Edellisessä blogikirjoituksessa käsiteltiin laidunnuksen ja jaloittelun suunnittelua. Tällä kertaa jatkamme laitumien ja jaloittelualueiden aitauksen suunnittelua. Kun laidunnuksen tai jaloittelun intensiteetti ja sitä myöden tarvittava laidunala on selvillä, voidaan määrittää tarvittavat aitaustarvikkeet. Toki ennen tarvikkeiden hankintapäätöksen tekoa on hyvä hahmottaa myös se, miten pitkäaikainen laitumen tulee olla. Mitä pidempään laidun aitauksen on tarkoitus pysy paikalla, sitä jykevämpi perusaitauksen tulee olla.
Aitauksen rakentamisen suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon kulkureitit navetalta laidunlohkolle, olemassa olevat muut rakennukset reitillä sekä mahdolliset maan muodot. Olemassa olevia rakennuksia ja luonnollisia maaston tuomia esteitä voidaan hyödyntää laidunreitin tai laitumelle ohjaamiseen. Rakennusten välittömään läheisyyteen tehdyt aitaukset ovat vaarana rikkoontua katolta putoavien lumien takia. Hyödyntämällä maastoa rakennelmia voidaan säästää huomattavasti aitaustarvikkeissa. Toki on hyvä huomioida muissa rakennelmissa olevat suolattavat kohteet, kuten sähkökaapelit, vesijohdot, vesikourut jne.
Aitausvaihtoehtoja
Perusaitaus voidaan toteuttaa monella eri tavalla, mutta perinteisin ja ehkä käytetyin menetelmä on käyttää jykeviä puutolppia yhdessä ns. High-Tensile– eli kiristyslangan kanssa. Metallilangan sijasta voidaan käyttää myös monivuotiseksi tarkoitettua muovinauhaa. Aitalangan valinta vaikuttaa jatkossa myös sähköpaimenen valintaan.
Perusaidan tolppien tulee olla niin kestävää tekoa, että ne kestävät koko laidun lohkon laidunnus vuosien ajan. Tätä perusaitaa ei pureta vuosittain ja siksi onko tärkeää, että se tehdään huolella. Perusaidan kulmatolppien on syytä olla muita välitolppia paksumpia, koska niihin kohdistuu suurin vinottainen vetovoima. Muuta välitolpat voivat olla esimerkiksi 50 mm:n paksuisia kestokyllästettyjä puutolppia. Nämä välitolpat sijoitetaan mahdollisimman suoraan linjaan tai laitumen luonnollisia reunoja mukaillen noin kuuden metrin välimatkalle toisistaan. Mikäli maa on pinnan muodoiltaan epätasainen, kumpareikkoinen ja notkelmainen, tolpat on hyvä sijoitetaan lähemmäs toisiaan, mutta jos maanmuoto on taas tasainen voi tolppien väliä pidentää merkittävästi aina 8 metriin saakka. Toki aitatolppien välin pidennykseen vaikuttaa myös aitalangan paksuus.
Perusaitauksen kulmat ja porttien tuennat on syytä tehdä huolellisesti
Sähköpaimenen valintaan vaikuttaa aidan pituus, sähkön saatavuus, aitalangan tyyppi/paksuus ja miten runsas on aluskasvillisuus. Aidan ympärysmitan ollessa suuri tai jos aluskasvillisuutta on runsasta ja se on pitkää, on syytä valita tehokkaampi sähköpaimen käyttöön. Sähköpaimenta valittaessa on hyvä huomioida myös alueen ukkosherkkyys. Mikäli alueella esiintyy usein voimakkaita ukkosia, on syytä varautua suojaamaan sähköpaimen salamasuojalla tai vaihtoehtoisesti käyttää akkukäyttöistä sähköpaimenta. Laidunalueilla, joissa ei ole käytössä kiinteää sähköverkkoa, voidaan käyttää aurinkopaneelilla ja akulla tai pelkällä akulla varustettua sähköpaimenta. Akkukäyttöistä sähköpaimenta käytettäessä on huolehdittava akun riittävästä varauksesta laidunnuksen aikana.
Aitauksen maadoituksella on suuri merkitys myös laitumen sähköpaimenen toimintaan ja aitaustehoon. Mikäli maadoitus on heikko, on riskinä riittämätön teho aidassa ja eläimet oppivat karkaamaan. Maadoitus tulee tehdä kosteaan maahan riittävän syvälle mieluiten galvanoituja tai ruostumattomasta teräksestä valmistettu. Sähköpaimenen ollessa tehokas, maadoitussauvoja tarvitaan enemmän. Tehokas sähköpaimen tarvitsee 2–5 kappaletta metrin pituista sauvaa parin metrin etäisyydellä toisistaan yhdistettynä hyvällä metallilangalla toisiinsa liitettynä. Sähköpaimenen maadoitusta suunniteltaessa ja tehtäessä tulee muistaa, ettei paimenen maadoitusta saa asentaa 10 metriä lähemmäksi vesijohdoista tai rakennusten maadoituksista. Maadoituksen paikan on syytä olla kostea, jotta maadoitus on riittävän hyvä.
Aitalangan eristeiden ja liitosten on oltava oikeanlaiset kulloiselle käytössä olevalle langalle tai nauhalle
Aitalangan eristeet ja liitokset on hyvä valita valitun langan tai nauhan mukaan. Hyvä ja oikeanlainen langan tai nauhan eriste takaa hyvän sähkönjohtavuuden langassa tai nauhassa. Mikäli eriste on huono, tulee aitalankaan jännitehäviötä ja sähköpaimenen teho laskee. Sama koskee myös lankojen liitoksia sekä veräjä kahvoja.
Aitanauhaa ostettaessa on hyvä huomioida, että nauhaa on olemassa kesä– ja talvimallia. Molemmat mallit soveltuvat kyllä kesälaitumen aitaukseen, mutta kesänauha ei sovi talviaitakseen. Talviautanauhassa on kaksi erillistä johdinnippua, jota eivät ole yhteydessä toisiinsa. Talvinauhan johdinnipuista toinen on jännitenippu ja toinen on maadoitusnippu. Talviaitauksessa tavallisella kesänauhalla tehtysähköaita ei välttämättä anna riittävän hyvää maadoitusta eläimen koskettaessa lankaan ja näin ollen eläin ei välttämättä saa riittävän hyvää sähköiskua aidasta. Talvinauhassa tämä maadoitus ja riittävä sähköisku on varmistettu näillä kahdella erillisellä johdin nipulla. Talviaitauksessa on myös mahdollista käyttää kahta kesänauhaa tai lankaa lähekkäin toisiaan antamaan saman tehon mitä talvinauhalla. Näiden kahden erillisen kesänauhan aitauksissa toiseen nauhaan yhdistetään sähköpaimenen plus- johdin ja toiseen maadoitus johdin.
Tarkempia tietoja aitauksen tarvikkeista kannattaa kysellä tarvikkeita myyvistä kaupoista ja valmistajilta. Seuraavassa laidunnus blogissa keskitymme laitumen porttiratkaisuihin sekä laidunnus kierron toteuttamiseen laidunlohkolla. Seuratkaa JALAKA-hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa, siellä on esillä tuoreita tietoa hankkeen toiminnasta ja tapahtumista.
Seurailkaa JALAKA-hankkeen kotisivuja http://jalaka.savonia.fi/ sekä sosiaalista mediaa.
Jarkko Partanen
TKI-asiantuntija
Sivunvaihto
JALAKA-hanke (kuvat)
Savonia-ammattikorkeakoulu