Joulukinkkukauppa käy kuumana ja kohta kinkut tirisevät uunissa. Keväästä asti sianlihan hinta maailmalla on noussut ja syynä tähän on Kiinassa ja sen lähimaissa levinnyt afrikkalainen sikarutto (ASF) ja sen aiheuttama niukkuus sianlihasta. Huolimatta hinnan noususta sianlihan tuottajahinnat Suomessa ovat kuitenkin jääneet jälkeen eurooppalaisesta hintatasosta. Marraskuun lopussa tuottajahinta Suomessa oli 1,67 euroa kilolta, kun se mm. Saksassa ylitti kaksi euroa. EU-maiden keskihinta oli 1,91 euroa kilolta. Suomessa sianlihantuottajat ovat ahdingossa alhaisen hinnan ja kustannusten nousun takia.
Sikatilavierailulla Ruotsissa
Vierailimme sikatilalla Ruotsissa joulukuun alussa. Hidinge Gård on osakeyhtiö, jossa lihasian tuotannon ohella panostetaan myös kasvinviljelyyn, ympäristönhoitoon ja energiantuotantoon.
Tilalla on 275 hehtaaria peltoa ja neljä sikalarakennusta, joissa on yhteensä 4680 sikapaikkaa. Rakennuskantaan kuuluvat myös 400 tonnin perunavarasto, kolme viljankuivuria, viljasiilot, konehalli ja verstas sekä yhdistetty olkivarasto/konehalli. Päätilalla on myös kaksi olkipannua (480 KWh), joita käytetään rakennusten lämmitykseen. Kokonaisuudessaan näillä tuotetaan vuosittain n. 600 000 kWh lämpöä, mikä vastaa 70 kuutiometriä öljyä.
Tila työllistää 5 vakituista työntekijää ja lisäksi käytetään tarvittaessa tilapäistä työvoimaa. Yrityksen liikevaihto on 24 miljoonaa kruunua/vuosi.
Monipuolista kasvinviljelyä
Tilalla viljellään syysvehnää, kauraa, kevätvehnää, öljypellavaa, hernettä ja papua sekä perunaa. Kaikki pellot ovat salaojissa ja 150 hehtaaria on merenpinnan alapuolella. Tällä alueella pumput huolehtivat siitä, etteivät pellot tulvi ja liika vesi voidaan pumpata pois. Alueen pellot ovat multamaata tai hyvin multaista savimaata. Kaikki kasvinviljely on ollut auratonta jo vuodesta 2000 ja pellot muokataan vain kerran ennen kylvöä. Tilalla on kaksi erilaista kultivaattoria eri maalajeille. Maan tiivistymistä koetetaan välttää ja liete levitetään letkulevittimellä, jolloin raskasta lietevaunua ei tarvitse käyttää. Tila on rakentanut etäsäiliöitä lietettä varten. Liete levitetään kasvavaan laihoon.
Ympäristöasiat keskiössä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
Tilan isännälle, Håkan Wahlstedille, ympäristöasiat ovat tärkeitä. Tila on mukana Odling i Balans –projektissa, jossa kehitetään erilaisia tapoja edistää luonnon monimuotoisuutta. Vesistöjen reunamilla on suojakaistat. Ojien reunoille on rakennettu valleja, joissa kasvaa kukkivia kasveja kuten apilaa ja auringonkukkaa. Nämä edistävät kimalaisten ja mehiläisten elinolosuhteita ja samalla myös lintuja. Kiuruille jätetään kylvämättömiä neliöitä viljapeltoihin ja tämän on todettu lisäävän kiurujen määrää. Luonnonsuojelujärjestöt maksavat tämmöiseen toimintaan tukea neliöiden lukumäärän mukaan:
Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö on tarpeisiin perustuvaa ja ympäristön huomioon ottavaa. Ruiskun täyttö- ja huoltopaikka on rakennettu niin, että jäämät imeytyvät vaihdettavaan bioalustaan eivätkä pääse luontoon. Kaikissa koneissa käytetään Suomesta ostettavaa biodieseliä.
Lihasiantuotannosta
Hidinge Gårdin lihasiantuotanto on laajentunut pikkuhiljaa. Sikalarakennukset on rakennettu vuosina 1972, 1979, 2002 ja 2007. Vanhimmat rakennukset on peruskorjattu 2010 ja 2016. Rehukeittiö sikalaan on rakennettu 1993 ja silloin siirryttiin liemiruokintaan, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Porsaat ruokitaan kotoisella ja ostetulla vehnällä, ohralla, kauralla, herneellä ja pavuilla, jotka jauhetaan. Lisäksi käytetään monia sivutuotteita, kuten ylijäämäleipää, maitohuuhdetta, oluthiivaa, sekä soijaa, kivennäisiä, vitamiineja ja aminohappoja.
Porsaat ostetaan n. 30-kiloisina ja kasvatetaan 120-130 kiloisiksi, jolloin teuraspaino on keskimäärin 95 kg. Kaikki porsaat tulevat samalta kasvattajalta. Kasvatusaika on keskimäärin 106 päivää ja päiväkasvu 1020 g/pv. Kokonaisuudessaan tuotetaan 15000 lihasikaa vuosittain. Erien välillä sikalaosasto pestään ja pesun hoitaa pesurobotti. Vain viimeistelyssä tarvitaan ihmistyövoimaa.
Tiedolla johtamista, taloutta ja laskentaa
Håkan Wahlsted seuraa tilan tulosta tarkoilla laskelmilla. Paitsi sikojen kasvua hän seuraa tarkoin viljelykasvien satotasoja, lannoitusta, polttoaineen kulutusta ja antibioottien käyttöä. Talouslaskelmat ovat perustana tuotannon kehittämiselle.
Lisätietoja www.hidingegard.se ja www.odlingibalans.com
Teksti ja kuvat:
Hilkka Kämäräinen, kotieläintuotannon lehtori
Marjatta Kumpulainen, englannin ja ruotsin lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi
Luonnonvara-ala