Ennen kirjoitettiin sulkakynällä paperille. Oltiin kirjeenvaihdossa. Virkapaperit veivät lähetit tai posti vastaanottajille. Tiedon siirtoon kului aikaa jopa viikko. Nyt moni asia on siirtynyt nettiin.

 

 

 

 

 

 

Kuva 1. ” Ennen ja nyt” Kuva: Heli Nissinen

Olemme kehittyneet kovaa vauhtia. Pysymmekö kaikki kehityksen perässä?

Nyt tieto kulkee digitoimintojen kautta sekunneissa ihmiseltä toiselle. Korvaako digitalisaatio kuitenkaan ihmistä? Ei kaikkea, mutta se voi helpottaa ihmisen työtä ja tiedon saantia.

Digitaalisia mahdollisuuksia on paljon, millä voidaan helpottaa ja turvata elämää. Ikäihmisille on kehitetty esim. digitaalisia apuvälinetä, mittareita, turvajärjestelmiä hyvinvoinnin ja terveyden seuraamiseen.

Voisimmeko vieläkin enemmän helpottaa ikäihmisten osallisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen?

 

 

 

 

 

Kuva 2. Internetin ihmeellisessä maailmassa on paljon tietoa. Kuva: Pixabay

Terveyden- ja sosiaalipalveluiden yhteystiedot, palveluajat ja -tavat tulisi olla selkeämmin esillä. On laadittu hienoja kotisivuja, mutta ne ovat täynnä tekstejä, lokeroita, linkkejä. Löytävätkö ikäihmiset oikean tiedon, palvelunumerot ja -paikat?

Ikäihmisille HELPPOUS olisi kuitenkin ydinasia! 

Helppous voisi auttaa ikäihmisen osallisuutta ja tuoda asiaan matalankynnyksen ajatuksen?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 3. Voisiko Chatti madaltaa kynnystä osallisuuteen? Kuva: Pixabay

Olemassa on jo kaikenlaisia chatteja, joita eri ikäiset ihmiset voivat käyttää ja hyödyntää. Chatteja on mm. vakuutusyhtiöillä ja pankeilla. Voisiko ikäihmiset hyötyä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä chatti palveluista?


 

 

 

 

 

Kuva 4. Mikään ei kuitenkaan poista fyysistä kaipuuta ja läheisyyttä. Kuva: Pixabay

Voitaisiinko Chatin avulla jotakin kuitenkin lievittää, vaikka yksinäisyyttä, turvattomuutta, sairauden pelkoja ja huolia?

Ajattelen, että useammalla nykypäivän 60-80 vuotiaalla on tietokoneet. Väestö ikääntyy koko ajan ja yhä enemmän tulee ihmisiä, joilla on taito käyttää nettiä. Yhä pidempään olla työelämässä ja näin moni yli 70-vuotias osaa tietokoneiden käytön.

Kuinka tavoitamme ikäihmiset parhaiten ja kuinka ikäihmiset tavoittavat avun itselleen? Liittyen terveyteen ja hyvinvointiin.  Alkuun olisi yksi linkki, minkä alta löytyisivät kaikki avoinna olevat chatti palvelut.
Tämän päivän trendi on, lakkautetaan konttoreita ja palvelupisteitä. Nyt olisi hyvä aika opettaa ihmisille eri palvelumuotoja.

Meidän tulee ajatella tulevaisuutta, ei vain tätä hetkeä.
Vaikka olenkin elämässä tämän hetken kannattaja.
Teemme päätökset tässä hetkessä, eli nyt on toimittava.
Haasteena voi olla kirjoittaminen ja ymmärretyksi tuleminen?

Jonna Ritvanen käsitellee julkaisussaan, jonka aiheena on, Voiko sosiaalityötä tehdä verkossa. Hän on nostanut kirjallisuudesta mm. pohdintaa, tuleeko ihminen oikein ymmärretyksi kirjoitteisessaan tekstiä toiselle ihmiselle.

– Haasteen voi olla, toisen ymmärtäminen oikein tekstin perusteella (Ritvanen 2017,78.)

 

Kuva 5. Apua kotiin. Kuva Pixabay

Nettiin on kuitenkin kehitetty lääkäreiden vastaanottoja. Ja on kehitetty virtuaalisairaaloita. Nyt on kehitteellä yhdistää terveys- ja sosiaalipuolen sähköisiä palveluita. (Kauppila, Kiiski ja Lehtonen 2018, 8-9.) Mitä se sitten on, jää nähtäväksi?

Voisiko chatin rinnalla olla Zoom tms. palvelumuoto?

Ympäri Suomea mm. Lapinlahdella, Kempeleessä, Turussa ja monessa muussa kunnassa ja kaupungissa, toimii fyysisesti ikäihmisten neuvolapalveluita. Heillä on hienoja netti sivuja. Voisiko näiden yhteydessä olla avoin ikäihmisten chatti tai Zoom?

Voisiko seuraavana ollakin ” ikäihmisten nettineuvola” tai ”ikääntyväterveys-netissä”. Nämä tavoittaisivat ikäihmiset. Ja ikäihmiset saisivat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä ns. saman katon alta.
Yhdistettäisiin niin terveyden ja sosiaalipuolen osaajat. Kaikki tarvittava tieto löytyisi samalta sivulta. Hyvin yksinkertaisesti ja selkeästi. Ikäihmisten netti toimisi apuvälineenä.

-Tietysti ikäihmiset voisivat soittaa tarvittaessa tiettynä aikana palvelunumeroon, jos puhelimessa puhuminen  helpottaa viestintää.

Samalla sivulta voisi olla linkki kattavaan ikäihmisten tietojen kartoitukseen. Tästä linkistä satasiin kaikki tarvittavat tiedot. Tiedot siirtyisivät kaikille tahoille, kenen hoitoon ikäihminen kuuluu tai siirtyy. Hyödynnettäisiin vaikka kanta.fi pohjaa, niin ei tarvitsisi keksiä polkupyörää uudestaan.

Kuva 6. Koottaisiin asiat yhteen. Kuva: Pixabay

Osallistavatko nettipalvelut ikäihmisiä? Onko se matalan kynnyksen palvelua? Ikäihmiset ovat tottuneet soittamaan puhelimalla ja olemaan fyysisesti vuorovaikutuksessa. Ajattelisin, että jotkut asiat voisivat helpottua, kuten tiedon saanti.
Emme voi tietää ellemme kokeile!

Kuva 7. ”Tarvitsemme kuitenkin toista ihmistä vierellemme. Sitä tarvetta ei voi milloinkaan viedä kokonaan pois, vaikka aika muuttuukin. Kuva: Pixabay

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Heli Nissisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Helin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Heli Nissinen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

LAPINLAHDEN KUNTA 2019. Ikäihmisten neuvola. [Verkkojulkaisu] Lapinlahti [Viitattu 2019-01-01.] Saatavissa: https://www.lapinlahti.fi/fi/Tietoa-kunnasta/Organisaatio/Osastot/Sosiaali–ja-terveysosasto/Vanhuspalvelut/Ennaltaehkaisevat-palvelut/Ikaihmisten-neuvola

KAUPPILA, Tarja. KIISKI, Kati ja LEHTONEN, Mari 2018.  Sähköhelmenkalastus [Verkkoaineisto] STM [Viitattu 2018-01-01.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KEMPELEEN KUNTA 2017. Ikäihmisten neuvola [Verkkojulkaisu]Kempele [Viitattu 2017-01-01.] Saatavissa: https://www.kempele.fi/sosiaali-ja-terveys/ikaantyvien-palvelut/ikaihmisten-neuvola.html

RITVANEN, Jonna 2017. Voiko sosiaalityötä tehdä verkossa? [Verkkoaineisto] Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. [Viitattu 2017-01-01.] Saatavissa: file:///C:/Users/elamansade/Downloads/Sosiaalityo_digitalisaatiossa_pdfA.pdf

TURUN KAUPUNKI 2018. Ikäihmisten neuvola. [Verkkojulkaisu] Turku. [Viitattu 2018-12-12.] Saatavissa: https://www.turku.fi/uutinen/2018-12-12_turkuun-perustetaan-ikaihmisten-neuvola

Digitalisaatio hyvinvointikoordinaattorin työssä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.