Pääministeri Sipilän hallitusohjelman 2025 tavoitteissa keskeisenä tavoitteena on oppimisympäristöjen modernisointi digitalisaation avulla. Tämä asettaa haasteita erityisesti aloille, joissa tarvitaan käytännön taitoja. Oppimisympäristöjen modernisointi näkyy jokapäiväisessä opetuksessa verkko-opetuksen lisääntymisenä ja perinteisen kontaktiopetuksen vähenemisenä. Toisen asteen ammatillisen koulun ja ammattikorkeakoulun opiskelijoilta vaaditaan käytännön taitoja, joiden harjoitteleminen verkossa on haastavaa, joskus jopa mahdotonta. Oppilaitosten ja opettajien haasteena onkin suunnitella ja toteuttaa opetus ja opiskelijoiden ohjaus niin, että opiskelijoilla on riittävät teoreettiset ja käytännön taidot ennen harjoitteluun menemistä.

Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa käytännön taitojen ja työelämävalmiuksien harjoittelu on suunniteltu tehtäväksi työssäoppimisjaksoilla yrityksissä tai esimerkiksi sairaaloissa. Vaikka substanssivaatimukset vaihtelevat, eri alojen yhteisinä tekijöinä voidaan pitää tiettyjä teoriavaatimuksia sekä työssä tarvittavia käytännön taitoja. Esimerkiksi rakennusalalla toisen asteen harjoittelijoilta toivotaan teoriatietojen lisäksi taitoa käyttää työkaluja. Sairaanhoitajaopiskelijoilta puolestaan edellytetään, että heidän tulee osata teoriassa harjoittelujakson teemaan kuuluvat sairaudet ja hoitomenetelmät. Agrologiopiskelijoiden maatalousharjoittelutilat toivovat opiskelijoilta monipuolisia käytännön taitoja maataloustöissä, lisäksi tärkeäksi koetaan oikeanlainen asenne työntekoon ja uuden oppimiseen.

Opiskelun digitalisointi tuo mukanaan monta uutta mahdollisuutta, kun opiskella voi paikasta ja välillä myös ajasta riippumatta. Digitaaliset oppimisympäristöt ja monipuolisten pedagogisten menetelmien käyttäminen mahdollistavat myös kontaktiopetuksen laadun parantamisen, kun kontaktiopetuskerroilla voidaan keskittyä opittujen asioiden syventämiseen ja soveltamiseen. Kaikkia oppisisältöjä ei voi kuitenkaan viedä kokonaisuudessaan verkkoon, mutta uudet teknologiat kuten esimerkiksi virtuaalitodellisuus (VR), luovat uusia mahdollisuuksia. Erilaisia oppimista edistäviä VR-sovelluksia onkin jo käytössä. Opiskelijat voivat esimerkiksi harjoitella puun kaatamista moottorisahalla tai ensihoidon tehtäviä turvallisesti ja ohjatusti VR-ympäristössä. Uusia sovelluksia syntyy jatkuvasti, joten tulevaisuudessa opiskelijat voivat harjoitella verkossa taitoja entistä monipuolisemmin.

Miten harjoittelijoiden, harjoittelupaikkojen ja oppilaitosten näkemykset harjoittelusta saadaan kohtaamaan? Olennaista on aktiivinen yhteistyö harjoitteluprosessissa mukana olevien tahojen kanssa. Yhteistyö perustuu rakentavan palautteen antamiselle ja vastaanottamiselle sekä harjoitteluprosessien kehittämiselle työelämätarpeiden pohjalta. − Ei lukemalla uimaan opi, veteen se on mentävä! kertoo suomalainen sananlasku ja sama pätee opiskelijoiden ammattitaidon kartuttamiseen.

Senja Toivonen, Terveystalo Forssa, vastaava työterveyshoitaja
Anna Taskinen, Niuvanniemen sairaala, sairaanhoitaja
Helena Heino, Merikarvian kotihoito, terveydenhoitaja
Petri Voutilainen, Rakennus Vouti Oy, yrittäjä
Salla Ruuska, Savonia-ammttkorkeakoulu, luonnonvara-ala, lehtori

Blogi pohjautuu kirjoittajien pedagogisiin opintoihin liittyvään kehitystehtävään.

Ei lukemalla uimaan opi, veteen se on mentävä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.