Timo Kaarakainen pitää Hakoniemen maitotilaa Vieremällä yhdessä vaimonsa ja poikansa kanssa. Tila on perustettu vuonna 1997, ja robottinavetassa on 176 lypsävää lehmää.
Sorkkahoitaja käy tilalla parin kuukauden välein ja hoitaa karjan sorkat pienissä erissä. Sorkanhoitajana toimii Milla Kaikkonen, joka on käynyt tilalla jo melkein toistakymmentä vuotta. Heillä on käytössä Faban sorkanhoito-ohjelmaa, joka kertoo, mitkä lehmistä on hoidettu ja milloin.
Tilalla on löydetty toimivat ratkaisut sorkanhoitopäiviin, jolloin sorkanhoitopukki viedään robottinavetan käytävälle ja aidoista rakennetaan kuja, mihin mahtuu yksi lehmä odottamaan vuoroaan. Kuja estää lehmän turhan liikkumisen. Hakoniemen tilalla lehmiä ohjaa kaksi työntekijää sujuvien ja turvallisten siirtojen edistämiseksi. Uutuutena tilalle on hankittu kevytaitakujaan paluunestoportti, jotta lehmät eivät voi peruuttaa pois.
Tilalliset pystyvät itsekin hoitamaan akuutit sorkanhoitoa vaativat tapaukset. Tätä varten heiltä löytyy oma sorkanhoitopenkki. Kaarakaisten poika Aleksi on käynyt sorkanhoitokurssin, ja kiireisempinä sesonkiaikoina sorkanhoito onnistuu myös Timolta poikansa avustuksella. Tilalla on lisäksi lääkkeen luovutussopimus, jolloin tilalla voidaan säilyttää pieniä määriä kipulääkettä hätätapauksia varten.
Timon mielestä sorkanhoitopäivien toimivuutta voitaisiin kehittää lehmien entistä sujuvammalla tunnistuksella. Lehmillä voisi olla jonkinlainen tunnistin, jotta ylimääräistä aikaa ei menisi lehmien etsimiseen navetasta. Navettateknologia on kehittynyt vuosien varrella sen verran, että tämä voisi tulevaisuudessa olla mahdollista, mutta Timo ei kuitenkaan tällä hetkellä koe apuvälinettä täysin välttämättömäksi.
Tekijät:
Meri Makkonen ja Pauliina Kervinen, Savonia-ammattikorkeakoulun 4. vuoden ja 5. vuoden agrologiopiskelijat sekä Krista Jauhiainen, TYKKÄÄ-hankkeen projektipäällikkö
Kuva:
Milla Kaikkonen
Artikkeli on tuotettu TYKKÄÄ-hankkeessa
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin
