Hyvinvointikoordinaattori- opiskelija Anne Kivivuori kirjoittaa: ”Suljen silmäni. Näen joukon energisiä, iloisia ja yhteensulautuneita ihmisiä pelaamassa frisbeegolfia Savivuoren kauniissa maisemissa Pohjoisessa Keski-Suomessa, Viitasaarella ja samoin myös Pihtiputaan Ritovuorella. Mukana on aikuisia ja lapsia, eläkeläisiä, kehitysvammaisia, autistisia, selkäänsä sairastavia, mielenterveyskuntoutujia sekä monta muuta liikkumiskyvyltään erilaista ihmistä kunnan järjestämässä tapahtumassa. Havahdun todellisuuteen. Avaan silmäni ja lähden pohtimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta edellinen haavekuvani voisi toteutua.”

Vaikuttavuutta etsimässä
”Kun pohditaan, miksi ehkäisevä työ on tärkeää, on syytä ensin kuvata se haaste, johon se vastaa…” (ks. Ahvenainen 2017). Yhteiskunnallisesti merkittävänä toimenpiteenä on kehittää soveltavaa liikuntaa, jonka kohderyhmään perinteisen käsityksen mukaan kuuluvat ikääntyvät, pitkäaikaissairaat ja vammaiset. Miksi sitten soveltavan liikunnan kehittämistyö näyttää pysähtyneen?

Hannu Itkonen, Kati Lehtonen ja Outi Aarresola (2018) toteavatkin selvityksessään, että soveltavan liikunnan strategiatyö on vielä puutteellista ja pirstaleista sekä tarvittava poikkisektorinen yhteistyö ei kaikissa tapauksissa kohtaa. Yhteiskuntamme on siirtynyt liiaksi korjaavaan työhön ennaltaehkäisevän työn sijaan. Kun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strateginen työ on kunnossa, myös palvelutarpeet ovat usein kunnossa (ks. Ahvenainen 2017). Korjaavan työn kustannukset uhkaavat nousta pilviin ja ollaan tilanteessa, jossa pyritään vaan ehkäisemään lisähaittojen syntyä (ks. Ahvenainen 2017). On tärkeää, että kunnissa osataan ennakoida tulevaa muun muassa hyvinvointikertomusten avulla ja tehdä vaikuttavia, strategisia toimenpiteitä jo varhaisessa vaiheessa.

Alla on kuvattu muutamia seikkoja, antavat tukea soveltavan liikunnan ennaltaehkäisevän työn merkitykseen:

1. Ikääntymisen kasvu

Jos emme puutu kasvavaan ikääntyvien määrään terveyden edistämisen ja osallisuuden  vahvistamisen sekä aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta, Suomen hoitolaitoksissa asuu ja jonottaa niihin pääsyä entistä laajempi joukko mahdollisesti entistä huonommassa kunnossa olevia ikääntyviä
työvoimapula seuraa jo itsessään laajaa eläköitymistä; riittävätkö enää työntekijät hoitamaan heikkokuntoisia ikääntyviä?

 

 

 

 

 

 

 

Säännöllistä, kaksi kertaa viikkoon tapahtuvaa voimaharjoittelua suositellaan ikääntyville (ks. WHO 2019). Kuva: Viitaseudun opiston ikääntyvien kuntosaliryhmä.

2. Liikkumattomuus ilmiönä

kasvattaa riskiä pitkäaikaissairauksiin jo nuoresta alkaen ja sen myötä soveltavan liikunnan piiri voi laajentua, jota voidaan kuitenkin liikkumisella ja terveellisillä elämäntavoilla estää. tuore Yle: n julkaisema kyykkyuutinen, jonka mukaan 2000- luvun lapset eivät pääse kunnolla kyykkyyn, osoittaa karua kieltä lasten ja nuorten liikunnan puutteista, joilla on alentavaa vaikutusta terveyttä edistävän liikunnan toteuttamiseen (ks. Koski 2019).

                                                        

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”90 asteen kyykyssä lapsi usein myös kaatuu selälleen sen takia, ettei hänellä ole riittävästi keskivartalon hallintaa tai jalkojen lihasvoimaa hallitsemaan asentoa. Liikkuvuusongelmat vaikuttavat varmasti myös liikkumisen mielekkyyteen. Tämä voi näkyä jatkossa liikuntamäärissä.” (ks. Koski 2019.)

3. Yhdenvertaisuuden korostaminen nyky-yhteiskunnassa:

nyky-yhteiskunnassa tavoitellaan yhdenvertaisuutta, eriarvoisuuden kaventumista ja heikompiosaisten tukemista muun muassa inklusoidun eli kaikille yhteisen toiminnan avulla (ks. Itkonen ym. 2018). Jos tämä on linjattu laajasti tavoitteeksi, eikö olisi jo aika ryhtyä konkreettisiin toimiin?
Kun puhutaan joukosta, jolla on heikoimmat mahdollisuudet toteuttaa liikuntaa itse, kunnan tehtävä on vaikuttavalla strategiatyöllä mahdollistaa soveltavan liikunnan piiriin kuuluville mahdollisuus terveyden edistämiseen. Jos edeltäviin asioihin puututaan pitkäjänteisellä strategiatyöllä, on mahdollista, että vuosien päästä kunnilla on toimiva soveltavan liikunnan konsepti tukemassa alueensa lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä ja samalla vaikuttamassa terveydenhuollon menoihin alenevasti.

Liikunnalla kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Terveyden edistämisellä tarkoitetaan tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään parantamaan ihmisten mahdollisuuksia oman ja ympäristönsä terveydestä huolehtimiseen sekä sairauksien ehkäisyyn (ks. Karvonen ym. 2017).

Osallisuudella tarkoitetaan oman elämän vaikuttamismahdollisuuksia erilaisissa elämäntilanteissa ja sitä, että ihmisellä on käytettävissä aineellisia mahdollisuuksia kuten käytettävissä oleva raha ja aineettomia mahdollisuuksia kuten luovuus hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen (ks. Isola ym. 2017).

Mikä voisi olla parempaa terveyden edistämistä ja osallisuuden vahvistumista kuin liikuntaryhmät? Etenkin soveltavan liikunnan ryhmissä iloinen yhdessä tekeminen on varmasti yhtä tärkeää kuin kehon liikuttelukin. Tämä tarjoaa myös kunnalliseen toimintaan kustannustehokkaan näkökannan usean ihmisen saadessa yhtäaikaisesti sekä terveyden edistämistä että osallisuuden vahvistumista, joka kannattaa strategiatyössä huomioida soveltavan liikunnan liikuntaryhmien perustamisen, niiden jatkuvuuden ja lisäämisen näkökannasta.

 

 

 

 

 

 

Vesiliikuntaryhmät kokoavat ihmiset viikoittain yhteen liikkumaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuva: Viitaseudun opiston ikääntyvien vesijumpparyhmä.

 

 

 

 

 

 

Osallisuutta vaalien! Kuva: Viitaseudun opiston Toimintakeskus Kaislan liikuntaryhmä.

Palaan vielä Annen haavematkaan. ”Ehkä haavematkani on lähellä toteutua, mutta siihen tarvitaan ensin vaikuttavaa, strategista ja ennaltaehkäisevää kehittämistyötä ja päätöksentekoa konkreettisten tekojen toteutumiseksi kunnalliselta tasolta esimerkiksi kohdennetuilla oman alan ohjelmilla. Viitasaari ja Pihtipudas saavat ensimmäisen yhteisen soveltavan liikunnan liikuntaohjelman YAMK -opinnäytetyönä tehtynä, joka toivottavasti antaa mallia muillekin pienille kunnille toteuttaa vaikuttavaa kunnallista strategiatyötä. Suomea on pidetty korkeanluokan hyvinvointivaltiona. Jos haluamme säilyttää aseman, strateginen, ennaltaehkäisevä vaikuttavuustyö on saatava nousuun. Hukkaamme jo liikaa resursseja korjaavaan työhön, joka on helpompi budjetoida, kun ongelmat jo oikeasti näkyvät. Jäädään innolla odottamaan, saadaanko ennaltaehkäisevä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ kunnallisen työn keskiöön!”

Kirjoittajat:
Anne Kivivuori Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajan opinnäytetyö ”Wiitaunionin soveltavan liikunnan liikuntaohjelma vuosille 2020- 2022” on julkaistu Theseuksessa.

Lähteet:
AHVENAINEN, Janette 2017. Neljän tuulen ehkäisevä työ on kustannustehokasta toimintaa. Varhaisen tunnistamisen ja lisähaittojen ehkäisyn tärkeys korjaavissa palveluissa. THL. [Viitattu 2019-11-19.] Saatavissa: https://www.innokyla.fi/documents/5038107/00388122-8727-43cb-b1f8-10ef8143617d
ITKONEN, Hannu, LEHTONEN, Kati ja AARRESOLA, OUTI 2018. Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. VLN. [Viitattu 2019-11-19.] Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60938
KARVONEN, Sakari, KESTILÄ, Laura ja MÄKI-OPAS, Tomi (toim.) 2017. Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus.
KOSKI, Petteri 2019. Alle 16 -vuotiaat eivät enää pääse kyykkyyn – edes urheiluharrastus ei pelasta: ”Arki on tehty niin helpoksi”. Yle. Antti-Jussi Korhonen (toim.). [Viitattu 2019-11-18.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11065687
#savoniaAMK#YAMK#hyvinvointikoordinaattori#terveydenedistäminen#osallisuus#vaikuttavuus#ennaltaehkäisevätyö

Vaikuttavaa strategiatyötä kuntaan soveltavan liikunnan keinoin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.