Kati Haatajan opinnäytetyössä selvitettiin suomalaisen maatalouden vaikutusta eri ammattikuntien työllisyyteen. Työllisyysvaikutusten tuominen näkyväksi kuluttajille voi vaikuttaa myönteisesti yleiseen mielipiteeseen maataloudesta. Yleisen mielipiteen kautta saadaan vaikutettua myös kuluttajien, teollisuuden ja suurkeittiöiden elintarvikehankintoihin. Tämä voi johtaa siihen, että myönteisellä mielipiteellä voidaan kasvattaa suomalaisten elintarvikkeiden suosiota, jolloin saadaan maataloutta kannattavammaksi ja suomalaisen maatalouden arvostus lisääntyy. Vahva maatalous tarjoaa töitä myös agrologeille. Maatalouden kannattavuuden lisääminen vahvistaa myös muita maaseutuelinkeinoja. Samalla tutkittiin mitä ammatteja karsiutuisi, jos maatalous loppuisi Suomesta kokonaan.

Toimeksiantajana oli Ruokatieto Yhdistys ry puolueettomana toimijana niin kuluttajien kuin maataloudenkin suuntaan. Toimeksiantajan edustajana toimi markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa. Ruokatieto Yhdistys ry on perustettu vuonna 1958 ja yhdistyksen tavoitteita ovat suomalaisen ruoan menekin ja arvostuksen lisääminen, ruokaan liittyvän tiedon ja osaamisen jakaminen sekä suomalaisen ruokaketjun kilpailuedun voimistaminen.

Työ toteutettiin keräämällä internetistä maatalouteen linkittyviä työllisten lukumääriä ja selvittämällä erilaisia ammattikuntia. Ammattikunnat sekä erilaiset työllistävät tahot lajiteltiin kaikkiaan neljään ryhmään, jotka olivat maatalousyrittäjät, välittömästi työllistyvät, välillisesti työllistyvät sekä muut työlliset. Jokainen työllisten ryhmä analysoitiin erikseen taulukoin ja kuvioin.

Tuloksista selvisi, että maataloudella on vaikutusta 315 175 ihmisen työllisyyteen. Näistä kaikista ryhmistä suurin osuus oli muiden työllisten ryhmällä 181 837 henkilön verran, ja tämän ryhmän työllisyyteen maatalous vaikuttaa vain vähän. Jos laskettiin vain välittömästi ja välillisesti työllistyvät, niin maatalous vaikuttaa noin 132 300 ihmisen työllisyyteen. Välitön työllisyysvaikutus oli noin 89 100 henkilöä, joista maatalousyrittäjien osuus oli 64 277 ja välillisesti työllistyviä oli kaikkiaan 43 215 työllistä.

Tutkimuksessa keskityttiin työllisten lukumääriin, mutta jatkotutkimusta voisi tehdä siitä millä aikajaksolla työllisyysvaikutukset ilmenisivät tai kuinka suuri on rahavirta suomalaisen maatalouden työllisyydessä tai kuinka paljon verotuloja maatalous tuo joko alueittain tai laajemmin koko Suomeen.

Kati Haataja
AMK-agrologi

Pirjo Suhonen
Lehtori
Savonia-amk

Maatalouden työllisyysvaikutukset Suomessa
Merkitty:    

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *