Agrologit löytävät töitä huolimatta maataloustuotannon vaikeista ajoista. He työllistyvät neuvonta-, johtamis- ja tuotekehitystehtäviin: maataloustöissä työskentelee vain osa valmistuneista.
Iisalmen kaupungin maaseutujohtaja Eero Pulkkisen mukaan agrologin koulutus antaa hyvät valmiudet toimia maatalousyrittäjänä muuttuvassa toimintaympäristössä. Myös asiantuntija Pirjo Nissilä te-toimistosta on samaa mieltä. ”Jatkossakin tarvitaan tämän alan osaajia, vaikka maataloustuotanto muuttaa muotoaan.”
Ylä-Savossa ProAgria Pohjois-Savon palveluryhmän palvelupäällikkönä toimiva Tarja Pirkkalainen kertoo, että tänäkin keväänä ProAgria hakee työhön valtakunnallisesti 9–10 alan ammattilaista. ”Asiantuntijan työssä tarvitaan vankan ammattiosaamisen lisäksi hyviä ryhmätyötaitoja, koska sitä tehdään yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kuten meijerien, rahoituslaitosten ja maataloustarvikekaupan kanssa”, kertoo Pirkkalainen. Päivittäiset tilanteet ovat vaihtelevia, ja itsensä pitää laittaa likoon jokaisessa asiakastilanteessa.
Agrologiopinnot sisältävät runsaasti viestintää, ja sitä Pirkkalainen pitää hyvänä. ”Sähköinen maailma mahdollistaa sen, että asiakkaat voivat ottaa tiedon mistä hyvänsä – omasta aiheestaan pitää osata kertoa eri tavalla eri kanavissa”, Pirkkalainen kuvailee.
Tilaneuvonnassa suullisen viestinnän ja argumentoinnin keinot ovat todellakin tarpeen. Osalla tiloista on vaikea taloudellinen tilanne, ja ProAgrian asiantuntijoiden kanssa pohditaan esimerkiksi, löytyykö tuotannosta keinoja kasvattaa liikevaihtoa tai muuten vakauttaa tilannetta. Myös monet määrätietoisesti toimintaansa kehittävät tilat käyttävät ulkopuolisia asiantuntijoita. Yhteistyön tuloksena saavutetaan keskimäärin 10 000 euron lisätulot ja vastaavat kustannussäästöt.
Agrologiopinnot kannustavat myös yrittäjyyteen. ”Lähes puolet agrologeista on päätoimisia maatalous- tai maaseutuyrittäjiä”, toteaa toiminnanjohtaja Esko Lappalainen Agrologien Liitosta. Agrologeista miehet työllistävät tällä hetkellä itsensä naisia useammin yrittäjänä. ”Maataloudessa tarvitaan asiantuntijoita, jotka pystyvät hahmottamaan, miten maataloutta voidaan kehittää luomalla uusia sekä välillisiä työpaikkoja”, toteaa asiantuntija Pirjo Nissilä te-toimistosta.
Agrologit ymmärtävät eurooppalaisen maatalouden tuki- ja rakennepolitiikkaa, sillä useat heistä tutustuvat maatalouden käytäntöihin jo opintojen aikaisissa kv-vaihdoissa. ”Kielitaito ja ulkomaakokemukset auttavat maatalousyritysten kehittämisessä”, painottaa maaseutujohtaja Pulkkinen.
Agrologiopiskelija Miisa Tavaststjerna ja projektipäällikkö Teija Rantala suunnittelevat RavinneRenki-hankkeen markkinointimateriaalia Farmari-näyttelyyn.
Agrologi pankin asiakasvastaavana
Ylä-Savon Osuuspankissa maatalous-ja yrityspalvelujen asiakasvastaavana työskentelevä Antti Partanen pitää agrologin urakehitysmahdollisuuksia pankkisektorilla hyvinä. Savoniasta valmistumisensa jälkeen vuonna 2015 hän työskenteli asiakas- ja palveluneuvojana, jonka jälkeen siirtyi asiakasvastaavaksi. ”Harjoittelussa olin jo täällä ja opinnäytetyön tein samalle työnantajalle keväällä 2015, mikä varmasti edesauttoi vakituisen paikan saamista”, kertoo Partanen.
Partasen työhön kuuluu asiakassuhteiden monipuolista hoitamista Ylä-Savon Osuuspankin paikalliskonttoreissa. Maatilavierailulla hahmottaa parhaiten, mistä rahoitusneuvotteluissa oikeasti puhutaan. Erityisen tärkeinä oppeina opiskeluajoiltaan hän pitää talouslaskelmien tulkintaa ja laatimista sekä maksuvalmius- ja budjetointipuolta: ”Yleistä talouden laskentatoimen ajatteluahan tässä koko ajan tarvitaan”.
Partasen on helppo neuvotella maatalousyrittäjien kanssa, koska hän pystyy samaistumaan heidän tilanteisiinsa: hänellä on laajasti kokemusta maa- ja metsätaloudesta. Ennen pankkiuraa hän työskenteli mm. lypsykarjatiloilla, metsurina ja maatalouskaupan varastossa.
Partanen on pitänyt yhteyttä parhaisiin opiskelukavereihinsa. Yhtä pätkätyöläistä lukuun ottamatta kaikki ovat vakituisissa töissä: MELAlla, ELY-keskuksessa, maatalouskaupassa tai yrittäjänä.
Agrologit työelämässä
- TEMin Ammattibarometrin mukaan maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijoiden työllisyystilanne oli 3/2017 tasapainossa lähes koko Suomessa mukaan lukien Pohjois-Savo.
- ELY-keskuksen 3/2017 työllisyyskatsauksen mukaan työpaikkatarjonta lisääntyi noin kolmanneksella vuodentakaiseen verrattuna agrologit sisältävässä ”erityisasiantuntijat”-luokassa.
- Agrologien palkkatutkimuksessa 2016 alan työllisyystilanteen arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi 80 % Itä-Suomen alueen vastaajista.
- Savonian omaan AVOP-kyselyyn vuosina 2014–2016 vastanneista juuri valmistuneista 114 agrologista kertoi olevansa työssä (45 %) tai yrittäjänä (30 %).
- Korhosen opinnäytetyön mukaan vuosina 1985–2015 Savoniasta valmistuneista agrologeista oli vuonna 2015 kokopäivätyössä 80 % ja osa-aikatyössä 9 % (280 vastannutta 1 200 valmistuneesta).
- Savonian agrologiopintoihin voi hakea seuraavan kerran lisähaussa 10.–15.8.2017.
Lehtori Kukka-Maaria Raatikainen
Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi