Laiduntamistapojen kirjo on maitotiloilla laajempi kuin takavuosina, jolloin laiduntaminen tarkoitti koko kesäajan ruokinnan perustaa. Kun lehmiä nyt on kahdenkymmenen sijaan kaksikin sataa, ei laiduntaminen tarkoita samaa kuin ennen.

Siilinjärveläisellä Tiina Nyyssösen ja Jari Eskelisen tilalla laidunnus tarkoittaa tilan sadalle lehmälle kesäisin avoinna olevia navetan ovia vuorokauden ympäri. Käytössä on noin viisi hehtaaria kolmeen lohkoon jaettuna. Laitumella ei juuri ole ruokinnallista merkitystä: seosrehua on tarjolla navetassa jatkuvasti.

Lehmät kulkevat laitumelle vapaasti navetan sivuovesta, laidunporttia ei ole käytössä eikä sille koeta olevan tarvetta. Nykyisen navetan valmistuttua tilalla kokeiltiin ensin ovien avaamista laitumella aamutöiden aikana, mutta se aiheutti ruuhkan lypsyrobotille myöhemmin päivällä. Ovien auettua koko karja säntäsi ulos ja tuli yhtä aikaa sisälle muutaman tunnin kuluttua. Kun ovi jätettiin auki ympäri vuorokauden, käynnit laitumella tasoittuivat eikä lypsylle ole ruuhkaa tai viiveitä.

Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka

Kaavilla, Virpi ja Pauli Tirkkosen tilalla puolestaan toimii paremmin juuri rajoitettu pääsy laitumelle. Ovi avataan aamutöiden päätteeksi noin yhdeksältä ja lehmät pääsevät vapaasti ulos. Päivätarkastuksen yhteydessä yhden maissa iltapäivällä laiduntajat ovat tulleet sisälle ja ovi laitetaan kiinni. Haettavia on yksittäisiä vain syksyn viileinä, kuivina päivinä.

Laiduntamisessa seurataan säätä – yksittäinen sateinen päivä ei haittaa, mutta laidunten säästämiseksi ovi pidetään kiinni pidempien sadejaksojen aikana. Keväällä laidunnus aloitetaan heti pellon kuivuttua toukokuussa ja jatketaan syksyllä mahdollisimman pitkään säitä seuraten.

Molempien karjojen maitotuotos on korkea, eikä laidunnuksen ole havaittu sitä ainakaan vähentävän. Solumäärien nousut laidunnuksen takia ovat hetkellisiä ja lieviä. Keskisiteen repeämiä voi sattua, mutta nekin ovat harvinaisia.

Yksi keino ehkäistä näitä riskejä on varmistaa, että ovien avautuessa on edellisestä lypsystä kulunut mahdollisimman vähän aikaa. Laiduntavan robottitilan emäntä pitää rajana kymmentä tuntia.

Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka

Pielavetinen Janne Pietikäinen ja vieremäläiset Laura Kauhanen ja Henri Remes lypsävät lehmänsä lypsyasemalla. Pietikäisellä ovi laitumelle on auki lypsyaikoja lukuun ottamatta ja laitumet lähtevät säteittäin navetan päädystä, jotta kulku eri lohkoille on lehmille helppoa. Umpilehmät kulkevat vapaasti omalle laitumelleen toisesta ovesta.

Vieremällä navetta on uusi eikä kaikkia pihatöiden järjestelyjä ole vielä ehditty tehdä. Lehmät joutuvat toistaiseksi vielä hieman kiertämään, mutta suunnitelmissa on järjestää laidunnus siten, että lehmillä on vapaa kulku laitumelle.

Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka

Laitumen nurmella on varsin pieni merkitys lehmien ruokintaan kyseisillä tiloilla, mutta tilat kokevat tärkeänä lehmien pääsyn ulos laitumelle kesällä. Eläimet oppivat laiduntamiseen jo vasikkana ja hiehona, jolloin ne lehmänä ovat tottuneita eikä opettamista siinä vaiheessa enää tarvita. Umpilehmät ovat kaikilla tiloilla omilla laitumillaan.

Työnkäytön kannalta laiduntamista ei pidetä merkittävänä lisänä, sillä lehmien ollessa ulkona esimerkiksi parsien puhdistus ja kuivitus ja muut vastaavat työt onnistuvat helposti. Laiduntaminen vähentää kuivituksen tarvetta ja siten kuivituskustannuksia kesäaikana.

Toki aitojen tekeminen ja kunnostus vievät keväällä jonkin verran aikaa, mutta pysyvät laidunlohkot ja niiden aidat ovat käytössä melko pienellä työmäärällä.

Kaikilla tiloilla kulkuväylä laitumelle on navetan ovella kovapohjainen: betonilaatta, hiekkapäällysteinen murske tai maahan upotetut ylijäämäbetonipalkit. Varsinaiselle kulkuväylälle on tarvittaessa laitettu hiekkaa tai haketta pitämään kuja siistinä ja kestävänä.

Kulkuväyliin panostamalla lehmät kulkevat laitumelle halukkaammin ja jalat sekä utareet pysyvät siistinä eikä sisälle kulkeudu maata sorkissa.

Kaikilla tiloilla vesi on tarjolla vain navetassa, ja tilat pitävät sitä yhtenä keinona houkutella lehmät takaisin navettaan ja lypsylle. Ruokinta navetassa pysyy melko samanlaisena, ja hyvä rehu ruokintapöydällä on varsinkin automaattilypsytiloilla tärkeä navettaan ja lypsylle houkutteleva tekijä.

Uuden rehuseoksen jakamisen ajankohdalla ja rehun määrällä vaikutetaan myös lehmien laitumelle menemiseen ja sieltä palaamiseen. Jos tarjolla on syötävää ulkona, rehua laitetaan pöydälle vähemmän hukan vähentämiseksi ja lämpenemisen ehkäisemiseksi.


Laitumen laidalla -päivien aikana Jalaka-hanke tarjosi mahdollisuuden tutustua nykyaikaisten lypsykarjojen laidunnusratkaisuihin. Laidunnustaan esitelleille tiloille laidunnus on tärkeä osa eläinten hyvinvointia ja järjestetty siten, kuin se tilan karjamäärällä ja vallitsevissa olosuhteissa on mahdollista. Siitä on tehty sekä eläimille että niiden hoitajille mahdollisimman helppoa.

Lisää laidunnuksesta jalaka.savonia.fi.

Eeva-Kaisa Pulkka
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Tavalla ja toisella lehmät laitumelle
Merkitty:            

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.