Workshop Norjassa naapurivaltioiden kanssa
Pölyttäjien merkitys kasvintuotannolle ja marjantuotannolle on suuri. Pölyttäjien toimintaa uhkaavat mm. torjunta-aineet, ympäristösaasteet sekä elinolosuhteiden kapeneminen siten, että jopa kokonaisia hyönteislajeja tuhoutuu.
Savonia-ammattikorkeakoulun Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hankkeen työntekijät Piia Kekkonen ja Inka Nykänen saivat tilaisuuden osallistua kansainväliseen workshopiin toukokuussa 2019 Norjassa, missä selvitettiin pölyttäjien tilannetta pohjoismaissa ja Baltian maissa. Jokainen osallistujamaa esitteli oman tilanteensa ja esityksen jälkeen jokainen maa piti aiheeseen liittyvän puheenvuoron.
Workshopin järjesti ja matkan kustansi La Humla Suse-organisaatio Norjasta.
Seminaarimaiden maatalous poikkeaa toisistaan maantieteellisen sijainnin ja pinnanmuotojen vuoksi. Tästä huolimatta maiden tarpeet pölyttäjien tilanteen parantamiseksi olivat hyvin paljon samoja.
Workshopissa yhteisiksi ongelmiksi pölyttäjiin liittyen selvisi:
- Monokulttuuri aiheuttaa hyönteislajien katoamista
- Yksivuotinen kasvillisuus vähentää hyönteisten elinolosuhteita
- Tehollinen maatalous ja torjunta-aineet heikentävät hyönteisten elinolosuhteita
- Liian vähän vuoropuhelua viljelijöiden ja hyönteistalouden osaajien välillä, kuten yhteistyö mehiläistarhaajien kanssa
- Vähän nurmikasveja sekä viljelyvyöhykkeitä, jotka auttavat pölyttäjien toimimista
- Vähän resursseja luontaisten hyönteispopulaatioiden laskemiseen. Emme tiedä tarkkaan hyönteisten tilannetta luonnossa ja kasvintuotannossa.
Hyönteisten kartoitus ja työ luontaisten hyönteisten puolesta osallistujamaittain:
- Virossa kimalaisten määriä ja lajistoa on kartoitettu jo yli kymmenen vuotta. Virossa on pyritty samaan aikaan pieniä parannuksia pölyttäjien elinolosuhteisiin ja tulokset ovat hyviä.
- Norjassa tehdään vapaaehtoisvoimin työtä viljelijöiden kanssa kimalaisia ja muita pölyttäjiä suosivan elinympäristön ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Norjassa on myös muutama vuosi sitten aloitettu kimalaiskartoitukset, joita ei tehdä joka vuosi.
- Suomessa on aloitettu osittain vapaaehtoisvoimin tehtävät kimalaiskartoitukset laskentalinjoilla, mutta kartoitusten tulevaisuus on turvattu toistaiseksi vain kolmeksi vuodeksi. Suomessa käytetään pölytyspalveluja, jotka ovat tärkeitä kasvintuotannossa marjatiloilla ja erikoiskasvintuotannossa.
- Ruotsissa olisi tarvetta lisätä tiedon kulkua viljelijöiden ja mehiläistarhaajien välillä yhteistyön parantamiseksi. Ruotsissa ollaan kokeiltu kukkivia kesantoja ja kaistoja. Vakituisia kartoituksia ei tehdä.
- Tanskassa maatalous on hyvin intensiivistä ja pölyttäjiä suosivia monivuotisia nurmia ja luonnon elinympäristöjä on vähän. Tanskassa ennen yleisiä pensasaitoja ja reunavyöhykkeitä on raivattu peltolohkojen koon kasvattamiseksi, mikä on edelleen vähentänyt pölyttäjien elinympäristöjä. Tanskassa kimalaisten ja muiden pölyttäjien määriä ja lajikoostumusta ei ole vielä kartoitettu tai seurattu kantojen kehitystä.
Suomalaiset osallistujat Norjan workshopissa sekä Viron edustaja (toinen oikealta). Workshopin järjesti ja matkan kustansi La Humla Suse-organisaatio Norjasta.
Yhteistyön kehittäminen
Pölyttäjiä suosivan elinympäristön säilyttäminen tai lisääminen maatalousympäristössä on tarpeellista kaikissa osallistujamaissa. Pölyttäjien huomioiminen on tärkeää myös kasvilajikkeita jalostettaessa. On tärkeää, että myös uudet lajikkeet tuottavat riittävästi pölyttäjiä houkuttelevaa mettä.
Yhteistyötä maiden välillä halutaan jatkaa ja kehittää. Tavoitteena on kokoontua kerran vuodessa vaihtamaan kokemuksia ja suunnittelemaan tulevia toimia. Mahdollisuuksien mukaan pyritään saamaan aikaan myöhemmin Pohjoismaiden ja Baltian yhteinen hanke tukemaan pölyttäjien hyvinvointia maaseutuympäristöissä.
Piia Kekkonen, TKI-asiantuntija
Inka Nykänen, TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-ala Iisalmi
Satoa ja laatua pölytyspalvelulla hankkeen rahoittaja:
Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hankkeen internetsivut: http://satoajalaatua.savonia.fi/