Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija Saara Lehtimäki toteaa: ”Olen seurannut viime päivien ajan hämmentyneenä, kuinka koronavirus on pakottanut suomalaiset lukittautumaan koteihinsa. Kasvokkain tapahtuvia palveluita joudutaan sulkemaan yksi toisensa jälkeen, ja kaikki mahdollinen toiminta siirtyy digitaaliseksi. Etätyöt ovat lisääntyneet, ja palavereita pidetään yhä enemmän Skypen tai Zoomin välityksellä. Monessa asiassa tämä toimii hyvin – etäyhteyksien ja teknologian mahdollisuudethan ovat nykyisin vaikuttavat, ja esimerkiksi oma opiskeluni ei juurikaan ole kärsinyt tästä eristäytymisen ajasta. Olen pohtinut näiden päivien aikana sitä, miten myös vanhusväestön osallisuutta teknologian kehityksestä olisi voimakkaasti tuettava, jotta heilläkin olisi mahdollisuus käyttää hyödykseen erilaisia sähköisiä palveluita ja älykästä teknologiaa silloin, kun siihen on todellinen tarve. Kuten juuri nyt, historiallisessa poikkeustilanteessa”

Poikkeustilanne voi kuitenkin olla myös henkilökohtainen. Ei aina tarvita kansallista – tai maailmanlaajuista – hätätilaa tai pandemiaa siihen, että ihminen ei pääse pois kotoaan, kokee turvattomuutta, tarvitsee muistuttelua arjen toimiin tai kaipaa virkistäytymistä. Nämä ovat esimerkkejä tilanteista, joihin älykkään teknologian avulla voitaisiin vastata.

Väestömme ikärakenteen muutos ja kasvava vanhusväestö luo painetta etsiä uusia keinoja, joilla sosiaali- ja terveyspalveluja voisi toteuttaa uudella tavalla. Olisi tärkeää löytää tapoja käyttää yhteiskunnan resursseja myös tulevaisuudessa niin, että kaikille voidaan taata riittävät ja laadukkaat palvelut. Teknologian entistä tehokkaampi hyödyntäminen on yksi osa tätä muutosta. Suomen tämänhetkinen hallitus on kirjannut ohjelmaansa uuden teknologian käyttöönoton tukemisen osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. (Valtioneuvosto 2019, 150.)

Tutkimusten mukaan iäkkäät käyttävät älykästä teknologiaa ja digisovelluksia selkeästi nuorempia ikäpolvia vähemmän. Kun on tutkittu ikääntyvien asenteita teknologiaa kohtaan, tutkimuksissa on noussut esille periaatteessa myönteistä suhtautumista, mutta käytännössä pitäydytään mieluiten tutuissa ja turvallisissa perinteisissä menetelmissä, ja suositaan esimerkiksi palveluissa kasvokkain tapahtuvia tilanteita. Niinpä harjaannusta teknologian käyttöön ei pääse syntymään. Teknisiä laitteita tai ohjelmia ja sovelluksia kohtaan voi olla pelkoja, tai niitä ei yksinkertaisesti osata käyttää joko fyysistä, psyykkisistä tai kognitiivisista syistä johtuen. (Luoma, Wessman, Erhola, Meriläinen-Porras ja Pieper 2013, 7–9.)

On tärkeää, että me hieman nuoremmat omaisina tai ehkä hoiva- tai hoitotyön ammattilaisina näkisimme älykkään teknologian mahdollisuudet myös vanhempien läheisiemme tai asiakkaidemme elämässä, ja olisimme mukana tukemassa ikääntyvien teknologiaosaamista. Jokainen tuntee tai tietää ikääntyneitä, jotka ovat innolla mukana digitalisaatiossa ja ovat hyvinkin harjaantuneita älylaitteidensa käytössä, mutta myös niitä, jotka kaipaisivat ohjausta ja tukea digiviidakossa. Juuri he, jotka tässä asiassa ovat heikoimmassa asemassa, voisivat sekä hyötyä että virkistyä yhteisestä teknologiaratkaisujen käytön opettelusta, ja voisivat sitten hyödyntää tätä osaamistaan, kun sille tuleekin tarvetta arjen vaiheiden keskellä.

Yksi esimerkki teknologian ja digitalisaation hyödyntämisestä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa on Terveyskylä.fi -verkkosivusto, jota ovat olleet kehittämässä erikoissairaanhoidon ammattilaiset yhdessä potilaiden kanssa. Terveyskylän palvelut soveltuvat myös iäkkäille ja ovat helppokäyttöisiä. Sivusto tarjoaa neuvoja, apua ja tukea elintapojen seuraamiseen ja pitkäaikaissairauksien omahoitoon. Terveyskylästä löytyy muun muassa mobiilisovellus Motivisti, joka tukee käyttäjää tekemään hyviä elintapavalintoja, sekä erilaiset chatit, chatbotit ja oirenavigaattorit. Koronavirusepidemian myötä Terveyskylässä julkaistiin myös koronabotti, jonka avulla jokainen voi omatoimisesti arvioida koronavirustartunnan todennäköisyyttä.

Kuva: THL:n koronatietoutta. Pirjo Turunen

Älykäs teknologia vanhuspalveluissa ei ole mörkö, tai väkisin yhteiskunnan systeemiin tungettava keino säästää, eikä sillä pidäkään korvata vuorovaikutusta tai läheisyyttä ihmisten kesken. Se voi kuitenkin parhaimmillaan olla tehokas ja kipeästi kaivattu ratkaisu moniin arkielämän pulmiin, mutta myös osa yhteiskunnan tehokasta resurssien käyttöä. Yhä kasvavaa osaa väestöstämme ei kannata eikä saa jättää ulkopuolelle älykkään teknologian ja digitalisaation kehityksestä.

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Saara Lehtimäen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, Saaran kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

 

Kirjoittajat:

Saara Lehtimäki, Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

KAASALAINEN, Karoliina ja NEITTAANMÄKI, Pekka 2018. Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 63/2018. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/terveys_ja_hyvinvointiteknologian_mahdollisuudet_verkkoversio.pdf

LUOMA, Minna-Liisa, WESSMAN, Jenni, ERHOLA, Kaaren, MERILÄINEN-PORRAS, Satu ja PIEPER, Richard 2013. Ikääntynyt ja teknologia – kokemuksiani teknologian käytöstä. KÄKÄTE-tutkimuksia 2/2013.

RYTKÖNEN, Arja 2018. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatietiden tiedekunta. Väitöstutkimus. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104482/978-952-03-0829-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

SCHLEUTKER, Elina 2013. Väestön ikääntyminen ja hyvinvointivaltio. Mitä vaihtoehtoja meillä on? Yhteiskuntapolitiikka 78. Artikkeli. 425–436. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110779/schleutker.pdf?sequence=1

STM 2017. Laatusuositus ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysmisteriö. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf

TERVEYSKYLÄ.FI. [verkkosivusto]. [Viitattu 2020-03-19.] Saatavissa: https://www.terveyskyla.fi/

VALTIONEUVOSTO 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Helsinki 2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y

VAN AERSCHOT, Lina, TURJA, Tuuli ja SÄRKIKOSKI, Tuomo 2017. Roboteista tehokkutta ja helpotusta hoitotyöhön? Työntekijät empivät, mutta teknologia ei pelota. Yhteiskuntapolitiikka 82. Artikkeli. 630–640. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135717/yp1706_vanaerschotym.pdf?sequence=2

 

Autetaan ikääntyvät mukaan digitalisaatioon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.