Tiedätkö säilörehunurmien satotason? Miltä lohkolta saadaan hyviä satoja ja miltä sato on heikompi? Miten nurmituotannon kannattavuutta saadaan parannettua? Näihin kysymyksiin paneutuu Luonnonvarakeskuksen hallinnoiman ja Maaseuturahaston rahoittaman Tuotantovarmuutta nurmesta eli VarmaNurmi-hankkeen Savonia-ammattikorkeakoulun osuus hankkeesta.
Kuva 1. Säilörehunurmen nykyisen satotason tietäminen on avain sen kehittämiseen (Kuva Marita Jääskeläinen)
VarmaNurmi-hankkeen tavoitteisiin kuuluu resurssitehokkuuden parantaminen nurmentuotannossa Pohjois-Savossa. Huoltovarmuuden nimissä ja lannanlevitysalan varmistamiseksi nurmialaa on monilla tiloilla ylen määrin ja hehtaarisadot jäävät heikoiksi. Hehtaarikohtaisen satotason nostamisen kautta voidaan lisätä tuotannon kannattavuutta ja saadaan osa pelloista esimerkiksi myyntikasvi-, rehuvilja- tai valkuaiskasvituotantoon.
Nurmen satotasojen nostaminen lähtee siitä, että tiedetään nykyinen satotaso. Mikäli nurmen satotaso arvioidaan paremmaksi kuin se todellisuudessa on, sitä ei ole tarve kehittää. Nurmisatojen mittaamiseen on kehitetty hyvinkin erilaisia tapoja lähtien satelliitti- ja dronekuvista, korkeus- ja kehikkonäytemittauksista, erilaisista sadon punnitusmenetelmistä ja siilojen kuutioimisesta aina rehun määrän arviointiin ruokinnan ja maitotuotoksen kautta. Näistä mikään ei ole suurimmalla osalla tiloista rutiininomaisessa käytössä.
Savonialla kehitetään VarmaNurmi-hankkeessa tilamalli-laskelmaa. Siinä tehdään tuotantokustannuslaskelmia nurmentuotannosta. Laskelman lähtökohtana on mahdollisimman totuudenmukaiset satotasot. Laskelmien lopputulokseen vaikuttaa oleellisesti se, millaista satotasoa laskelmissa käytetään. Liian optimistiset arviot satotasosta antavat todellisuutta paremman kuvan tuotannon kannattavuudesta.
Mihin sato haihtuu?
Nurmet rahaksi –hankkeessa tehtiin tilamallilaskelmia. Niissä nurmen satotasot määriteltiin eläimen tuotannossa tarvitseman energiamäärän kautta, kun siitä oli vähennetty muiden rehujen, kuten viljan, valkuaisrehun ja täysrehun energiamäärä. Käytännön tiloilla tehdyssä testauksessa kuitenkin ilmeni, että viljelijän arvioima satotaso ja laskelman kautta saatu satotaso ovat erilaisia. Esimerkiksi tuotantokustannuslaskelmassa käytetään hehtaarisatona 10 000 kuiva-ainekiloa ja saadaan tuotantokustannukseksi 15 senttiä kuiva-ainekiloa kohti, tulos on kohtuullinen. Mutta todellinen hehtaarisato on 5000 kuiva-ainekiloa, niin tuotantokustannus on oikeasti 30 senttiä kuiva-ainekiloa kohti, joka on huono tulos. Tähän ristiriitaan halutaan paneutua nyt VarmaNurmi-hankkeessa.
Nautatiloilla olennaisinta on se, miten nurmisato saadaan hyödynnettyä eläinten kautta. Ero mitattuun satoon voi johtua mittavirheestä tai hävikistä. Hävikkiä syntyy korjuussa, säilönnässä, varastoinnissa ja syötössä. Osa hävikistä on näkyvää, mutta varastoinnissa tapahtuva aerobisten mikrobien toiminta vaikuttaa hiilidioksidin muodostumiseen, jolloin hävikki on näkymätöntä.
Saadaksemme vastauksen edellä mainittuihin kysymyksiin, Savonia toteutti VarmaNurmi-hankkeessa yhdellä pilottitiloista nurmen satotason punnitukset kesällä 2019. Tilalla on kiinteä vaaka, jolla voidaan punnita traktorikuormia. Punnitukset alkoivat kunkin traktori-peräkärry-yhdistelmän punnitsemisesta tyhjänä. Kaikki kuormat punnittiin ennen siilolle vientiä.
Kuva 2. Pilottitilan kuvassa olevalla kiinteällä kuormavaa’alla punnittiin kaikki säilörehukuormat. (Kuva: Leena Kärkkäinen)
Kiinteä vaaka osoittautui varmatoimiseksi. Kuormien painon punnitseminen onnistui hyvin verrattuna siirrettävään vaakaan, joka ei saanut kaikkia akseleita välttämättä punnittua. Kiinteällä vaa’alla hyvin onnistuneiden kuormien punnitusten lisäksi tarvittiin rehunäytteet, joista saatiin muiden analyysitietojen lisäksi kuiva-ainepitoisuudet ja energia-arvot. Kun tämä sato on syötetty karjalle, mikä tapahtuu noin vuoden kuluessa, vertaillaan karjan tuotantolukemia ja siihen tarvittua energiamäärää. Päästäänkö tällä menetelmällä lähemmäksi samaa lukemaan säilörehusadossa kuin pelkillä arvioilla hehtaarisadoista?
Video vaa’an käytöstä punnituksissa
Teksti ja videon editointi: Leena Kärkkäinen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu