäpotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

20) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä kirurgista hoitoa vaativista sairauksista toteuttaessaan perioperatiivisen potilaan hoitotyötä hoitoprosessin eri vaiheissa.

  • Tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet (kirurgia ja kirurgian erikoisalat)
  • Pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö

21) Hallitsee perioperatiivisen potilaan hoidossa käytettäviä keskeisiä hoitotyön menetelmiä.

  • Perioperatiivisen potilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

22) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä lasten/ nuorten sairauksista toteuttaessaan hoitotyötä.

  • Lastenhoito ja lastentaudit
  • Lasten ja nuorten hoitotyössä käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

23) Hallitsee perhehoitotyön periaatteet ja osaa soveltaa sen menetelmiä.

  • Perhehoitotyö ja sen menetelmät

24) Osaa edistää asiakkaan ja potilaan seksuaaliterveyttä

  • Seksuaaliterveyden edistäminen

25) Ymmärtää raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan normaalin kulun ja seurannan.

  • Normaali raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika

26) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä mielenterveyshäiriöistä ja psykiatrisista sairauksista toteuttaessaan hoitotyötä.

  • Tavallisimmat mielenterveyshäiriöt ja psykiatriset sairaudet

27) Hallitsee mielenterveyshäiriöiden ja psykiatristen sairauksien hoidossa käytettäviä keskeisiä hoitotyön menetelmiä.

  • Mielenterveyshäiriöiden ja psykiatristen sairauksien hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

28) Hallitsee päihdehoitotyön ja varhaisen puuttumisen keskeisiä menetelmiä.

  • Alkoholi, korvikealkoholit
  • Päihdehoitotyön- ja varhaisen puuttumisen menetelmät
  • Päihteiden käytön ehkäisy ja haittojen ja terveysriskien sekä ongelmien käsittely
  • Mini-interventio

29) Osaa tukea akuutissa kriisissä olevaa ihmistä.

  • Akuutti kriisi ja sen hoito

30) Osaa soveltaa tietojaan ihmisen ikääntymiseen liittyvistä muutoksista toteuttaessaan hoitotyötä.

  • Vanhusten hoito ja geriatria
  • Ikääntymiseen liittyvät muutokset

31) Hallitsee iäkkään ihmisen terveyden, toimintakyvyn sekä voimavarojen arvioinnin ja niiden ylläpitämiseen käytettäviä hoitotyön menetelmiä.

  • Toimintakyky ja voimavarojen arviointi
  • Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat riskitekijät
  • Geroteknologia

32) Osaa soveltaa tietojaan muistisairauksista, muistisairaiden hoidosta ja palveluista toteuttaessaan muistisairaan ihmisen hoitotyötä.

  • Muistisairaudet
  • Muistisairaiden hoito

33) Osaa soveltaa tietojaan keskeisistä kehitysvammoista ja vammautumisesta toteuttaessaan kehitysvammaisen tai vammautuneen henkilön hoitotyötä.

  • Tavallisimmat kehitysvammat
  • Vammautuminen
  • Vammaishoitotyössä käytettävät menetelmät
  • Kehitysvammaisen tai vammautuneen toimintakyvyn tukeminen

34) Osaa tunnistaa potilaan palliatiivisen hoidon tai saattohoidon tarpeen.

  • Palliatiivinen hoitotyö ja saattohoitotyö; keskeiset käsitteet, arvot ja periaatteet
  • Palliatiivisen tai saattohoidon tarpeen tunnistaminen
  • Parantumattomasti sairaan potilaan kohtaaminen
  • Sairaanhoitajana toimiminen palliatiivisessa hoitotyötyössä ja saattohoidossa

35) Osaa tehdä elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman yhteistyössä potilaan ja hänen läheistensä, hoitavan lääkärin sekä muun moniammatillisen tiimin kanssa.

  • Palliatiivinen hoitotyö ja saattohoitotyö; juridiset lähtökohdat
  • Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman keskeiset asiat, hoitotahto

36) Osaa toteuttaa oireenmukaista ja inhimillistä palliatiivista hoitotyötä ja saattohoitoa.

  • Kärsimys ja sitä aiheuttavien oireiden hoitaminen
  • Kivun hoito
  • Hengitystieoireet, maha-suolikanavan oireet, suun oireet, kuivuminen, kuihtuminen ja anoreksia, poikkeava uupumus, kutina ja muut iho-oireet, hikoilu, delirium, ahdistus ja masennus

37) Osaa kohdata ja hoitaa kuolevaa potilasta ja tukea hänen läheisiään

  • Kuolevan potilaan ja hänen läheistensä kohtaaminen
  • Sairauden aiheuttamien kommunikoinnin muutosten tunteminen ja ennakoiminen
  • Eksistentiaalinen tukeminen
  • Psykososiaalinen tukeminen
  • Lähestyvän kuoleman merkit
  • Läheisten tukeminen ja huomioiminen

38) Osaa käyttää erilaisia menetelmiä potilaan ja hänen läheistensä psykososiaalisten ja vakaumuksellisten tarpeiden tukemiseen.

  • Henkisen tuen tarpeen tunnistaminen
  • Asiantuntija-apu ja sen järjestäminen

39) Osaa arvioida kiireellistä hoitoa tarvitsevan potilaan hoidon tarpeen.

  • ABCDE-protokolla
  • Kiireellisen hoidon tarpeen arviointi

40) Osaa järjestelmällisesti arvioida välittömän hoidon tarpeen ja toimia välitöntä hoitoa vaativissa sekä hätätilanteissa

  • NEWS
  • PEWS
  • Toiminta kiireellistä hoitoa vaativissa sekä hätätilanteissa
  • PPE+D
  • Hoitoelvytys

41) Osaa aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet ja toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja katastrofitilanteissa.

  • Toiminta onnettomuustilanteessa
  • Kriisi- ja katastrofitilanne
  • Toiminta kemikaali-, biologinen riski-, säteily- tai ydinonnettomuudessa

Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko

 1) Ymmärtää sairaanhoitajan työskentelyn perustuvan näyttöön ja sitoutuu toteuttamaan sitä.

  • Näyttöön perustuva toiminta
  • Sairaanhoitajan rooli näyttöön perustuvassa toiminnassa

2) Osaa turvallisesti ja luotettavasti suunnitella, toteuttaa ja arvioida näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

  • Näyttöön perustuvan hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi
  • Hoitotieteen tuottama tieto hoitotyön perustana

3) Osallistuu näyttöön perustuvien käytänteiden kehittämiseen omassa työssään

  • Toimintakäytänteiden tunnistaminen ja kriittinen arviointi
  • Yhtenäiset käytännöt

4) Hallitsee tiedonhaun yleisimmistä terveystieteiden tietokannoista ja osaa lukea ja arvioida kriittisesti tieteellisiä julkaisuja.

  • Terveystieteiden yleisimpien tietokantojen käyttö
  • Tieteellisten julkaisujen lukeminen ja kriittinen arviointi

5) Kykenee tekemään kliinisiä päätöksiä, jotka perustuvat näyttöön

  • Kriittinen ajattelu
  • Näytön tiivistelmät, järjestelmälliset katsaukset, hoitosuositukset
  • Näytön asteen arvioiden merkitys kliinisessä päätöksenteossa
  • Näyttöön perustuvan toiminnan implementointi kliiniseen käytäntöön

6) Osaa hyödyntää tieteellistä tietoa kliinisessä päätöksenteossa

  • Hoitosuositukset ja yhtenäiset käytännöt kliinisessä hoitotyössä

Yrittäjyys ja kehittäminen

1) Ymmärtää sisäisen yrittäjyyden idean ja sitoutuu noudattamaan sitä työssään.

  • Sisäinen yrittäjyys

2) Omaa perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä.

  • Yrittäjänä toimiminen sairaanhoitajan työnä

3) Hallitsee kustannustietoisuuden periaatteet omalla tehtäväalueellaan ja työskentelee taloudellisesti.

  • Kustannustietoisuus
  • Taloudellinen työskentely

4) Kykenee työyhteisön kanssa reflektoiden tunnistamaan oman työn kehittämiskohteita ja muutoksen tarpeita.

  • Reflektio välineenä oman työn kehittämistarpeiden tunnistamisessa
  • Oman työn kehittäminen ammatillisen kehittymisen avulla

5) Kykenee osallistumaan ryhmän jäsenenä kehittämis- innovaatio – ja tutkimusprosesseihin.

  • Projektin hallinta
  • Innovaatiot ja laadun parannus hoitotyössä
  • Tutkimustyön menetelmät

Laadun varmistus

1) Arvioi hoitotyön laatua kehittääkseen asiakkaan/ potilaan hoitoa ja omaa työskentelyään.

  • Laadun hallintaa ohjaavat lait ja asetukset ja informaatio-ohjaus
  • Hoitotyön laadun arviointi
  • Laadun ja vaikuttavuuden mittarit ja seuranta

2) Osallistuu hoitotyön laadun varmistamiseen työyhteisön jäsenenä.

  • Organisaation hoitofilosofia
  • Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
  • Hoitotyön kehittämis- ja tutkimuskohteiden tunnistaminen

3) Ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen organisaation laatuun.

  • Vastuu omasta työstä

4) Ymmärtää potilasturvallisuusraporttien käytön osana organisaation laadunvalvontaa.

  • Vaaratapahtumat, niiden raportointimenettely ja tulosten hyödyntäminen
  • Potilasturvallisuusraportit osana laatua

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä

1) Ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat sekä ohjauksen ja valvonnan Suomessa.

  • Lainsäädäntö ja muu ohjaus palvelujen tuottamisessa
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisten toimenpideohjelmien seuraaminen
  • Laatu- ja vaikuttavuus palvelujen järjestämisessä ja ohjauksessa
  • Palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen seuranta
  • Asiakas- ja potilastietojen saavutettavuus ja toiminnanohjausjärjestelmät palveluohjauksen työvälineinä

2) Ymmärtää eri toiminta- ja palveluyksikköjen tehtävät osana hoito- ja palveluketjua.

  • Erilaiset terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjoajat ja niiden yhteistoiminta
  • Kunnan eri toimialojen yhteistyö palvelujen tuottamisessa

3) Ymmärtää oman roolinsa organisaation maineen, brändin ja imagon rakentamisessa sekä asiakkaan palvelukokemuksen luomisessa.

  • Asiakkaan palvelutarpeen arviointi
  • Vastuu potilaan hoidon jatkuvuudesta oman työnkuvan mukaisesti.
  • Palvelujen oikea-aikaisuus ja asiakasta lähellä olevien palvelujen järjestäminen
  • Asiakkaiden tiedottaminen palveluista ja ohjaaminen valintojen tekemisessä
  • Potilasturvallisuus onnistuneen palveluketjun ja -kokemuksen osana
  • Hoitoprosessin epäkohtien tunnistaminen

4) Osaa hyödyntää sähköisiä palveluita osana asiakkaan/ potilaan kokonaishoitoa.

  • Digitaaliset palvelut ja asiointi.

5) Osaa työskennellä uudistuvissa toimintaympäristöissä ja osaa toteuttaa palveluohjausta.

  • Terveysteknologia
  • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus
  • Omaishoitajuus ja läheisiään hoitavien tukeminen
  • Sosiaalinen media hoitotyössä

Potilas- ja asiakasturvallisuus

1) Hallitsee potilas- ja asiakasturvallisuuden keskeisen tietoperustan

  • Potilasturvallisuutta koskeva lainsäädäntö
  • Potilasturvallisuuden varmistaminen
  • Potilashoidon järjestelmien ja monimutkaisuuden vaikutukset potilasturvallisuuteen
  • Potilasturvallisuuden osa-alueet: laiteturvallisuus, hoitoturvallisuus, hoitomenetelmien turvallisuus, lääketurvallisuus ja lääkitysturvallisuus
  • Potilasturvallisuuskulttuuri
  • Säteilyturvallisuus

2) Osaa edistää potilasturvallisuutta ja ehkäistä vaaratapahtumia potilaan hoitoprosessin kaikissa vaiheissa.

  • Tehokas tiimityö potilasturvallisuuden varmistamisessa
  • Systemaattinen työskentely potilasturvallisuuden takaamisessa
  • Vaaratilanteiden ehkäiseminen hoidossa
  • Potilaiden ja hoitavien henkilöiden sitouttaminen ja osallistaminen potilasturvallisuuden edistämiseen
  • Inhimilliset tekijät potilasturvallisuuden riskinä
  • Stressinhallintataidot
  • Virheistä oppiminen vahingon ehkäisemiseksi
  • Virheiden avoin käsittely

3) Osaa kommunikoida selkeästi varmistaakseen potilasturvallisuuden.

  • Strukturoitu raportointimenetelmä (ISBAR)

4) Osaa toimia välittömästi tilanteen vaatimalla tavalla vaaratapahtuman ilmetessä.

  • Tilanteenmukainen toiminta vaaratapahtumassa
  • Potilasturvallisuutta uhkaaviin riskitilanteisiin puuttuminen

5) Osaa tunnistaa mahdollisia vaaratapahtumia ja tehdä vaaratapahtumailmoituksen.

  • Vaaratapahtumien ilmoittamisvelvoite
  • Vaaratapahtuman tunnistaminen
  • Vaaratapahtumailmoituksen tekeminen

6) Ymmärtää vaaratapahtumailmoituksen käsittelyprosessin.

  • Vaaratapahtumailmoituksen käsittelyprosessi

Osaamisvaatimusten ja niiden sisältöjen lähteet

SISÄLTÖJEN LÄHTEET

Aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyö. Hoitotyön suositus (online). Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö, 2013. Saatavilla: www.hotus.fi.

Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Andre, B., Nøst, T., Frigstad, S. & Sjøvold, E. 2017. Journal of Clinical Nursing 26 (7/8), 956-963.

Blakey, E.P. & Aveyard, H. 2017. Student nurses’ competence in sexual health care: A literature review. Journal of Clinical Nursing 26 (23-24), 3906-3916.

Blazun, H., Kokol, P. & Vosner, J. 2015. Research literature production on nursing competences from 1981 till 2012: A bibliometric snapshot. Nurse Education Today 35, 673-679.

Castren, M., Mäkinen, M., Nilsson, J. & Lindstrom, V. 2017. The effects of interprofessional education – self-reported professional competence among prehospital emergency care nursing students on the point of graduation – a cross-sectional study. International Emergency Nursing 32, 50–55.

Chenot, T.M & Daniel, L.G. 2010. Frameworks for Patient Safety in the Nursing Curriculum. Journal of Nursing Education 49(10), 560-568.

Clarke, N. M. 2014. A person-centred enquiry into the teaching and learning experiences of reflection and reflective practice. Nurse Education Today 34 (9), 1219-1224.

Cleary, M., Visentin, D., West, S., Lopez, V. & Kornhaber, R. 2018. Promoting emotional intelligence and resilience in undergraduate nursing students: An integrative review. Nurse Education Today 68, 112–120.

Doherty, C., Landry, H., Pate, B. & Reid, H. 2016 Impact of Communication Competency Training on Nursing Students’ Self-advocacy Skills. Nurse Educator 41(5), 252-255.

Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Ehrenberg, A., Gustafsson, P., Wallin, L., Boström, A-M. & Rudman, A. 2016. New Graduate Nurses’ Developmental Trajectories for Capability Beliefs Concerning Core Competencies for Healthcare Professionals: A National Cohort Study on Patient-Centered Care, Teamwork, Evidence-based Practice. Worldviews on Evidence-Based Nursing 13:6, 454-462.

Einhellig, K., Hummel, F. & Gryskiewicz, C. 2015. The power of affective learning strategies on social justice development in nursing education. Journal of Nursing Education and Practice 5(1), 121-126.

Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M., Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Porvoo.

European Federation of Nurses Association (EFN) 2011. Minimum Nursing Competencies. Working Document.

European Federation of Nurses Association (EFN) 2015. EFN Competency Framework. EFN Guideline to implement Article 31 into national nurses’ education programmes. European Federation of Nurses Associations. Brussels, Belgium. Saatavissa: http://www.efnweb.be/wp-content/uploads/EFN-Competency-Framework-19-05-2015.pdf

Euroopan Komissio 2005. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=PT

Euroopan Komissio 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32013L0055

Euroopan Komissio 2016a. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus). Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02016R0679-20160504&from=FI

Euroopan Komissio 2016b. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016L0680&from=FI

European Patients Forum (EPF) 2018a. Impact Report. Saatavissa: http://www.eu-patient.eu/globalassets/library/impact-report/epfimpactreport_2018.pdf

European Patients Forum (EPF) 2018b. Proposal Regarding the Development of Key Competencies for Patients, Families and Carers in Patient Safety. European Patients Forum. Saatavissa: http://www.eu-patient.eu/globalassets/policy/patientssafety/epf-patient-safety—proposal.pdf

Euroopan yhteisöt. 2009. Eurooppalaisten tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Luxemburg. Saatavissa: https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/broch_fi.pdf

ETENE. 2000. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. ETENE-julkaisuja I. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://etene.fi/documents/1429646/1559098/ETENE-julkaisuja+1+Terveydenhuollon+yhteinen+arvopohja%2C+yhteiset+tavoitteet+ja+periaatteet.pdf/4de20e99-c65a-4002-9e98-79a4941b4468

Evira 2010a. Ikääntyneen ravitsemushoitosuositus. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ikaantyneet/

Evira 2010b. Ravitsemushoitosuositus. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf

Evira 2014. Suomalaiset ravitsemussuositukset. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/

Flinkman, M., Leino-Kilpi, H., Numminen, O., Jeon, Y., Kuokkanen, L. & Meretoja, R. 2017. Nurse Competence Scale: a systematic and psychometric review. Journal of Advanced Nursing 73 (5), 1035-1050.

Foster, K., Fethney, J., McKenzie, H., Fisher, M., Harkness, E. & Kozlowski, D. 2017.

Emotional intelligence increases over time: A longitudinal study of Australian preregistration nursing students. Nurse Education Today 55, 65–70.

Fuentes-Pumarola, C., Ballester-Ferrando, D., Gelabert-Vilella, S., Bosch-Farré, C., Malagón-Aguilera, M.C., Rascón-Hernán, C., Bonmatí-Tomás, A., Fernandez-Peña, R. 2016. Nursing student and professor perceptions and assessments of the achievement of practicum competencies: A mixed method approach. Nurse Education Today 45, 199-205.

Gardulf, A., Nilsson, J., Florin, J., Leksell, J., Lepp, M. & Lindholm, C. 2016. The Nurse Professional Competence (NPC) Scale: Self-reported competence among nursing students on the point of graduation. Nurse Education Today 36, 165–171.

Gardulf, A., Florin, J.,Carlsson,M; Leksell, J., Lepp, M., Lindholm, C., Nordsröm,G., Theander,K., Wilde-Larsson, B. & Nilsson, J. 2019.The nurse professional competence (NPC) scale: A tool that can be used in national and international assessments of nursing education programmes. Nordic Journal of Nursing Research. doi:10.1177/2057158518824530

Helminen, K. 2017. Nursing students’ final assessment in clinical practice. Perceptions of teachers, students and mentors. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences Number 403. Kuopio.

Hotus. 2019. Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen malli. Hoitotyön Tutkimussäätiö. Saatavissa: http://www.hotus.fi/hotus-fi/yhtenaisten-kaytantojen-kehittamisen-malli

Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Hyppönen, H., Lääveri, T., Hahtela, N., Suutarla, A., Sillanpää, K., Kinnunen, U-M., Ahonen, O., Rajalahti, E., Kaipio, J., Heponiemi, T., Saranto, K. 2018. Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät? Sairaanhoitajien arviot     potilastietojärjestelmistä 2017. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10 (1), 30-59.

Hyppönen, H., Pentala-Nikulainen, O. & Aalto, A-M. 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017: Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. THL raportti 3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-103-4

Iglesias-Parra, M. R., García-Guerrero, A., García-Mayor, S., Kaknani-Uttumchandani, S., León-Campos, Á., Morales-Asencio, J. M. 2015. Design of a Competency Evaluation Model for Clinical Nursing Practicum, Based on Standardized Language Systems: Psychometric Validation Study. Journal of Nursing Scholarship 47 (4), 371-376.

Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

International Council of Nurses 2003. ICN Framework of Competencies for the Generalist Nurse. Saatavissa: https://siga-fsia.ch/files/user_upload/08_ICN_Framework_for_the_nurse_specialist.pdf

Jokinen, T. & Virkkunen, H. (toim.) 2018. Potilastiedon rakenteisen kirjaamisen opas, osa 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavissa: https://thl.fi/documents/920442/2902744/Kirjaamisopas+osa+1++final+2018.pdf/0e08fabe-0a4a-4311-9260-463648b3b7e2

Jolanki, O., Leinonen, E., Rajaniemi, J., Rappe, E., Räsänen, T., Teittinen, O. & Topo, P. 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/47_ASUVA-loppuraportti+2017_NETTI.indd.pdf/81ebc84d-3636-4314-a2d5-a223b38d30d4?version=1.0

Jukema, J. S., Harps-Timmerman, A., Stoopendaal, A., Smits, A. H. M. 2015. A care improvement program acting as a powerful learning environment to support nursing students learning facilitation competencies. Nurse Education in Practice 15 (6), 457-462.

Jones, A,D. 2013. The impact of integrating Quality and Safety Education for Nurses’ safety competency in first-year associate degree nursing students. Teaching and Learning in Nursing 8, 140-146.

Kajander-Unkuri S, Leino-Kilpi H, Meretoja R, Katajisto J, Räisänen A, Saarikoski M, Salminen L & Suhonen R 2016. Congruence between graduating nursing students’ self-assessments and mentors’ assessments of students’ nurse competence. Collegian: The Australian Journal of Nursing Practice, Scholarship & Research 23 (3), 303-312.

Kajander-Unkuri, S., Meretoja, R., Katajisto, J., Saarikoski, M., Salminen, L., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2014a. Self-assessed level of competence of graduating nursing students and factors related to it. Nurse Education Today 34 (5), 795-801.

Kajander-Unkuri, S., Suhonen, R., Katajisto, J., Meretoja, R., Saarikoski, M., Salminen, L. & Leino-Kilpi, H. 2014b. Self-assessed level of nursing skills of graduating nursing students and related factors. Journal of Nursing Education and Practice 4(12), 51-64.

Kangasniemi M., Hippi, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Kärki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, S. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf

Kaya, H., Şenyuva, E. & Bodur, G. 2017. Developing critical thinking disposition and

emotional intelligence of nursing students: a longitudinal research. Nurse Education Today 48, 72–77.

Keliakia- Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Kielo, E., Suhonen, R., Salminen, L. & Stolt, M. 2019. Competence areas for registered nurses and podiatrists in chronic would care, and their role in wound care practice. Journal of Clinical Nursing 2019 Jul 11. doi: 10.1111/jocn.14991.

King-Shier, K. 2018. Ethnocultural influences in how people prefer to obtain and receive health information. Journal of Clinical Nursing 27(7-8), e1519-e1528.

Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 14.10.2019). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. (toim.) 2013. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 – 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116162/THL_OPAS33_VERKKO9.3.2016.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Kulju, K., Stolt, M., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2016. Ethical competence: A concept analysis. Nursing Ethics 23 (4), 401–412.

Kuokkanen, L., Leino-kilpi, H., Numminen, O., Isoaho, H., Flinkman, M. & Meretoja, R. 2016. Newly Graduated nurses’ empowerment regarding professional competence and other work-related factors. BMC Nursing, 1-8.

Kuusisto-Niemi, S., Ryhänen, M., Hyppönen, H. 2018. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 1/2018. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136112/URN_ISBN_978-952-343-044-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuusisto A. 2018. Potilaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen sähköisen hoitotyön yhteenvedon avulla Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Väitöskirja.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista L 1992/785. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Laki sähköisen viestinnän palveluista L 2014/917. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä L 1994/559. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Langari, M. N. M., Tella, S., Smith, N-J., Turunen, H. 2017. Self-assessment of patient safety competence: a questionnaire survey of final year British and Finnish pre-registration nursing students. International Journal of Caring Sciences 19 (3), 1212-1223.

Lanz, J. & Bruk-Lee, V. 2017. Resilience as a moderator of the indirect effects of conflict and workload on job outcomes among nurses. Journal of Advanced Nursing 73 (12), 2973–2986.

Lewis, G., Neville, C. & Ashkanasy, N. 2017. Emotional intelligence and affective events in nurse education: A narrative review. Nurse Education Today 53, 34–40.

Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Liljamo, P. 2018. Kliinisen ja hallinnollisen hoitotiedon vastaavuus: hoitoisuustiedon luotettavuus ja rakenteisen hoitokertomustiedon toisiokäytön mahdollisuudet hoitoisuuden määrittämisessä. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.

Liljamo, P., Kinnunen, U-M. & Ensio, A. 2012. FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 1.0. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90804/FinCC-luokituskokonaisuuden%20opas_korjattu%20liitteen%C3%A4%20olevaa%20SHToL-luokitusta.pdf?sequence=1

Liljamo P., Kinnunen U-M. & Ensio, A. 2012. FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 1.0. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/90804

Linturi R., Kuusi, O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Helsinki. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf

Lipponen K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Väitöskirja. Oulun yliopisto. D Medica 1236.

Lor, M. & Bowers, B. 2014. Evaluating Teaching Techniques in the Hmong Breast and Cervical Cancer Health Awareness Project. Journal of Cancer Education 29(2), 358–365.

Mattila, E. 2011. Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana. Acta Universitatis Tamperensis 1107.

Melender, H-L., Mattila, L-R., Häggman-Laitila A. 2016. A systematic review on educational interventions for learning and implementing evidence-based practice in nursing education: The state of evidence. Nordic Journal of Nursing Research 36 (1), 3-12.

Melkas, T. 2010. Kunnat terveyden edistäjinä. Teoksessa: Ståhl, T., Rimpelä, A. (toim.). Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, pp. 45-53.

Moe, A., Brataas V. & Ingstad K. 2017. Patient influence in home-based reablement for older persons: qualitative research. BMC Health Services Research 17, 736-746.

Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Mykkänen M. 2019. Tietorakenteet hoitotietojen käsittelyssä ja potilastiedon toisiokäytössä. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Väitöskirja.

Mäkisalo-Ropponen, M. 2014. Yksilön vastuu omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Teoksessa: Työhyvinvoinnin keinot – Hoitotyön vuosikirja 2014. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Fioca Oy, Helsinki. 108-124.

Nilsson, J., Johansson, E., Egmar, A.-C., Florin, J., Leksell, J., Lepp, M., Lindholm, C., Nordstrom, G., Theander, K., Wilde-Larsson, B., Carlsson, M. & Gardulf, A. 2014. Development and validation of a new tool measuring nurses self-reported professional competence—The nurse professional competence (NPC) Scale. Nurse Education Today 34 (4), 574-580.

Nilsson, J., Engström M., Florin, J., Gardulf, A. & Carlsson, M. 2018. A short version of the nurse professional competence scale for measuring nurses’ self-reported competence. Nurse Education Today 36, 233–239.

Numminen, O., Leino-Kilpi, H., Isoaho, H. & Meretoja, R. Newly graduated nurses’ occupational commitment and its associations with professional competence and work-related factors. Journal of Clinical Nursing 25(1/2), 117-126.

Nygårdh, A., Sherwood, G., Sandberg, T., Rehne, J. & Knutsson, S. 2017. The visibility of QSEN competencies in clinical assessment tools in Swedish. Nurse Education Today 59, 110-117.

O´Harra, P. 2014. In: Nursing students’ lived experiences in learning communication skills in a theater class taught by theater faculty, 2014.D.Ed. 159 p-159 p. 1p. (Doctoral Dissertation – research)

Opetushallitus 2010. Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys. Osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf

Pagano, M., O’Shea, E., Campbell, S., Currie, L., Chamberlin, E. & Pates, C. 2015. Validating the Health Communication Assessment Tool (HCAT). Clinical simulation in Nursing 11 (9), 402-410.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Reponen, J., Kangas, M., Hämäläinen, P., Keränen, N., Haverinen, J. 2018.Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017: Tilanne ja kehityksen suunta. STM raportti 5. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-108-9

Ruesch, A. 2015. Registered nurses’ knowledge of hearing impairment and effective communication strategies when caring for a hearing impaired patient. Registered Nurses’ Knowledge of Hearing Impairment & Effective Communication Strategies When Caring for a Hearing Impaired Patient 1.

Ruggiano, N., Shtompel, N., Whiteman, K. & Sias, K. 2017. Influences of transportation on health decision-making and self-management behaviors among older adults with chronic conditions. Behavioral Medicine 43 (1), 61–70.

Ruokavirasto 2019. Erityisruokavaliot. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/erityisruokavaliot/

Sairaanhoitajaliitto 2014. Sairaanhoitajien sosiaalisen median ohjeet. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-kehittyminen/sairaanhoitajien-sosiaalisen-median-ohjeet/

Sairaanhoitajaliitto 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015–2020. Sairaanhoitajaliiton raportti 10/2015. Helsinki: Sairaanhoitajaliitto. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

Sairaanhoitajaliitto 2018a. NEWS – Aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/news-aikaisen-varoituksen-pisteytysjarjestelma/

Sairaanhoitajaliitto 2018b. PEWS- Lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/pews-lasten-aikaisen-varoituksen-pisteytysjarjestelma/

Sanchez, J., Leal Costa, C. & Díaz Agea, J. 2018 Ensuring relational competency in critical care: Importance of nursing students’ communication skills. Intensive and Critical Care Nursing 44, 85–91.

Saranto, K., Kivekäs, E., Palojoki, S., Kinnunen, U-M., Sjöblom, O. & Suomi, R. 2018. Tiedonkulun vaikutus SOTE- palvelujen maineeseen. KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö. Saatavissa: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tiedonkulun-vaikutus-sote-palvelujen-maineeseen_julkaisu016.pdf

Sirkka, A. (ed.) 2018. From big data to my health – data analytics as a tool for human-driven well-being. Sitra studies 141. Helsinki. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/big-data-myhealth/

Sinervo, T., Tynkkynen, L. & Vehko, T. 2016. Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? Valinnanvapaus ja integraatio palveluiden kehittämisen polttopisteessä. THL raportti 16. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131276/URN_ISBN_978-952-302-732-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Slatyer, S., Cramer, J., Pugh, J. & Twigg, D. 2016. Barriers and enablers to retention of aboriginal diploma of nursing students in Western Australia: An exploratory descriptive study. Nurse Education Today 42, 17–22.

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2010. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/71949/URN%3ANBN%3Afi-fe201504225791.pdf?sequence=1

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2017a. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2017-2019. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2017b. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021. Valtioneuvoston periaatepäätös. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:9. Helsinki. Saatavissa: https://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3963-9

STM, Sosiaali ja terveysministeriö. 2018. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden jatkuva ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus EU- ja EFTA-maissa – kirjallisuuskatsaus. STM:n raportteja ja muistioita 4/2018. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160531/04_18_TH_kirjallisuuskatsaus_web_.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM, Sosiaali ja terveysministeriö. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 18. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.

Suhonen, R. & Stolt, M. Asiakaskeskeisyys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohtana. Teoksessa: Salminen, Stolt, Suhonen (toim.). Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtia. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:78/2017. Turku. 22-36.

Sullivan, A. E. 2012. Critical thinking in clinical nurse education: application of Paul’s model of critical thinking. Nurse Education in Practice 12 (6), 322-327.

Sulosaari, V. 2016. Medication competence of nursing students in Finland. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis. Sarja – ser D osa – tom 1232. Medica – Odontologica. Turku.

Suomen Punainen Risti. Toiminta tapahtumapaikalla. Saatavissa: https://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet/toiminta-tapahtumapaikalla

Säteilylaki. 2018/859. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180859

Tartuntatautilaki. 2016/122. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227

Tietosuojalaki. 2018/1050. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018a. Finger-tutkimushanke. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018b. Tavanomaiset varotoimet. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/ohjeet-ja-saadokset/ohjeita-terveydenhuollolle/tavanomaiset-varotoimet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018c. Varotoimiluokat. Saatavissa: https://thl.fi/documents/533963/1721898/Varotoimet_05092018.pdf/a4d70b1b-fe4d-4cbe-a2f7-9566941f160e

Theander, K., Wilde-Larsson, B., Carlsson, M., Florin, J., Gardulf, A., Johansson, E., Lindholm, C., Nordstrom, G. & Nilsson, J. 2016. Adjusting to future demands in healthcare – the impact of curriculum changes on nursing students’ self-reported professional competence. Nurse Education Today 37, 178–183.

Theander, K., Wilde-Larsson, B. & Gardulf, A., 2016. Disaster nursing: Self-reported competence of nursing students and registered nurses, with focus on their readiness to manage violence, serious events and disasters. Nurse Education in Practice 17, 102-108.

Tommasini, C., Dobrowolska, B., Zarzycka. D., Bacatum, C., Bruun, AM., Korsath, D., Roel, S., Jansen, M.B., Milling, T., Deschamps, A., Mantzoukas, S., Mantzouka, C. & Palese, A. 2017. Competence evaluation processes for nursing students abroad: Findings from an international case study. Nurse Education Today 51, 41-47.

Tuomela, K., Heikkilä, K., Haapanen, H., Kortekangas-Savolainen, O. & Salminen, L. 2017. Moniammatillinen oppiminen yhteistyöosaamisen edistäjänä terveydenhuollossa. Hoitotiede 29 (4), 264-275.

Tuominen, M., Nyqvist, L., Korja, R., Heikkinen, K. Kortekangas-Savolainen, O., Salminen, L. 2017 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen edellyttämät koulutustarpeet. Teoksessa: Salminen, Stolt, Suhonen (toim.). Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtia. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A: 78/2017. Turku. 108-126.

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Työturvallisuuslaki. L 2002/738. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Ulfvarson, J. & Oxelmark, L. 2012. Developing an assessment tool for intended learning outcomes in clinical practice for nursing students. Nurse Education Today 32 (6), 703-708.

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista A 1129/2014. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129

Valtioneuvoston asetus terävien instrumenttienaiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (317/2013). Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130317

Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (120/2017). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Viestintävirasto 2019. Tietoturvaohjeet. Saatavissa: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ohjeet

Van den Bulcke, B., Vyt, A., Vanheule, S., Hoste, E., Decruyenaere, J. & Benoit, D. 2016. The perceived quality of interprofessional teamwork in an intensive care unit: A single centre intervention study. Journal of interprofessional care 30 (3), 301–308.

Wangensteen, S., Johansson I.S., Björkström, M.E & Nordström, G. 2012. Newly graduated nurses’ perception of competence and possible predictors: a cross-sectional survey. Journal of Professional Nursing, 28 (3), 170-81.

Wangensteen, S., Johansson, I. & Nordström, G. 2015. Nurse Competence Scale — Psychometric testing in a Norwegian context. Nurse Education in Practice 15 (1), 22-29.

Wehner, S., Saiz, Y., Woodard, H. & Garcia, D. 2016. Avoiding same-day cystoscopy cancellations by veterans: Nurse-led education improved efficiency for cystoscopy in VA urology clinics. Urologic Nursing 36 (6), 275-281.

Wilskman K & Lähteenmäki M. 2010. Informaatio-ohjaus ja THL. Yhteiskuntapolitiikka 75 (4), 400-410. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117746

WHO 2009. Global standards for the initial education of professional nurses and midwifes Geneva, Switzerland. Saatavissa: https://www.who.int/hrh/nursing_midwifery/hrh_global_standards_education.pdf

WHO 2013. WHO recommendations on postnatal care of the mother and newborn. World health Organization. Saatavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/97603/9789241506649_eng.pdf;jsessionid=9E4B21D126CB834C52FFA1D7CE486200?sequence=1

WHO 2018a. An Overview of the WHO Patient Safety Curriculum Guide: Multi-professional Edition. World Health Organization. Saatavissa: http://www.who.int/patientsafety/education/curriculum/PSP_Curriculum_fact_sheet-Overview.pdf?ua=1

WHO 2018b. WHO recommendations: intrapartum care for a positive childbirth experience. World Health Organization. Saatavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/260178/9789241550215-eng.pdf?sequence=1

WHO 2018c. WHO Definition of Palliative Care. Saatavissa: https://www.who.int/cancer/palliative/definition/en/

Yli-Uotila, T., Kaunonen, M., Pylkkänen, L. & Suominen, T. 2016. Facilitators and barriers for electronic social support. Scandinavian Journal of Caring Science 30, 547–556.

Yuksel, C. & Unver, V. 2016. Use of simulated patient method to teach communication with deaf patients in the emergency department. Clinical simulation in Nursing 12 (7), 281–289.

Sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen kehittymisen arvioinnin valtakunnallinen malli rakenteilla

Sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen korkea taso ja sen tasalaatuisuus ovat tärkeitä potilaiden ja palveluja tarjoavien terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan ole yhtenäistä sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arviointimenetelmää ja siksi on epäselvää, minkä verran valmistuneiden sairaanhoitajien osaamisessa on vaihtelua.

Sairaanhoitajien kliinisen osaamisen ajantasaisuuteen ja kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin pyritään vastaamaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen – hankkeella (yleSHarvionti-hanke). Hankkeen työpaketti 1 päivitti aiempaa sairaanhoitajan osaamisperustan kuvausta vuosille 2020-2030. Työpaketti 2:n tavoitteena on kehittää sairaanhoitajaopiskelijan kliinistä osaamista ja todentaa osaamisen kehittyminen koulutuksen aikana eri oppimisympäristöissä jatkuvan ohjauksen ja arvioinnin keinoin. Tämän ajatellaan edistävän opintojen sujuvuutta, tukevan osaamisen kehittymistä ja nopeuttavan opintojen edistymistä. Samalla varmistetaan kaikkien sairaanhoitajien perusosaaminen ja helpotetaan valmistuneiden rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisiin työtehtäviin.

Työpaketti 2:n toimijoina ovat Turun ammattikorkeakoulu (vastuu amk), Hämeen ammattikorkeakoulu, Karelia, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Työpaketti tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti työpaketti 5:n kanssa valtakunnallista sairaanhoitajien loppukoetta ja työpaketti 3:n (kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmien tekninen toteutus) kanssa.

Työpaketti 2 alkoi hieman viivästetysti huhtikuun lopussa pidetyn työpakettien vetäjien ensimmäisen kokouksen jälkeen. Kesätauon jälkeen työ jatkui kahdella osaamisen arvioinnin selvityksellä. Nämä olivat kansallista ja kansainvälistä osaamisen arviointia kartoittava systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kysely suomalaisille ammattikorkeakouluille jo käytössä olevista sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen arviointimenetelmistä. Artikkeleita tarkempaan analyysiin löytyi yli sata. Runsaan materiaalimäärän perusteellinen analyysi edellyttää vielä jatkotyöstöä, mutta kokonaiskuva arviointimenetelmistä on muodostunut ja käytössä mallinnusvaiheessa. Arviointi kohdistuu kansainvälisesti sekä sairaanhoitajakoulutukseen loppuvaiheeseen (ns. loppukoe) että koulutuksen aikana tehtäviin arviointeihin keskeisillä kliinisen osaamisen alueilla. Kliinisen osaamisen loppuarviointia tehdään monessa maassa ja maanosassa OSCE (Objective Structured Clinical Examination) – menetelmällä, johon voi liittyä kirjallinen tietotestityyppinen koe. Pienempiä osaamisen arviointikohteita ja niiden menetelmiä on myös tutkittu. Tällainen arviointikohde on esimerkiksi suonen sisäisen kanylointi ja siihen liittyvä aseptinen osaaminen.

Kyselyyn saatiin vastauksia 19 suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, joista tuli yksi koottu vastaus. Vastaajina oli koulutusvastaavia, tutkintovastaavia, yliopettajia, lehtoreita, kehittämispäälliköitä, opoja, harjoittelukoordinaattori sekä osastonhoitajia työelämän edustajana ja sairaanhoidon opiskelija. Kliinisen osaamisen arvioinnissa käytetyt menetelmät ovat monipuolisia ja hyvin samantapaisia kaikissa ammattikorkeakouluissa. Osaamisen näyttöjen arviointi kohdentuu opiskelijan tietoihin, taitoihin ja asenteeseen. Arviointiin osallistuvat opiskelija itse, opettajat, ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa ohjaajat sekä opiskelijakollegat. Kliinisen osaamisen harjoitteluympäristöjä prekliinisessä koulutusvaiheessa (oppilaitoksella) ovat laboraatio-, simulaatio- ja virtuaalinen oppimisympäristö. Eroavuuksiakin on esimerkiksi siinä, kuinka paljon ammattikorkeakoulun opettajat osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin autenttisissa hoitoympäristöissä kuten sairaaloissa. Joissakin ammattikorkeakouluissa on käytössä sähköinen arviointilomake. Toivomuksena kyselyyn vastaajat esittivät yhtenäisiä arviointikriteereitä kaikkiin ammattikorkeakouluihin.

Kirjallisuuskatsauksen sekä ammattikorkeakouluille suunnatun kyselyn pohjalta lähdettiin rakentamaan sairaanhoitajaopiskelijan ohjaavaa ja kannustavaa arviointimallia. Malliin hahmoteltiin kahdeksan osaamisen vaihetta, joista yksi on 180 opintopisteen (yleissairaanhoitaja) osaamisen arviointikoe. Loppukoe sisältää tietotestin lisäksi konkreettista toimintaa esimerkiksi simulaatioissa tai autenttisissa hoitoympäristöissä. Kullekin kahdeksalle osavaiheelle laaditaan sisällöt ja arviointikriteerit. Opiskelijan tulee tehdä kaikki osavaiheet hyväksytysti ennen loppukoetta.

Hankeen ja työpaketin tavoitteena on luoda moderni, opiskelijoiden ohjaamista ja arviointia helpottava, osaamisen kasvua kuvaava ja opiskelijan kehittymistä tukeva työvälineistö. Tämän työvälineistön odotetaan helpottavan osaamisen kehittymistä. Työmäärä mallin sisällön ja arvioinnin rakentamisessa menetelmineen on suuri, sillä kyseessä on käytännössä koko sairaanhoitajakoulutuksen ydin. Työpaketti 2 jatkaa tämän mallin rakentamisesta koko vuoden 2019, vaikka osia ryhdytään jo pilotoimaan teknisen alustan kanssa keväällä 2019. Arviointimenetelmien pilotointeja tehdään suppeina ja laajoina toteutuksina vuosina 2019-2020 eri ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Piloteissa saatujen palautteiden pohjalta mallia ja työvälineitä kehitetään eteenpäin ja ensimmäinen virallinen käyttäversio pitäisi olla käytössä vuonna 2021.

Odotamme mielenkiinnolla millaisen oppimista tukevan ja edistävän, sekä oppimista reaaliaikaisesti arvioivan mallin saamme tuotettua. Opiskelijan on oikeus saada rehellistä ja riittävän usein toistuvaa palautetta, jotta hän voi suunnata voimavarojaan kehittämiskohteisiin ja kokea onnistumisen iloa opintojen aikaisesta osaamisensa etenemisestä!

Yliopettaja Tiina Nurmela Työpaketin 2 vastuuhenkilö

Turun ammattikorkeakoulu

tiina.nurmela@turkuamk.fi

Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset päivitetty (työpaketti 1)

Työpaketti 1:n tavoitteena oli hankesuunnitelman mukaan päivittää suomalaiset sairaanhoitajan osaamisvaatimukset vastaamaan osaamistarpeita vuosina 2020-2030. Työpaketin toimijoina olivat Savonia ammattikorkeakoulu (vastuu amk), Saimia ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu.

Työpaketti käynnistyi heti huhtikuussa 2018 myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen. Koska sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisvaatimuksista Euroopassa löytyi kirjallisuuskatsaus (Kajander-Unkuri ym. 2013) ja tuo kirjallisuuskatsaus oli päivitetty (Kajander-Unkuri 2015), työpaketissa hyödynnettiin perustana tätä tutkimustietoa. Savonia ammattikorkeakoulun informaatikko teki tiedonhaun näiden aikaisempien kirjallisuuskatsauksien tiedonhakulausekkeilla CINAHL (Ebsco), Medline (Ovid)/ PubMed (Medline), ERIC, Medic –tietokannoista. Haun tulokset käytiin läpi yhteisten sisäänottokriteerien perusteella. Lisäksi haettiin manuaalisesti, erityisesti tulevaisuuden terveydenhuollon haasteisiin ja osaamiseen liittyvistä raporteista, muistioista ja eri verkkosivuilta sellaisia osaamisvaatimuksia, joita tutkimuskirjallisuus ei ollut tuottanut tulokseksi.

Työpaketin toimijat kokoontuivat zoom-videopalavereihin huhti-toukokuun aikana useita kertoja, joissa keskusteltiin kirjallisuudesta löydetyistä osaamisvaatimuksista ja niitä muokattiin pitäen kirkkaana mielessä Euroopan Unionin direktiivien 2005/26/EY (Euroopan Komissio sekä 2013/55/EU (Euroopan Komissio 2013) asettamat sisällöt ja kompetenssivaatimukset yleissairaanhoitajalle EU:n alueella. Lisäksi työpaketti teki yhteistyötä Sotepeda-hankkeen kanssa, joka tuotti Tiedonhallinnan osaamisvaatimukset.

Hankkeessa toimivat ammattikorkeakoulut olivat keränneet omilta alueiltaan asiantuntipaneelin jäseniksi ylihoitajia ja osastonhoitajia, terveysalan asiantuntijoita (esimerkiksi järjestöjen edustajat, kehittämistehtävissä työskentelevät, kliiniset asiantuntijat, kliiniset opettajat), terveysalan opettajia (amk lehtorit ja yliopettajat), toisia terveysalan koulutuksen asiantuntijoita (esim. yliopistojen professorit ja lehtorit, amk koulutuspäälliköt, tiimipäälliköt) ja sairaanhoitajat (sisältää myös erikoissairaanhoitajat). Yhteensä asiantuntijapanelisteja oli yli 200.

Kesäkuussa käynnistyi ensimmäinen asiantuntijakierros, jossa panelistit arvioivat kuusi osaamisaluetta: Asiakaslähtöisyys, Eettisyys ja ammatillisuus, Johtaminen ja työntekijyysosaaminen, Vuorovaikutus, viestintä ja moniammatillisuus, Terveyden edistäminen sekä Tiedonhallinta, joissa oli yhteensä 59 osaamisvaatimuslausetta. Arviointityökaluna käytettiin Savonia ammattikorkeakouluun INTO-työkalua. Asiantuntijapanelistit arvioivat kunkin osaamisvaatimuslauseen tärkeyden/ merkittävyyden omasta näkökulmastaan asteikolla 0-1 (0= osaamisvaatimusta ei tule ottaa lainkaan huomioon jatkotyöstämisessä; 1= osaamisvaatimus tulee ottaa painokkaasti huomioon jatkotyöstämisessä). Ensimmäisellä asiantuntijakierroksella 82 asiantuntijaa antoi 4409 arviointia ja 473 vapaata kommenttia sekä 23 yleistä kommenttia.

Kuva 1. INTO työkalu.

Kesävapaan jälkeen työpaketin toimijat työstivät toisella asiantuntijakierrokselle seitsemän osaamisaluetta: Opetus- ja ohjausosaaminen sekä omahoidon tukeminen, Kliininen hoitotyö ja päätöksenteko, Näyttöön perustuva toiminta ja tutkimustiedon hyödyntäminen, Yrittäjyys ja kehittäminen, Laadun varmistus, Palvelujärjestelmä sekä Potilasturvallisuus. Yhteensä osaamisvaatimuslauseita oli 113. Elokuun lopulla käytiin toinen asiantuntijakierros ja panelisteista 55 antoi yhteensä 6346 arviointia ja 510 vapaata kommenttia sekä 18 yleistä kommenttia.

Näiden kahden kierroksen jälkeen työpaketin toimijat kävivät läpi huolellisesti kaikki arvosanat ja kommentit kolmatta kierrosta varten. INTO-raportista nähtiin myös jokaisen osaamisvaatimuslauseen arvioinnin keskiarvot yhteensä sekä taustaryhmittäin. Mitä korkeampana keskiarvo oli arvoa 1, sitä tärkeämpänä asiantuntijat olivat pitäneet sitä yleissairaanhoitajan osaamisen näkökulmasta. Joissakin osaamisvaatimuslauseissa arvioinnit eri taustaryhmien välillä myös erosivat toisistaan keskiarvon suhteen. Myös taustaryhmien sisällä oli arviointieroja, jotka näkyivät keskihajonnassa. Zoom-kokouksissa työstettiin kommenttien perusteella osaamisvaatimuslauseita ja lauseiden määrää saatiin vähennettyä. Kolmannella asiantuntijakierroksella syyskuussa arvioitavana olivat kaikki muokatut osaamisvaatimuslauseet (n=130) 13 osaamisalueesta ja 97 asiantuntijaa antoi 11571 arviointia ja 717 vapaata kommenttia sekä 23 yleistä kommenttia.

Kolmannen asiantuntijakierroksen jälkeen työstettiin kommenttien perusteella osaamisvaatimuslauseita ja lopullisiin yleissairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ehdotettiin 115 osaamisvaatimusta 13 osaamiskategoriassa (Ammatillisuus ja eettisyys, Asiakaslähtöisyys, Kommunikointi ja moniammatillisuus, Terveyden edistäminen, Johtaminen, Tiedonhallinta, Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, Kliininen hoitotyö, Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, Yrittäjyys ja kehittäminen, Laadun varmistus, Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä sekä Potilasturvallisuus).

Tällä hetkellä työpaketissa työstetään lauseiden tarkempia sisältöjä, jotka osaltaan sitten ohjaavat sairaanhoitajatutkinnon opetussuunnitelmaa tulevaisuudessa. Koska hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun, tarkoituksena on palata lauseisiin vielä viimeistään alkusyksystä 2020 ja päivittää lauseita tarvittaessa.

 

Satu Kajander-Unkuri, Työpaketin 1 vastuuhenkilö

Savonia ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

Euroopan Komissio 2005. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=BG

Euroopan Komissio 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0055&from=fi

Kajander-Unkuri 2015. Nurse Competence of graduating nursing students. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja D1158 Medica – Odontologia. http://www.utupub.fi/handle/10024/103403

Kajander-Unkuri, Salminen, Saarikoski, Suhonen & Leino-Kilpi. 2013. Competence areas of nursing students in Europe. Nurse Education Today 33 (6), 624-632.
DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.nedt.2013.01.017

Valtakunnallinen sairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) käynnistyi

Terveysalan muutokset, muun muassa digitalisaation kasvu ja tuleva sote uudistus, laajentavat sairaanhoitajan työnkuvaa ja edellyttävät alan osaamiskuvausten päivittämistä. Juuri käynnistynyt Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) hanke auttaa varmistamaan, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on myös tulevaisuudessa riittävää.

Hankkeessa kehitetään kahta päätuotetta: Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmät ja Yleissairaanhoitajan 180 op ammatillisen perusosaamisen arviointimenetelmät (valtakunnallinen koe). Kehitetyt ohjaus- ja arviointimenetelmät toteutetaan pääosin digitaalisesti, jotta ne ovat helposti terveysalan ammattilaisten saatavilla.

Tuotteet tekevät näkyväksi sairaanhoitajan perusosaamisen ja siten edistävät opiskelijoiden joustavaa siirtymistä työelämään sekä osaamisen kehittämistä edelleen eri koulutustasoilla, kuten YAMK -tutkinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa. Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmiä käytetään koko koulutuksen ajan ohjaamaan opiskelijoiden osaamisen kehittymistä eri oppimisympäristöissä mm. taitopajoissa, simulaatioissa, verkkoympäristöissä ja harjoittelussa. Menetelmät mahdollistavat opintojen nopeuttamisen henkilökohtaisen edistymisen ja esimerkiksi aiemman koulutuksen ja työkokemuksen avulla saavutetun osaamisen tunnistamisen mukaisesti. Uusien menetelmien avulla tuetaan myös monimuotoista, esimerkiksi kesällä ja kv-vaihdossa, tapahtuvaa oppimista.

Hankkeen toimintaedellytykset ovat hyvät, sillä hankkeella on realistinen ja kustannustehokas suunnitelma johtamisesta, hankeosapuolten työnjaosta, vastuista, yhteistyöstä, tulosten soveltamisesta ja levittämisestä. Ohjauksen ja arvioinnin kehittämisessä hyödynnetään kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa sekä aikaisempien hankkeiden tuottamia hyviä käytänteitä ja toimintamalleja. Osaamisverkoston ja julkaisujen avulla hankkeessa levitetään tuotettuja innovatiivisia toimintamalleja työelämään ja kansainvälisesti ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostolle.

Hanke saa rahoitusta OKM opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksena. Hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden kärkihankerahoitusta saavien lääketieteen ja sosiaali- ja terveysalan hankkeiden kanssa [SOTE PEDA 24/7, Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen, Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen, MEDigi -Lääketieteen alojen opetuksen digitoiminen ja harmonisointi, Joustavia polkuja kohti työelämää – Bio- ja lääkealan koulutusyhteistyön kehittäminen (Jobitti)].

 

Hankkeen hyödyt ja vaikutukset

Hanke vahvistaa suomalaista sairaanhoitajakoulutuksen laatua sekä yhdenmukaisuutta ja tuottaa potilaille aikaisempaa turvallisempaa hoitoa. Valtakunnalliset osaamisvaatimukset juurrutetaan sairaanhoitajatutkinnon vuoden 2020 opetussuunnitelmiin ja siitä eteenpäin myös täydennyskoulutusohjelmiin. Hanke tuottaa sairaanhoitajaopiskelijan osaamisen arvioinnin menetelmiä, joista hyötyvät potilaiden lisäksi muun muassa sairaanhoitajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja niiden opettajat, alan opiskelijat, työelämä sekä toiset sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmat.

Hankkeessa kehitettävillä ohjaus- ja arviointimenetelmillä voidaan varmistaa Suomessa rekisteröitävän sairaanhoitajan riittävä ammatillinen perusosaaminen koulutuksen aikana. Näin voidaan varmistaa tasalaatuinen ja riittävä tutkinnon tuottama osaaminen riippumatta koulutuksen tarjoamasta ammattikorkeakoulusta. Arviointimenetelmien käyttö tuottaa myös tietoa, jonka avulla voidaan verrata eri amkien opiskelijoiden osaamista ja kehittää opetusta aikaisempaa laadukkaammaksi. Arviointimenetelmät tehostavat opettajan työtä muun muassa auttamalla käyttämään uusia menetelmiä sekä hyödyntämään verkostoja ja erilaisia oppimisympäristöjä. Lisäksi edistetään ammattikorkeakoulujen alakohtaista yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria luomalla edellytykset hyville opetus- ja ohjauskäytänteille.

Arviointimenetelmät tukevat opiskelijoiden joustavaa ja tavoitteellista opiskelua motivoimalla heitä sitoutumaan opintoihin ja harjoittelemaan ammatin kannalta oleellisia asioita. Opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tilanteissa esimerkiksi työn opinnollistamisen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen keinoin ja siten edetä joustavasti osaamisen mukaisesti.

Arviointimallia ja siinä kehitettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää kansainvälisessä yhteistyössä esim. ulkomailla sairaanhoitajatutkinnon suorittaneiden osaamisen arvioinnissa. Menetelmien avulla on myös mahdollisuus kehittää sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälistä vertailtavuutta ja hyödyntää tuotettuja opetusteknologioita koulutusviennissä.

Osaamista kehittävien ohjaus- ja arviointimenetelmien käyttö antaa työelämälle ajantasaista tietoa siitä, mitä työhön tuleva loppuvaiheen opiskelija tai juuri valmistunut sairaanhoitaja osaa riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut. Työelämä voi käyttää arviointimenetelmiä jatkossa myös jo työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen. Tuotetuilla ohjaus- ja arviointimenetelmillä sekä niitä tukevilla digitaalisilla oppimisalustoilla on lisäksi välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdentua muun muassa hoitotyön täydennyskoulutuksen tarpeen arviointiin. SOTE-uudistus muuttaa sairaanhoitajien työnkuvia ja edellyttää myös työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen päivittämistä. Tässä hankkeessa kehitettyjä arviointimenetelmiä voidaan käyttää täydennyskoulutusten tarpeiden tunnistamiseen ja koulutusten suunnitteluun.

 

Hankkeen toimijat, yhteistyötahot ja yhteyshenkilö

Hanke on valtakunnallinen, mutta myös alueellisesti kattava. Hankkeessa ovat mukana kaikki 21 Suomen ammattikorkeakoulua, joilla on sairaanhoitajan koulutusvastuu. Hankkeen kaikissa työpaketeissa tehdään tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutuksen yhteistyötahojen kesken. Siten hankkeen tulokset ovat vahvasti työelämän ja erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeiden mukaisia.

 Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja sen kautta European Federation of Nursing Associations, Tehy ry ja Lääkehoidon opetuksen kehittämisen kansallinen asiantuntijaryhmä (LOKKA).

Hankkeen toteutusaikataulu on 1.3. 2018-31.12.2020. Hanketta koordinoi Savonia.

Hanke alkoi välittömästi rahoituspäätöksen saannin jälkeen ja osa työpaketeista on jo koonnut rivit ja työ käynnistynyt. Työpakettien edetessä julkaistaan jokaisesta työpaketista artikkeli täällä blogissa, joista voi seurata hankkeen etenemistä.

Innostunein terveisin koko hankkeen toimijoiden puolesta:

Marja Silén-Lipponen
projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu