Lypsyjärjestelmien ja maidon hinnoittelun muutosten vuoksi on entistä tärkeämpää, että lypsykarjatilan maitomäärät pysyvät tasaisina eri kuukausina ympäri vuoden (kuva 1). Automaattisissa lypsyjärjestelmissä poikimisten ja maitomäärän tasaisuus mahdollistaa kapasiteetin täysimääräisen hyödyntämisen. Vastapoikineita pitää olla tasaisesti ympäri vuoden, jotta niiden heruminen ei hidastu siitä, että ne joutuvat odottamaan vuoroa lypsylle ruuhkan takia. Meijereillä on tasainen kysyntä maitotuotteista, joten sielläkin on tavoite tasaisesta maitovirrasta ympäri vuoden.

Kuva 1. Lypsykarjoissa tavoitteena on tasainen maitomäärä ympäri vuoden. (Kuva: Leena Kärkkäinen)

Savonia-ammattikorkeakoulun kahdessa hankkeessa ryhdyttiin tutkimaan, miten poikimiset ja maitomäärät vaihtelevat eri kuukausina tuotosseuranta-aineiston perusteella. Aineistossa ovat mukana vuosien 2017, 2018 ja 2019 poikimiset ja niitä seuranneet mittalypsyt. Aluksi asiaa tutkittiin Maaseuturahaston rahoittamassa Umpi – hyvinvoiva umpilehmä -hankkeessa, ja nyt asiaa pidetään esillä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Maatila 2030 -hankkeessa.

Syyspoikivuuteen on kannustettu pitkään, ja kuviosta 1 selviää, että syksyllä poikii enemmän lehmiä kuin keväällä. Poikimisten kokonaismäärä on alentunut noiden vuosien aikana niin, että vuonna 2017 poikimisia on ollut 218 385, vuonna 2018 yhteensä 214 747 ja vuonna 2019 puolestaan 207 205. Vuoden 2019 poikimisia on vähentynyt nimenomaan kevätpoikivista. Erityisesti toukokuun poikivien määrä on ollut selvästi alempi kuin aiempina vuosina. Eniten poikimisia on ollut kaikkina näinä tarkasteluvuosina heinä-elokuussa ja joulu-tammikuussa. Poikimisten ajoittumisen perusteella voisi olettaa, että syksystä alkukeväälle asti maitomäärät olisivat korkeimmillaan. Lokakuussa meijeriin tulevat maitomäärät ovat kuitenkin alhaisimmillaan, joten nämä seikat eivät täsmää.

Aineistossa ovat mukana tuotosseuranta-aineiston vuosina 2017, 2018 ja 2019 poikineet. Kyseiset vuodet ovat olleet sääolosuhteiltaan hyvin erilaisia, ja sen vuoksi myös karjojen rehutilanteet ovat olleet erilaisia. Vuonna 2017 kesä oli normaalia viileämpi ja syksy sateinen. Vuoden 2018 kesä taas oli helteinen ja vähäsateinen. Syksykin oli normaalia lämpimämpi. Vuoden 2019 kesä oli normaalia hieman lämpimämpi mutta erityisen vähäsateinen. Syksy oli puolestaan silloin kylmä ja runsassateinen. Vuonna 2019 keväällä vähennettiin eläimiä huonon rehutilanteen takia, ja siksi sinä vuonna poikimisten määrä oli keväällä alhainen.

Maitomäärien vaihtelusta mittalypsykuukausittain löytyy tietoa kuviosta 2. Aineistoon on poimittu kyseisen kuukauden keskimääräinen mittalypsytulos kerran kuukaudessa mittalypsyyn osallistuneilta lehmiltä. Vuosittain tuotokset nousevat, tosin vuosina 2017 ja 2018 vuosien välillä ei ole kovin suurta eroa alkuvuotta lukuun ottamatta. Vuonna 2019 tuotokset ovat selvästi korkeammat kuin kahtena aiempana vuonna. Näinä kolmena vuonna tuotokset noudattavat lähes samanlaista käyrää kuukausien välillä. Alkuvuoden mittalypsyjen keskiarvo on tasainen ja korkeampi kuin loppuvuonna. Viimeistään heinäkuussa keskimääräinen mittalypsytulos laskee, ja laskeva trendi jatkuu lokakuuhun saakka, jolloin maitomäärä on kaikkina tarkasteluvuosina kaikkein alhaisin. Tämä havainto tukee meijereiden viestiä lokakuun alhaisesta maitomäärästä.

Mikä kuukausi olisi sitten tilastojen mukaan optimaalisin poi’ittaa lehmiä ja hiehoja? Kuviosta 3 selviää, että loppusyksyn ja alkutalven poikijat lypsävät keskimäärin parhaiten. Kuviossa maitomäärä on poikimisen jälkeisten kymmenen mittalypsyn keskiarvo. Mukana ovat sellaiset lehmät, joilla on mittalypsy neljän viikon välein eli kerran kuukaudessa. Vuoden 2019 tilastoihin vaikuttaa todennäköisesti heikko rehutilanne ennen uutta satokautta, koska toukokuun poikivat ovat sinä vuonna lypsäneet heikoimmin. Muina vuosina on selvä laskeva trendi elokuulle saakka. Vaikka maitomäärät käyvät lokakuussa alempana (kuvio 2), nämä vastapoikineet toipuvat siitä ja lypsävät paremman tuloksen kuin kevään ja kesän poikijat.

Kesäkuukaudet ovat selvästi haaste pitää maitomäärä tasaisena ympäri vuoden, ja laskeva trendi maitomäärissä jatkuu lokakuulle asti. Kesäkuukausina vaihtuu ruokinta. Osassa karjoista lehmät käyvät laitumella, ja sisäruokinnassa oleville lehmille rehujen laatu on jo heikentynyt talveen verrattuna. Olosuhteet vaihtuvat kesällä. Erityisesti helteisenä kesänä lehmien hyvinvointi on koetuksella, olivatpa ne laitumella tai sisällä. Uuden sadon säilörehun syöttö alkaa vasta myöhään syksyllä, jotta siilossa oleva rehu ei ala pilaantua. Maidontuottajat ovat kiireisiä kesällä kerätessään rehuja tulevaa talvea varten. Näitä syitä olemme pohtineet maitomääräaineiston äärellä. Syy voi toki olla jokin muukin.

Maatila 2030 -hanke on kiinnostunut maitomääriä koskevasta ilmiöstä ja haluaa olla mukana kehittämässä maidontuotantoa niin, että päästäisiin selvittämään ongelman syitä ja hakemaan niihin ratkaisuja. Pyrimme selvittämään, millaista koulutusta ja tietoa tarvitaan tasaisemman maitomäärän saavuttamiseksi. Aiheesta on tulossa syksyn aikana uusi blogikirjoitus, jossa kuvataan tarkemmin tuotosseuranta-aineiston analyysia.

Maatila 2030 -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jossa tavoitteena on kehittää luonnonvara-alaa tulevaisuuden haasteisiin luomalla uusia oppimismenetelmiä ja kannustamalla jatkuvaan osaamisen päivittämiseen.

Leena Kärkkäinen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Maitomäärät eivät pysy tasaisina ympäri vuoden
Merkitty:                    

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.