Mitä kännykkäsovelluksia maataloudessa käytetään? Millaisia sovelluksia maatalousyrittäjät toivovat? Ryhdyimme etsimään vastauksia näihin kysymyksiin agrologiopintojemme Ideasta hankkeeksi -opintojaksolla SavoFarm 4.0 -hankkeessa. Työmme tarkoitus oli kartoittaa mahdollisimman paljon kännykkäsovelluksia, joita voitaisiin käyttää apuna maatalouden töissä nautakarja- sekä viljelypuolella. Haasteita kännykkäsovellusten etsintään toivat sovelluksista saatavien tietojen vähäisyys sekä oikeiden työsovellusten erottaminen pelisovelluksista.

Keräsimme tietoja mahdollisista kännykkäsovelluksista kyselyn avulla, jota jaettiin sähköpostin välityksellä Savonia-ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelijoille sekä SavoFarm-hankkeen työryhmälle. Lisäksi kysely toimitettiin sosiaalisessa mediassa SavoFarmin, MTK Pohjois-Savon sekä Avoin kuvapäiväkirja -Facebook-sivuille. Vastauksia kyselyyn tuli 58 kappaletta, ja niiden avulla saimme poimittua monia hyviä sovelluksia käyttökokemuksineen. Toivommekin, että tutkimuksemme tulokset auttavat muita löytämään hyödyllisiä kännykkäsovelluksia maatalouden töiden avuksi.

Karjanhoitoon ja peltoviljelyyn liittyvät asiat hoituvat näppärästi kännykkäsovellusten avulla. Kuva: Pixabay

Sovelluksia nautakarjan hoidon avuksi

Nautakarjan hoitoon liittyä sovelluksia löytyi muutamia, ja niistä suurinta osaa hyödynnetään lypsyrobottien käytössä. Enimmäkseen vastaan tuli Lely-merkkisten robottien hallintaan liittyviä sovelluksia. Lelyllä on muun muassa robotille tarkoitetut Lely Today- ja Lely T4C InHerd – Cow -sovellukset, joista Lely Today sisältää maksullisia palveluita. Lely T4C InHerd – Cow’n avulla pystyy tarkastelemaan lehmien tietoja sekä laitteiston toimintaa ja kirjaamaan ylös tarvittavia huomioita. Lelyltä löytyy myös Lely Control -sovellus, jonka avulla pystyy ohjailemaan tietyn mallin puhdistusrobotteja, rehun siirtäjiä sekä automaattiruokinta-järjestelmää. Lely Controlista on myös olemassa Lely Control Plus -versio, joka toimii samalla periaatteella kuin perusversio, mutta on tarkoitettu eri malleille. Myös DeLaval on luonut sovelluksen omien robottiensa hallintaan. Eräs tällainen sovellus on DeLaval MyFarm Beta, jonka avulla voi tarkastella lypsyrobotin hälytyksiä, eläinten tietoja sekä lypsytietoja.

Kyselyn vastauksissa mainittiin sovellus GEA FarmView, jonka avulla pystyy seuraamaan lypsyjärjestelmän toimintaa, huoltoja, tuotoksia sekä muita lypsyyn liittyviä tietoja. Kyseisestä sovelluksesta löytyy hyvin vähän tietoa suomeksi. Muista englanninkielisistä sovelluksista mainitsemisen arvoisia ovat CowManager sekä CowMaster, joilla molemmilla on tarkoitus hallita karjan tietoja. Esimerkiksi CowManagerin avulla voi seurata lehmien kiimoja, ruokintaa ja terveyttä. Näistä sovelluksista emme kuitenkaan saaneet käyttö-kokemuksia kyselyssä. Maatalouskaupoista ainakin Hankkijalla on käytössä oma sovellus, Hankkija mobiilisovellus. Sen avulla voi tehdä rehutilauksia ja seurata omia viljakaupan tietoja, esimerkiksi viljely-sopimuksia, esinäytteitä, toimitustietoja sekä tilityksiä.

Suurin osa nautakarjan hoidossa apuna käytettävistä sovelluksista on englanninkielisiä, ja ne liittyvät yleensä jollain tapaa johonkin lypsyjärjestelmään. Sellaista yleisnautakarjasovellusta ei löytynyt, jossa voisi valita kieleksi suomen ja jota ei olisi sidottu mihinkään lypsyjärjestelmään vaan jota voisi käyttää esimerkiksi lihakarjan hoidossa.

Sovelluksia viljelyn avuksi

Peltoviljelyyn liittyviä kännykkäsovelluksia löytyi lähtökohtaisesti helpommin kuin nautakarjaan liittyviä. Sovellukset helpottavat esimerkiksi lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemistä, ja niistä voidaan näyttää peltotietoja kätevästi myös urakoitsijoille. Peltotietoja on helppoa ja nopeaa tarkistaa puhelimesta paikan päällä.

Kyselyssä useimmin mainittu peltosovellus oli Sirppi, joka on tarkoitettu viljelysuunnitteluun ja lohko-kirjanpitoon. Käytön tekee helpoksi peltotietojen siirtäminen sovellukseen suoraan peltotuki- tai vipupalvelusta. Yara on kehittänyt useamman kännykkäsovelluksen peltoviljelyn tueksi. Yaran sovelluksilla voidaan muun muassa tunnistaa ravinnepuutoksia ja tehdä typpianalyyseja.

Öljykasvien viljelijöille on oma viestinnällinen ja neuvonnallinen sovellus RapsiApp, joka tarjoaa tietoa rypsin ja rapsin viljelyä koskevista ajankohtaisista aiheista sekä kasvinsuojelusta. ProAgrian asiantuntijoille on kehitetty oma sovellus Peltopisteet, joka yhdistää kartat, peltolohkotiedot ja mahdollistaa muistiinpanojen tekemisen sekä raporttien luomisen.

B-Bark on sovellus, jota on käytetty myös maatiloilla, koska sillä pystytään katsomaan maastokarttojen avulla muun muassa peltojen rajoja, paalimääriä ja muokkauksia. Lisäksi viljojen ja öljykasvien hintatietoja pääsee seuramaan helposti VYR-sovelluksen avulla.

Peltoviljelyn koneille löytyi myös muutama sovellus: Valtra Connect seuraa koneiden tietoja etäyhteydellä, Nokia Tyres Intuitu tuo älyrenkaiden rengastiedot puhelimeen ja mySpreader on tarkoitettu Amazone-pintalevittimien sekä EasyCheck-mattojen käyttöön. Isobus-traktoreiden ja työkoneiden käyttöön sekä kirjanpitoon puolestaan on olemassa AgriSmart-sovellus.

Kaikissa sovelluksissa itse sovelluksen lataaminen Google Play- tai App Store -sovelluskaupoista on maksutonta, mutta jotkin sovellukset vaativat tiettyjä jäsenyyksiä kirjautumiseen tai laitteita, jotka maksavat. Sovellusten kieli jakautuu tasan: osa on suomeksi ja osa englanniksi. Nuoremmalle sukupolvelle, joka on jo muutenkin tottunut käyttämään älylaitteita, tämä tuskin on iso ongelma.

Muitakin kuin maatalouteen luotuja sovelluksia voi käyttää maataloustöiden apuna

Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että monet käyttävät myös muita kuin maatalouden sovelluksia apuna maatalouden töissä. Suosituimpiin sovelluksiin kuului viestipalvelu WhatsApp, jota monet hyödyntävät työkavereiden kanssa kommunikointiin sekä asioiden dokumentointiin. Samoin Snapchat-sovellusta ja puhelimen kameraa käytetään asioiden dokumentointiin, Gmailia ja Teams-sovellusta puolestaan kommunikointiin muiden työntekijöiden kanssa. Monet olivat sitä mieltä, että muistiinpanosovellukseen on töiden lomassa helppo kirjata ylös asioita, esimerkiksi lehmien kiimoja. Muistiinpanosovelluksia ovat esimerkiksi Keep, Muistio ja Notepad. Työajan seurantaan löytyy omia sovelluksia, jotka ovat tarkoitettu yleensä kaikille aloille. Työaika-sovellus on helppokäyttöinen yleissovellus työajan seurantaan.

Monille viljelijöille on tärkeää tietää tulevien päivien sääennusteet, jotta peltotöitä voidaan suunnitella jo etukäteen. Säätietosovelluksia on olemassa monia, mutta kyselyssä suositeltiin Supersää- sekä AccuWeather-sovelluksia. Myös Ilmatieteenlaitoksella on oma sääsovellus, Ilmatieteenlaitoksen sää.

Peltoviljelyssä sääolosuhteiden seuraaminen on tärkeää, mutta viljelijöille räätälöityä sääsovellusta ei vielä löydy. Kuva: Pixabay

Muita yleishyödyllisiä sovelluksia ovat muun muassa Laskin-sovellus appeen tekoa varten sekä erilaiset pankkisovellukset talousasioiden hoitoon. Kyselystä kävi myös ilmi, että jotkut käyttävät sovelluksia, joilla pystyy olemaan puhelimella etänä yhteydessä tietokoneeseen. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi TeamViewer ja LogMeIn.

Kännykkäsovellusten sijaan käytetään paljon verkkopalveluita

Saimme kyselyyn runsaasti vastauksia myös verkkopalveluista, joita käytetään puhelimen tai tabletin kautta. Valiolta löytyy maitotilallisille Valmakauppa, Valma ja Artturi, jotka ovat maidon alkutuotannon palveluita maitotilayrittäjille. Näistä Valma oli mainittu useissa eri vastauksissa. Atrialla on myös verkkopalvelu lihantuotantotiloille, ja se käsittää lihantuotannon, viljelyn ja ruokinnan suunnittelua. ProAgrian verkko-palvelut tarjoavat työvälineitä tuotannon suunnitteluun, tulosten tarkasteluun ja seurantaan. ProAgrian verkkopalvelut mainittiin myös useamman kerran kyselyssä.

Minun maatilani -viljelysuunnittelun verkkopalvelut löytyvät MobiWisusta. Aluksi luulimme sen olevan kännykkäsovellus, mutta pienen tutkimisen jälkeen kävi ilmi, että kyseessä on verkkopalvelu, jota voidaan käyttää tietokoneella, puhelimella ja tabletilla. Minun maatilani -verkkopalvelu tuli kyselyssä esille useaan otteeseen, joten se on melko suosittu, todennäköisesti erittäin monipuolisten palveluidensa vuoksi. Palveluissa on vuosimaksut. Minun maatilani -ohjelmistossa on myös muita palveluita, kuten karjanhoitoon liittyvät Naseva ja Movet-linkki.

Myös Faban palveluiden kohdalla kävi samoin: totesimme FabaMobiilin olevan verkkopalvelu, jota voidaan käyttää tietokoneella, puhelimella ja tabletilla. FabaMobiili käsittää FabaMAPPI- ja FabaKUTSU -palvelut, mutta Faballa on myös muitakin verkkopalveluita, jotka löytyvät Minun maatilani -palveluista. Faban verkkopalvelun ominaisuuksien kommentoitiin helpottavan esimerkiksi siemennyksen tilaamista, kun tilaus ei ole sidottu esimerkiksi tiettyyn soittoaikaan.

Millaisia sovelluksia toivottaisiin avuksi maatilan töihin?

Kyselyyn vastanneet henkilöt toivoivat, että Minun Maatilani sekä Faban palvelut olisivat saatavilla sovelluksina, vaikka verkkopalveluihin oltiinkin ihan tyytyväisiä ja ne olivat melko suosittuja. Toinen monesti esille noussut toive oli sovellus maatalouden kirjanpitoon ja työajan seurantaan.

Peltoviljelyyn toivottiin sovelluksia, joihin saataisiin peltolohkojen tiedot, lohkokortit, reaaliaikainen muistiinpanojen merkitseminen, toimenpiteiden suunnittelu ja merkitseminen sekä sääolosuhteiden tarkastelu. Lisäksi olisi hyvä pystyä seuraamaan koneiden ja kaluston liikkumista, mikä helpottaisi kirjanpitoa. Myös rikkakasvien tunnistukseen toivottiin entistä toimivampaa sovellusta. Tällä hetkellä rikkakasvin tunnistukseen on olemassa ainakin englanninkielinen Xarvio Scouting -sovellus, mutta se ei ollut kyselyyn vastanneita suomalaisia käyttäjiä vakuuttanut. Sovelluksen idea on erittäin hyvä: otetaan kuva kasvista ja sovellus tunnistaa sen, mutta ongelmana voi olla esimerkiksi Suomessa yleisten rikkakasvien ja kasvitautien puuttuminen sovelluksesta.

Naudoille toivottiin sovellusta, johon voisi yksilöllisesti kirjata eläinten tietoja, pitää rekisteriä ja merkitä esimerkiksi kiimahavaintoja. Naudan tietoja voitaisiin päästä tarkastelemaan helposti esimerkiksi skannaamalla korvamerkki. Myös lypsyroboteille toivottiin lisää sovelluksia, vaikka merkkikohtaisia sovelluksia, esimerkiksi Lely ja DeLaval, löytyy jo. Robotin sovelluksilta toivottaisiin kuitenkin vielä robotin näytön jakamista puhelimeen, jotta siitä näkisi hälytysten syyt ja muut ilmoitukset.

Esiin nousi useamman kerran myös toive niin sanotusta yleissovelluksesta, jolla pääsisi tarkastelemaan kaikkia tilan tietoja, niin navettaa, eläimiä, peltoviljelyä kuin kirjanpitoakin. Esimerkiksi jos Minun maatilani -palvelut yhdistettäisiin yhteen sovellukseen, siinä olisi jo aika kattava paketti.

Niina Jokinen ja Krista Tirronen
Savonia-ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden agrologiopiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita teknologiasta maatalouden kehittämisessä

Teija Rantala
TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kännykkäsovelluksista apua maatalouden töihin
Merkitty:                            

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.