Lannoituksella tavoitellaan pelto- ja puutarhaviljelyssä määrältään ja laadultaan parempaa satoa. Lannoitteiden käytössä on aina otettava huomioon niitä koskevat rajoitukset ja määräykset. Lannoitteet eivät saa aiheuttaa vakavan tartuntataudin vaaraa tai sisältää itämiskykyisiä rikkakasvien siemeniä.
Lannoitteen mahdolliseen käyttömäärään vaikuttavat esimerkiksi viljelylohkon maalaji sekä maan ravinnepitoisuus. Viljeltävän kasvin ravinnetarve ja lannoitteena käytettävän lannan sisältämät ravinnemäärät ovat myös huomioon otettavia asioita lannoituksen suunnittelussa. Kompostoitu hevosenlanta sisältää esimerkiksi naudan kuivikelantaan verrattuna vähemmän typpeä, ja hevosenlantakompostin lisänä kannattaakin usein käyttää täydentävää typpilannoitusta.
Kompostointi parantaa hevosen kuivikelannan ominaisuuksia lannoitteena
Kompostointi parantaa hevosen kuivikelannan käyttömahdollisuuksia lannoitteena ja lannoitevalmisteen raaka-aineena. Pitkälle kompostoitunut hevosenlanta on hygieenistä, kunhan lämpötila on kompostoitumisprosessin aikana noussut riittävän korkealle. Lisäksi se on ravinteikkaampaa kompostoimattomaan lantaan verrattuna. Ravinteet ovat kypsässä lantakompostissa sellaisessa muodossa, että kasvien on mahdollista hyödyntää niitä.
Raa’an hevosenlantakompostin käyttämistä lannoitteena kannattaa välttää, sillä kypsymätön komposti on fytotoksista, eli se sisältää kasvien kasvua haittaavia yhdisteitä sekä hajoamatonta hiiltä, joka sitoo itseensä lannan sisältämää typpeä estäen kasveja hyödyntämästä sitä. Raaka komposti voi myös olla hygieeniseltä laadultaan huonoa eli sisältää haitallisia taudinaiheuttajia. Lisäksi raaka hevosenlanta voi aiheuttaa rikkakasvien leviämisen vaaraa, sillä osa niiden siemenistä selviää itämiskykyisenä kulkeutuessaan hevosen ruoansulatuskanavan läpi.
Koska hajoamaton hiili aiheuttaa liukoisen typen immobilisoitumista, lannoitteena käytettävässä lantakompostissa tavoitellaan mahdollisimman alhaista hiilityppisuhdetta. Hiilen määrä suhteessa ravinteiden määrään vaihtelee kuivikelannan sisältämän kuivikkeen materiaalin ja määrän mukaan. Runsaammin kuiviketta sisältävä kuivikelanta sisältää enemmän hiiltä suhteessa ravinteiden määrään. Kompostoituminen hajottaa hiiltä laskien hiilityppisuhdetta, mutta kiinnittämällä huomiota lannan joukkoon päätyvän kuivikkeen määrään voidaan vaikuttaa myös kompostoidun lopputuotteen hiili-typpisuhteeseen.
Kompostoidun hevosenlannan hyödyntäminen peltoviljelyssä
Lainsäädännössä asetetut rajoitukset lannoitukselle ja lannoitteiden sisältämien ravinteiden määrille tulee ottaa huomioon myös hevosenlantakompostia käytettäessä. Kokonaistypen enimmäismäärä on aina 170 kg hehtaarille, mutta liukoisen typen suurin sallittu määrä riippuu peltolohkon maalajista ja lannoitettavasta viljelykasvista. Fosforin enimmäismäärään vaikuttavat peltolohkon maalaji ja viljavuusluokka.
Eräässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin hevosenlantakompostin käyttämistä lannoitteena niin väkilannoitukseen, typpilisällä täydennettyyn hevosenlantakompostilannoitukseen kuin lannoittamatta jättämiseen, selvitettiin lannoituksen vaikutusta suojaviljan ja nurmen kasvuun. Tutkimuksessa suurin viljasato saatiin lantakompostia ja typpilisää käyttämällä, toiseksi paras väkilannoituksella. Pelkkää hevosenlantakompostia käyttämällä sato jäi tuntuvasti pienemmäksi, mutta oli kuitenkin huomattavasti lannoittamatta jättämistä parempi.
Suurimmat nurmisadot seuraavana vuonna saatiin niiltä peltoaloilta, joilla hevosenlantakompostia ja typpilisää tai pelkkää lantakompostia oli käytetty. Hevosenlantakompostin käytön todettiin parantaneen satoa lannoittamattomuuteen verrattuna. Satotasoon lantakompostin arvioitiin vaikuttaneen parantamalla peltomaan ravinteikkuutta, huokoisuutta ja vedenpidätyskykyä sekä lisäämällä hajottajamikrobistoa maaperään.
Onko kompostoitu hevosenlanta riski hukkakauran leviämiselle?
Rikkakasvien siemeniä voi päätyä hevosenlantaan esimerkiksi kuivikkeiden mukana, mutta myös hevosen syömän rehun seassa. Vaikka hukkakauran siementen itävyyden on todettu vähentyvän kulkeutuessaan hevosen ruoansulatuskanavan läpi, noin kolmannes siemenistä säilyy itämiskykyisinä. Hevosenlannan kompostoinnin on tutkimuksessa huomattu tuhoavan hukkakauran siemenet kokonaan, kunhan kompostointiprosessin aikana lämpötila on riittävän korkea (55:n ja 65 celsiusasteen välillä) tarpeeksi pitkään ja kompostoitava lantamassa on riittävän kosteaa.
Hukkakauran leviämiseen liittyvää riskiä voi tallinpitäjänä tai hevosenomistajana vähentää varmistumalla siitä, ettei hevosen rehuna käytettävä kaura sisällä hukkakauraa. Kauraa ostettaessa kannattaa tarkistaa, onko myyjä kirjattu hukkakaurarekisteriin. Hukkakauran leviäminen pelloille on suuri riski erityisesti siementuotantotiloille, sillä hukkakauran esiintyminen tilan pelloilla haittaa merkittävästi toimintaa ja voi jopa estää kauran siemenviljan tuottamisen kokonaan, jos rikkakasvia havaitaan useammilla lohkoilla. Eniten hukkakauraa esiintyy Uudellamaalla, johon verrattuna Pohjois-Savossa ja lähialueilla hukkakauran saastuttama osuus viljelyalasta on pieni.
Hevosenlantakomposti lannoitteena puutarhaviljelyssä
Tutkimuksissa on saatu hyviä satoja useilla eri puutarhakasveilla lannoittamalla niitä kompostoidulla hevosenlannalla. Tuoreena syötävien vihannesten lannoituskäytössä on erityisen tärkeää, että lantakomposti on erittäin hygieenistä, eikä lannoite tai lannoitevalmiste saa muutenkaan koskaan aiheuttaa tartuntataudin leviämisen vaaraa. Ulkomailla tutkituista hevosenlantakompostinäytteistä on löydetty myös antibioottiresistenttejä bakteereja.
Kompostoidun hevosenlannan käytön lannoitteena on huomattu kasvattavan sadon määrää ja edistävän kasvien kasvua. Lannoitteena hevosenlantakomposti toimii ainakin kurkun, porkkanan, tomaatin, paprikan ja kaalin viljelyssä. Lantakomposti parantaa kasvualustan ravinteikkuutta ja muita ominaisuuksia myös puutarhaviljelyä ajatellen.
Kompostoimaton hevosenlanta voi sisältää taudinaiheuttajia ja loisia. Epähygieenistä lannoitusta käyttäen kasvatettujen vihannesten syöminen voi aiheuttaa sairastumisia. Haitallisten taudinaiheuttajien, kuten salmonella- ja kolibakteerien on todettu tuhoutuneen kompostoitumisprossin aikana, kunhan kompostoitavan massan lämpötila nousee prosessin aikana riittävän korkealle.
Streptokokkibakteerit tuhoutuvat lantakompostista mikrobitoiminnan vaikutuksesta alle kahdessa vuorokaudessa. Koska hevosenlannan huolellinen kompostointi tuhoaa bakteerit, ehkäistään lannan kompostoimisella ennen lannoitekäyttöä myös antibioottiresistenssien bakteerien kulkeutumista ympäristöön. Myös esimerkiksi hevosten loishäätölääkityksessä käytettävän ivermektiinin pitoisuuden lantamassassa on todettu puoliintuneen kompostoitumisen aikana 3,6 vuorokauden kuluessa.
Lähde: Hevosenlannan kompostoinnin taustaselvitys, kirjallisuuskatsaus. Airaksinen, S., Suomen Hevostietokeskus ry (2024). https://laari.info/wp-content/uploads/2024/09/htk-hevosenlannan-kompostoinnin-taustaselvitys-savonialle-kikkare.pdf.
Teksti on tuotettu osana Ideasta hankkeeksi -opintojaksoa, jossa eri hankkeet voivat tarjota osaprojekteja. Tämän projektitehtävän toimeksiantajana toimi Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi -hanke. Hanke toimii ajalla 1.3.2024 – 28.2.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulun ruokajärjestelmän ja bio- ja kiertotalouden tiimit yhteistyössä.
Tekijät:
Kaisa Rossi
Agrologiopiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Hyvönen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu